Mausteiset vanhan ajan joulupiparkakut

Ihania tummia ja mausteisia piparkakkuja joissa sitruunaa, muskotinkukka, tähtianista, mustaa pippuria ja maustepippuria perinteisen inkiväärin, kanelin ja kardemumman lisäksi.

Tänänn on Pyhän Lucian päivä ja meillä perinteisesti tänään leivotaan aian sahramilla maustettuja joulupullia mutta koska se resepti on jo täällä valitsinkin tämän päivän reseptiksi maustiesset piparkakut. Se on vanhan ajan piparkakkutaikinan resepti, ajalta jolloin niihin ei ollut mitään lisäaineita, joten käytä vain ja ainoastaan aitoa siirappia, meijerivoita ja kermaa. Sekä laktoosittomat että Hyla tuotteetkin käyvät kunhan niissä vain ei ole mitään lisättyjä sakeuttamisaineita tms.

Piparkakuissa kuuluu aina olla vähintään kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja kardemummaa ja olen vuosien mittaan hienosäädellyt tätä taikinaa lisäten siihen hieman mausteita joten voit leipoa pipareita joko perinteisen alkuperäisen reseptin tai tämän minun oman, hieman maustetumman version mukaan. Taikinan mausteet kannatta aina jauhaa morttelissa juuri silloin kuin niitä käyttää, kokonaisina mausteet säilyvät kauemmin käyttökelpoisina kaapissa. Tähtianikset voit joko jauhaa muiden mausteiden mukana, tai poistaa ne kokonaisina ennen jauhojen lisäämistä. Pipareihin saa kivan säväyksen kun lisää sen taikinaan raastetun sitruunan kuorta, tai voit kokeilla vaahterasiirappia taikinaan, kummastakin saa kivan yllättävän makuvivahteen. Käytin tähän tavallisen vaalean siirapin sijaan tummaa, joten pipareista tulee tummempia kuin perinteisistä vanhan ajan piparkakuista joka on hyvää huomioida niitä paistaessa. Kuorrutuksen suhteen sinun kannattaa katsoa reseptiäni vanhan ajan piparkakut.

Piparkakkutaikinan voi onneksi valmistaa paljon ennen kuin ne on tarkoitus leipoa, taikina säilyy kuukausikaupalla pakastettuna. Taikinaa voi sen lisäksi säilyttää viikon jääkaapissa, mutta suosittelen käytännönsyistä sen pakastamista sopivissa leipomisosioissa jotka tarpeen tullen on helppo ottaa esiin jääkaappiin sulamaan. Sulata aina tämä piparkakkutaikina jääkaapissa vuorokauden ajan ennen leipomista. Kokemukseni mukaan taikina kuitenkaan ei saa olla huoneenlämpöistä sitä leivottaessa, sen pitää olla kylmää jotta sen saa helposti leivottua, joten säilytä se jääkaapissa ja ota siitä esiin sopivan kokoisissa osissa. Olen oppinut ettei pipareita koskaan saa panna lämpimälle uunipellille odottamaan uuniin menoa, vaan ne pitää koota valmiiksi leivinpaperille tarjottimelle tai pöydälle odottamaan ennen niiden siirtoa uunikuumalle pellille.Tällä reseptillä saat ne samat noi sata piparkakkua, tietysti vähän riippuen miten isoja pipareita leivot.

Mausteiset vanhan ajan joulupiparkakut

200 g voita
2 ½ dl sokeria
1 dl kermaa
1 dl tummaa siirappia
7 dl vehnäjauhoja
50 g grahamjauhoja
2 tl soodaa
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
2 tl pomeranssinkuorta
2 tl inkivääriä
½ tl jauhettua maustepippuria
1 tl jauhettua muskotinkukkaa
3 kpl tähtianista
2-3 tl kardemummaa
½ tl mustaa pippuria
½ tl maustepippuria
½ sitruunan raastettu kuori

Kiehauta siirappi ja mausteet jauhettuna ja kokonaiset tähtianikset jollet jauha niitä ja muut mausteet jauhettuna paksupohjaisessa kattilassa. Siivilöi pois tähtianis jos käytit kokonaisia, ja anna seoksen jäähtyä. Hiero voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää voi-sokerivaahtoon jäähtynyt siirappiseos, kerma ja jauhoit joihin sooda on sekoitettu. Sekoita taikina huolellisesti. Pakkaa taikina muovipussiin tai purkkiin ilmatiiviisti ja jätä se huoneenlämpöön maustumaan yön yli. Tämän jälkeen taikinan pitää antaa jäähtyä joko yön yli, tai 4-6 tuntiin jääkaapissa ennen sen leipomista ja ota pala taikinaa ulos jääkaapista vasta juuri ennen sen leipomista. Kauli taikina ohueksi levyksi jauhotetulla leivinpöydällä aina pieni pala kerrallaan, tällöin kauliminen on helpompaa. Ota muotilla piparikuvioita ja laita kuviot leivinpaperille. Kuumenna pelti uunissa ja vedä täysi leivinpaperi pipareineen kuumalle pellille. Paista 200 asteisessa keskitasolla uunissa 4-6 minuuttia. Vahdi, etteivät piparit pääse palamaan ja muista että mitä pienemmät piparkakut sitä nopeammin ne paistuvat. Samalle pellille ei pidä panna erikokoisia piparkakkuja, pahimmassa tapauksessa isot jäävät raaoiksi ja pienet palavat ja terävät kulmat ja ohuet kuviot palavat helpoiten uunissa. Irrota piparit paistinlastalla voipaperista heti niiden uunista tultua mutta anna niiden hieman jäähtyä paikallaan pellillä ennen ritilälle siirtämistä jossa annat niiden jäähtyä jotta niistä tulee rapeita. Säilytä ne tiiviissä purkissa jotta ne pysyisivät rapeina ja tarjoile niitä joulun vaalean glögin tai punaisen glögin kanssa.

Rosollihyytelö

Joulun perinteinen rosolli uudessa muodossa, rosollihyytelönä.

Tämä on meillä ollut hyvä vaihtoehto joulupöydässä siihen tavalliseen perinteiseen rosolliin, tai rosollin hyödyntämiseen ja uusiokäyttöön joulunpyhien jälkeen. Mutta se on myös ollut kiva alkuruoka joulunaikaisilla päivällisillä, rosollihan säilyy noin viikon päivät jääkaapissa.

Käytin tähän hyytelöön liivatetta, ja tässä halusin leikattavan hyytelön johon käytetään 1 ½ liivatelehteä jokaista desilitraa nestettä kohden. Lusikoitavaan hyytelöön taas tarvitset yhden liivatelehden jokaista desilitraa nestettä kohden. Pane liivatteet likoamaan kylmään veteen kymmeneksi minuutiksi, jonka jälkeen liika vesi puristetaan pois liivatteesta ja se sekoitetaan hyytelössä käytettävään nesteeseen. Yleisin neste tässä rosollihyytelössä meillä on ollut punajuuren lientä jota olen hieman jatkanut jäähdytetyllä, keitetyllä vedellä tai aikuisille sopivana olen käyttänyt kuivaa valkoviiniä veden sijaan. Lapsille sopivan saat hyytelöstä jos keitätä alkoholin viinistä pois, ja annat sen jäähtyä ennen sen käyttämistä. Sinun ei kannata käyttää punajuuren lientä laimentamattomana, se on yleensä liian makeaa eikä sovellu tähän. Liotettu liivate lisätään lämpimään nesteeseen, jossa se sulaa ja sekoittuu siihen, jonka jälkeen itse rosolli lisätään nesteen sekaan ja se kaadetaan muottiin jossa se saa hyytyä jääkaapissa muovilla peitettynä. Punajuuriliemen sijaan voit myös hyödyntää rosollin omaa lientä. Punajuuret voi itse säilöä rosolliin käyttämällä reseptiäni raidalliset maustepunajuuret, joka sopii myös tavallisten punajuurien säilöntään.

Vegaaneille sopivaksi valmistat hyytelön tietysti agar-agaria käyttämällä, jolloin agar-agar sekoitetaan kylmään nesteeseen jonka on kiehuttava miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Anna tämän jälkeen nesteen jäähtyä ja sekoita se rosollia kanssa ja kaada joko isoon hyytelömuottiin, kakkuvuokaan tai annosvuokiin. Lisää Agar-agarista voit lukea reseptistäni joulun makeat marmeladit.

Hyytelövuoka kannatta kuitenkin varotoimenpiteenä vuorata muovikelmulla ennen rosollin sinne kaatamista, jotta hyytelön saa helpoiten poistettua muotista. Jos unohdit muovin voit lämmittää muottia upottamalla sen lämpimään veteen pariksi kolmeksi sekunniksi niin se yleensä irtoaa. Ainoana haittana tällä menetelmällä on että hyytelö hieman sulaa ja hyytelö voi mennä lyttyyn. Muovin käytöstä taas voi olla se haitta ettei levitä sitä tarpeeksi tasaisesti muottiin, ja muovin rypyt näkyvät hyytelön pinnassa. Lisää tästä voit lukea reseptistäni herkullinen nieriämousse.

Käytin tähän jo valmista rosollia, ja koska rosolli paranee vain päivästä, parista jääkaapissa joten se kannatta valmistaa pari päivää ennen sen syömistä, ja tässä tapauksessa hyytelö tarvitsee myös oman aikansa jotta se hyytyy ja on syötävää. Rosollin kanssa tarjoillaan meillä perinteisesti vaaleanpunaista vispattua piparjuuri kermaa, joten lisää kerman sekaan vain tipan punajuurten maustelientä sen värjäämiseksi ja sitä pursotetaan rosollihyytelön päälle. Älä vispaa kermaa liian pitkään etukäteen, se on aina parhaimmillaan juuri kun se on vasta vispattua. Tällä reseptillä saat rosollihyytelöä vähintään kuudelle syöjälle yhdessä kakkuvuoassa. Ja piparjuurikerman ja rosollin valmistuksen suhteen viittaan reseptiini joulun perinteinen rosolli.

Rosollihyytelö:
1 l rosollia
4 dl vettä
4 rkl punajuuren lientä
4 liivatelehteä

Rosollihyytelö:
Liota liivatteita pienessä kulhossa kylmässä vedessä 10 minuuttia. Kuumenna kattilassa miedolla lämmöllä vesi (tai viini) johon olet lisännyt punajuuren lientä. Purista liivatteista liiat nesteet pois ja lisää ne veden sekaan ja anna niiden sulaa. Älä vispaa vispilällä jottei nesteeseen muodostu kuplia, mutta voit puulusikalla tms. sekoittaa nestettä. Ota neste pois levyltä ja anna sen vähän jäähtyä. Vuoraa hyytelövuoka tai kakkuvuoka muovikelmulla. Yritä saada se leviämään muottiin tasaisesti ilman ryppyjä. Kaada rosolli vuokaan ja valuta päälle hyytelö niin että kaikki rosolli peittyy. Peitä vuoka muovilla ja pane se jääkaappiin hyytymään yön yli. Kumoa rosolli lautaselle tai vadille ja tarjoile sen kanssa piparjuurikermaa. Tarjoile rosollihyytelöt alkuruokana graavikalan kanssa kuten kuusenkerkällä graavattu lohi, mustanseljan kukalla graavattu lohi tai korianterilla graavattu lohi tai iso rosollihyytelö osana joulupöydän herkkuja.

Pan Pepato

Makea maustettu pähkinäinen hedelmäkakku. Vai onko tämä enemmän sitkeää erittäin makeaa hedelmätoffeeta.

Tutustuin tähän herkkuun sattumalta jokin vuosi sitten ja aloitin suuren etsinnän, halusin löytää aidon ja alkuperäisen reseptin, joka oikeasti on olemassa kirjoitettuna. En toistaiseksi ole sitä vielä saanut nähdä, mutta tiedän missä sitä säilytetään. Italiantaitoni ovat vähän heikot, luen lahjakkaasti mutten välttämättä ymmärrä kaikkia hienoja vivahteita ja viittauksia ja italiantietäjäni on viime vuosina ollut töissä vähän liian kiireinen jotta hän olisi voinut paneutua tähän hieman vähäpätöiseen asiaan kuin jälkiruokaan, vaikka hän hyvin perso makealle onkin.

Oletko koskaan kuullut Pan Pepato nimisestä keskiaikaisesta hedelmäkakusta joka on Sienalaiseen Panforte kakun esiäiti? Pan Pepato tarkoittaa pippurista leipää, ja tällä leivällä keskiaikana maksettiin kymmenyksiä luostareilla Loppiaisen aikaan maustetulla makealla leivällä, Pan Pepatolla. Tätä uudempaa versiota jossa usein esiintyy suklaata, Panfortea, syödään nykyään juuri joulun aikaan Italiassa, jossa se on varsin suosittua.

Pan Pepaton valmistus on helppoa, siinä vain sulatetaan sokeria ja hunajaa jonka jälkeen lisätään mausteet, ne kaikki kalliit mausteet jotka meillä nykypäivänä tarkoittavat joulua. Kun mausteet on lisätty kuumaan sokeri-hunajaseokseen sekoitetaan sekaan kuivahedelmiä jonka jälkeen lisätään jauhoja ja kakku kypsennetään uunissa. Kakun mausteita on sittemmin kokeiltu mota eri versiota, jotaa ne saisi jotenkin yhtymään, tämän päivän makutottumukset ja keskiajan mausteilla pröystäilyn. Kakku on erittäin makea, joten se vaatii suolaa, ja vähän tavallista enemmän, mutta tämä makeus vaatii myös hieman tulisuutta vastapainokseen jottei se olisi aivan liian ällöttävä, joten mausteiden määrän kanssa on ollut tekemistä, milloin ne ovat täydellisessä suhteessa muihin kakun ainesosiin.

Keskiajalla sokeri oli kallista, ja sitä ei aina saanut valkoisena kuten tänään, joten harrasta kahta eri versiota tästä kakusta. Yksi jossa käytän tummaan joko ruoko- tai Muscovadosokeria ja toinen jossa käytän tavallista valkoista sokeria ja jossa mausteet ja hedelmät paremmin näkyvät. Kummassakin versiossa on sahramia, vaikkei se näy samalla tavalla tummassa kakussa mutta sen maun kyllä maistaa. Muuta korvaamattomat mausteet tähän kakkuun ovat pippuri, sekä musta, valkoinen että maustepippuri mutta unohtamatta neilikkaa, inkivääriä ja kardemummaa.

Tässä käytin tällä kertaa hasselpähkinöitä mutta mantelit käyvät yhtä hyvin ja kummatkin maistuu parhaimmalla kuorittuina, mantelin kaltataan ja hasselpähkinät paahdetaan ja niitä hierotaan puhtaalla keittiöpyyhkeellä jolloin kuoret irtoavat niistä helposti. Pan Pepato ei sisällä ollenkaan laktoosia eikä kananmunia, mutta sitäkin enemmän hiilihydraatteja eri sokerien muodossa sekä jauhoina, ja koska tässä on riisi jauhoja se on myös gluteeniton.

Jollei sinulla ole riisijauhoja voit käyttää hienoja vehnäjauhoja niiden sijaan j hillotutu sitrushedelmien kuoret voi korvata sukaatilla, joka periaatteessa on sama asia. Älä käytä vuoan sivelyyn oliiviöljyä, vaan valitse jokin neutraalinmakuinen öljy tähän tarkoitukseen. Kakku on pari kolme senttiä paksua, ja koska se ei sisällä kananmunaa eikä mitään nostatusainetta ei sen pidä nousta ja tulla isommaksi. Se säilyy hyvin pakkasessa, mutta se säilyy myös kuukausia tiiviissä rasiassa huoneenlämmössä.

Pan Pepato
1 1/4 dl hunajaa
1 1/4 dl ruokosokeria
2 tl suolaa
1 1/4 dl riisijauhoja
2½ dl hasselpähkinöitä
1 tl korianterin siemeniä
ripaus sahramia
½ tl jauhettua kardemummaa
1 tl jauhettua inkivääriä
20 valkopippuria
20 mustaa pippuria
20 maustepippuria
½ tl jauhettua neilikkaa
½ tl raastettua muskottipähkinää
1 1/4 dl hillottua appelsiinikuorta
1 1/4 dl hillottua sitruunankuorta

Voitele rengasvuoka jossa irtopohja kevyesti öljyllä. Vuoraan vuoka voipaperilla sekä pohjalta että sivuilta ja sivele myös ne kevyesti öljyllä. Paahda pähkinät ja kuori ne. Leikkaa kaikki hillotut kuoret noin sentin kokoisiksi kuutioiksi ja ohuiksi suikaleiksi. Jauha kaikki kokonaiset mausteet morttelissa ja sekoita ne kulhossa jauhettujen mausteiden, pähkinöiden, ja hedelmien kanssa. Mittaa sokeri ja hunaja kattilaan ja anna niiden sulaa miedolla lämmöllä. Kun sokeriseos on sulanut ota se lämmöltä ja sekoita siihen hedelmät ja mausteet. Sekoita kunnolla, taikina on sitkeää ja vaikeaa sekoittaa. Lisää riisijauhot ja sekoita kunnolla vaikka taikina on vieläkin sitkeämpää sekoittaa. Kaada taikina rengasvuokaan ja kypsennä sitä 150 asteen lämmössä uunissa noin puoli tuntia. Kakun pitää vähän tiivistyä ja lämmetä, älä anna kakun nousta vuoan reunoja pitkin. Jos kakku alkaa nousta reunoille ota se ulos uunista, tämä ei kuitenkaan yleensä tapahdu ennen kuin kakku on valmista. Ota kakku uunista ja anna sen jäähtyä vuossa ennen sen kumoamista voipaperille. Poista kakusta voipaperi sivuilta ja sen pohjasta. Anna kakun jäähtyä kokonaan ennen sen tarjoilua. Tomuta kakun päälle ohut kerros tomusokeri siivilän läpi ja leikkaa kakusta kapeita viipaleita terävällä veitsellä ja tarjoile se vahvan espresson kera.

Mantelipiparkakkukierteet

Piparkakkukierteet joissa mantelilastuja, nämä mantelipiparkakut ovat helpolla tavalla laiskalle ja kiireiselle joulun valmistamiselle tarkoitettu ja hyväksi todettu oikotie kuitenkaan tinkimättä mausta grammaakaan.

Monesti on kova kiire tai taivaallisen herkullinen piparkakkutaikina jostain syystä on hyvin vaikeaa leivottavaa, ja tämä tapa helpottaa siinä rutkasti. Saat herkullisen taikinan maun ja leipominen sujuu leikiten ja tämä tapa leipoa piparkakkuja on periaatteessa sama jota käytin jo viime vuonna Stilton juustolla, pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä täytettyihin piparkakkukiekkoihin joita sinun kannatta myös kokeilla. Tässä piparkakkutaikinan maku ja laatu vastaa suurimmasta osasta piparkakkukierteiden maun tuloksesta joten huonolla piparkakkutaikinalla eivät saa yhtä hyvää tulosta kuin laadukkaalla, maukkaalla taikinalla.

Valmistan piparkakkutaikinan aina itse, vain piparkakkutaloihin olen usein hieman oikonut ja käyttänyt kaupasta ostettua taikinaa. Kaupasta saa ostettu valmista piparkakkutaikinaa muistaakseni 500 g pakkauksissa, joten siihen määrään sopii noin kahdesta desistä kolmeen desilitraan mantelilastuja.
Piparkakkutalot ovat esillä olonsa jälkeen joskus olleet niin pölyisiä ettei niitä aina ole tullut edes syötyä. Loppiaiseen on pitkä aika viimeisestä koulupäivästä, jolloin meillä perinteisesti kotona leivottiin piparkakkutalot. Samaa perinnettä käytettiin meilläkin jäkkikasvun leipoessa piparkakkutaloja, ja nykyään en niitä enää harrasta. Odottelen kun perinne taas alkaa jälkikasvun kotona kun siellä joskus aloitetaan oman jälkikasvun kasvatus.

Toisinaan minulla on suuresti ikävä sisareni kanssa piparkakkutalojen kimpussa ja niiden kokoamisessa vietettyjä hetkiä, kun vapain käsin mittaamatta ja ilman piirustuksia tai suunnitelmia väsäsimme isoja talokomplekseja ja linnoja. Se oli haastetta, ja minua harmittaa vain etten silloin tullut ajatelleeksi ottaa niistä kuvia, vaikka jo pienestä lähtien olen harrastanut valokuvaamista, ja kamera ei koskaan ole ollut kaukana käsieni ulottuvuudesta. En vain silloin vielä kuvannut ruokaa.

Mantelipiparkakkukierteet
piparkakkutaikinaa
mantelilastuja

Kauli piparkakkutaikina ohueksi neliöksi ja ripottele tasaisesti sen pinnalle mantelilastut. Kääri nyt taikinalevy tiukasti rullalle, kuin olisit leipomassa korvapuusteja. Kääri rulla muovikelmuun ja pane se jääkaappiin vähäksi aikaa jähmettymään, noin puolisen tuntia tunti, ennen sen leikkaamista. Leikkaa rullasta puolen sentin paksuisia viipaleita ja pane ne leivinpaperille uunin pellille. Paista mantelipiparkakkukierteet kuumassa, noin 200 asteessa uunin keskitasolla 8-10 minuuttia, aika riippuu uunista, mutta varo niiden tummumasta liikaa. Irrota piparit paistinlastalla voipaperista heti niiden uunista tultua mutta anna niiden hieman jäähtyä voipaperilla pellillä ennen ritilälle siirtämistä jossa ne saa jäähtyä kokonaan jotta niistä tulee oikein rapeita. Säilytä piparikierteet tiiviissä rasiassa jotta pysyisivät rapeina ja tarjoile niitä pikkujouluissa tai jouluna vaalean glögin, punaisen glögin tai makean jälkiruokaviinin kanssa.

Trifle kerrosjälkiruoka

Makeita mansikoita, spongefingers, kurpitsahyytelöä, vadelmavanukasta, vaniljavanukasta ja vispattu kermaa, se on ihanan herkullinen Trifle.

Englannista kotoisin oleva Trifle, joka koruttomasti selitettynä on kerrosjälkiruoka tai kerrosvanukas. Sana Trifle tarkoitta suomeksi pikkuasiaa, sivuseikkaa, mitätöntä tai merkityksetöntä mutta jälkiruokana se ei ole mikään mitätön asia vaan sen sijaan hyvin merkityksellinen ja ainakin minulle henkilökohtaisesti tärkeä jälkiruoka. Trifle on niin näyttävä jälkiruoka, varsinkin mitä enemmän kerroksia siihen teet joten se kannatta aina valmistaa läpinäkyvässä lasikulhossa tai astiassa jotta kaikki saavat nauttia sen raidallisesta kauneudesta ja itse voit ylpeänä ihailla omaa aikaansaannostasi.

Kerrosjälkiruoka

Meillä kautta aikojen omista teinivuosista lähtien on ehdottomasti ollut suosituin jälkiruoka on ollut ja opin sen valmistaman vuonna 1985 hieman perinteisestä Triflestä poikkeavalla tavalla. Perinteinen brittiläinen Trifle on pelkistetympi kuin oppimani versio ja siinä vain kolme kerrosta. Triflessä on aina pohjassa sherryllä kostutettuja spongefingers keksejä tai spongecake sokerikakkua, hedelmiä tai marjoja, hedelmähyytelöä, toisessa on custardia, siis meikäläisittäin vaniljakastiketta tai vanukasta, joka joskus voi olla maustettua esimerkiksi kirsikalla tai kuten tässä tapauksessa kurpitsalla ja koko helahoito viimeistellään vispikermalla.

Oppimassani Triflessä sen sijaan oli enemmän kerroksia ja makuja kuin siinä jota yleisesti valmistetaan ja jota myös saa valmiina ostettu kaupasta Iso-Britanniassa. TässäTriflessä on vähintään kaksi eri makuista hyytelöä ja saman verran vanukaskastikkeita. Vaniljakastikkeena käytän tavallisesti perusreseptiäni jota myös käytin appelsiinikukalla maustettuihin mansikkaleivoksiin. Hyytelönä taas käytin periaatteessa samaa reseptiä kuten aina, joten se sinun kannattaa lukea reseptistäni joulun makeat marmelaadit.

Mansikat maustumassa

Ennen vanhaan minulla oli kaappi täynnä erimakuisia hedelmäcocktailia pohjaksi, marja- ja hedelmä hyytelöitä sekä erimakuisia vaniljakastikkeita jauhemuodossa tähän tarkoitukseen, jotta voisin ilman varoitusaikaa valmistaa herkullista Trifleä, ja joskus aikoinaan kun löysin kaapista melkein kymmenen vuotta vanhaa hyytelöä, hyytelöä jota siis oli muuttanut mukanani aika monta kertaa kysyin itseltäni miksen itse valmistaisi Trifleä alusta loppuun asti itse.

Hedelmähyytelö

Hyytelöhän on hyvin helppoa saada aikaiseksi, ja niin on vaniljakastikekin, ja senkin saa itse maustettua niillä mausteilla joita juuri sillä hetkellä on käsillä, joten aloin valmistaa omat Triflet itse. Tämä valmistuotteiden käyttö taisi vain olla oire siitä millä tavalla alkujaan kyseisen jälkiruoan opin valmistamaan, enkä sittemmin kuin vasta pakon edessä miettinyt parempaa tai vaihtoehtoista tapaa valmistaa Trifleä.

Vaniljakastiketta

Custard on siis tavallaan vaniljakastiketta, ranskaksi Creme Anglaise, ja valmistetaan oikeasti käyttämällä kastikkeen saostukseen kanan munankeltuaista, mutta tässä hieman helpommassa versiossa oikaisin käyttämällä maissitärkkelystä kanan munan sijaan jotta se sopii myös kasvissyöjälle. Spongefingers, ne keksit jota tähän perinteisesti käytetään on samaa kuin Italialaisessa Tiramisussa, savojardikeksejä, ja myös kummankin jälkiruoan valmistustapa ovat muunnelmia samasta teemasta, kuivat keksit kostutetaan alkoholia sisältämällä nesteellä, päälle vanukasta ja kermaa.

Valmista Trifle etukäteen

Kummatkin jälkiruoat kannattaa tehdä hyvissä ajoin jo pari päivää ennen jotta eri hyytelökerrokset saavat hyytyä kokonaan ja edeltävän päivänä lisätään vanukas jotta jälkiruoan raaka-aineet saavat tarpeeksi aikaa nivoutua yhteen tarpeeksi kauan jotta tulos olisi paras herkullinen. Vasta samana päivänä lisätään Triflen päälle vispattua kermaa joka viimeistellään joo kaakaojauheella tai mantelilastuilla ja tällä kertaa meille valmistui Itsenäisyyspäiväksi mansikkainen Trifle jossa kurpitsavanukasta.

Kurpitsasose

Kun teet itse koko Triflen alusta alkaen itse voit säädellä sen makeutta. Kaupasta ostetuissa vanukasjauheissa ja valmiiksi maustetuissa hyytelöissä on paljon sokeria jota ilmankin pärjää hyvin ja koska meillä kaikilla on vähän erilaiset makutottumukset makean suhteen on reseptissä mainittuna vähimmäismäärä joka kerrasta toiseen vaihtelee raaka-ainesten makeudesta riippuen, mutta voit hyvin makeuttaa hyytelön ja vanukkaan oman makeanhimosi mukaan ja käyttää enemmän.

Kurpitsahyytelöä

Kurpitsasoseessa vain on lisättynä pieni ripaus suolaa jotta se korostaa paremmin kurpitsan makeutta ja tonkanpavun omintakeista vaniljaista makua. Jos halut kirkkaan ja läpinäkyvän hyytelön kannattaa sose ensin siivilöidä mehuksi, ja ajan puutteessa jätin tästä tällä kertaa toisen hyytelökerroksen pois. Vadelmavanukkaan valmistin vadelmahillosta joten se tarvitsee vähemmän maissisuurustetta kuin vaniljakastike jos hillon on käytetty hillosokeria ja Triflessa on jo niin paljon makeutta joten voit käyttää kuivaa sherryä, vaikka alkuperäisreseptissäni piti käyttää makeaa sherryä.

Sherryä

Tämä Trifle on tarkoitettu aikuisille koska se sisältää sherryä mutta voit hyvin jättää sherryn pois, jos niin haluat ja valmistaa lapsille paremmin sopivan version käyttämällä mansikka mehua keksein kostutteluun. Laktoosittoman saat tästä korvaamalla maidon ja kerman laktoosittomalla, ja hyytelöön voit käyttää agar-agaria jotta jälkiruoka sopii kasvissyöjälle.

Vegaaneille tämä taas ei tässä versiossa ole sopivaa syötävää, voihan tietysti kerman ja maidon mahdollisesti korvata soijakermalla ja soijamaidolla mutta tällöin tulos ei ole sama, joten jättäisin itse sen version kokeilematta. Sekä hyytelön että vanukkaan saat hyytymään nopeammin kuin kattilan panee tiskialtaaseen jossa on kylmää vettä ja jääkuutiota, tai jos sinulla vain on mahdollisuus siihen, pane ne ulos jäähtymään. Varo vain antamasta hyytelön jäähtyä kokonaan ja asettua kattilaan kiinni.

Trifle lasikulhossaan

Hyytelöksi liivateella

Triflessä on hyytelöä johon käytetään liivatetta, ja liivate sulaa huoneenlämmössä, joten pidä Trifleä esillä vain niin lyhyt aika kuin on pakollista, ja pidä se muuten jääkaapissa. Trifle säilyy jääkaapissa pari kolme päivää tämän jälkeen hääkaapissa, jollei sitä kukaan syö. Triflen ulkonäkö kärsii kuitenkin heti kun sen syömisen aloittaa, joten kannattaa mieluummin antaa tätä herkkua vierailla kotiin vietäväksi jos sitä vain yhtään jää yli.

Tämä on erittäin iso ja runsas jälkiruoka, ja tällä reseptillä saat reilusti jälkiruokaa isoille syöpöille, noin 6-8 hengelle mutta tukevan päivällisen jälkeen tästä riittää isommallekin seurueelle.

Kurpitsatrifle mansikoilla

10–12 savojardikeksejä (spongefingers)
½ dl sherryä
5 dl mansikoita
3-5 rkl sokeria
1 rkl tonkanpapu-uutetta
2 dl vispikermaa

Kurpitsahyytelö

5 dl kurpitsasosetta
2 dl vettä
1-2 dl sokeria
6 liivatelehteä
pieni hyppysellinen suolaa

Vaniljavanukas

5 dl maitoa
5-6 rkl Maizena jauhoja
3-4 rkl sokeria
1 vaniljatanko

Vadelmavanukas

2 dl vadelmahilloa
5 dl maitoa
4-5 rkl Maizena jauhoja
1-2 rkl sokeria

Trifle:
Asettele tarjoilukulhon pohjalle savojardikeksit, spongefingers, voit jättää ne joko kokonaisiksi tai katkaista ne puoliksi. Kaada mansikat pieneen kulhoon ja lisää sokeri ja tonkanpapu-uute. Sekoita kunnolla ja anna mansikoiden maustua viitisen minuuttia. Kostuta keksit sherryllä ja asettele mansikat niiden päälle ja lomaan. Kaada loppu mansikkamehu keksien päälle.

Kurpitsahyytelö:
Pane liivatelehdet kylmään veteen likoamaan kymmeneksi minuutiksi. Kaada kurpitsasose kattilaan, lisää sokeri, tonkanpapu-uute ja vesi. Lämmitä miedolla lämmöllä hitaasti jottei sose pala kattilan pohjaan. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja lisää ne soseeseen, Sekoita kunnes kaikki liivate on sulanut soseeseen. Ota kattila lämmöltä ja anna sen jäähtyä jonkun aikaa ennen kuin kaadat sen astiaan mansikoiden ja keksien päälle. Peitä kulho kelmulla ja pane se jääkaappiin hyytymään kokonaan, mielellään yön yli.

Vaniljavanukas:
Mittaa kattilaan maito ja lisää sen sekaan sokeri. Halkaise vaniljatanko ja raput sen sisältä siemenet. Lisää vaniljan siemenet sekä halkaistu tanko maidon sekaan ja sekoita kunnolla ja anna maidon lämmetä muttei kiehua. Sekoita Maizena jauhot tilkkaan vettä pienessä kulhossa ja kaada se nauhana maidon sekaan koko ajan sekoittaen. Keitä vaniljavanukasta vielä kymmenisen minuuttia miedolla lämmöllä kunnes se on paksua. Ota vanukas pois lämmöltä, ongi ylös vaniljatanko ja anna vanukkaan jäähtyä kunnes se alkaa olla paksua ja kaada se hyytelön päälle. Anna vanukkaan jäähtyä kokonaan, jonka jälkeen ennen kuin kaadat päälle seuraavan maustetun vanukkaan. Peitä kulho taas muovilla ja pane se jääkaappiin asettumaan yön neljäksi tunniksi tai yön yli.

Vadelmavanukas:
Mittaa kattilaan maito ja lisää siivilöity vadelmahillo sekaan. Anna maidon lämmetä muttei kiehua. Sekoita Maizena jauhot tilkkaan vettä pienessä kulhossa ja kaada se nauhana maidon sekaan koko ajan sekoittaen. Maista vanukasta ja lisää sekoittaen sokeria jollei se sinusta ole tarpeeksi makeaa.
Sekoita Maizena jauhot tilkkaan vettä pienessä kulhossa ja kaada se nauhana maidon sekaan koko ajan sekoittaen. Keitä vaniljavanukasta vielä kymmenisen minuuttia miedolla lämmöllä kunnes se on paksua. Ota vanukas pois lämmöltä ja anna vanukkaan jäähtyä melkein kokonaan ennen kuin kaadat sen vaniljavanukkaan päälle. Anna Triflen jäähtyä peiteltynä jääkaapissa.

Triflen viimeistely:
Vispaa kerma juuri ennen Triflen tarjoilua, mausta se vaniljalla jos niin haluat ja lisää se Triflen päälle. Kerma ei saa olla liian paksua tai tönkköä. Viimeistele jälkiruoka tomuttamalla sen päälle joko kaakaota tai kerman pinnalle mantelilastuja.

Cono Sur viinitalo

Pidän suuresti yhden ainoa rypäleen viineistä joissa niiden ns. terroir tulee paremmin esiin. Terroir sanan suomentaisin mikroilmastolla joka kaikissa tapauksissa eniten määrää viinin mausta eniten. Terroir muodostuu siis ilmastosta, paikallisesta sademäärästä, kasvukauden lämpötilasta, kyseisen viinitilan maaperästä.

Viinin valmistuksessa on terroirin lisäksi myös otettava huomioon mahdolliset tuholaiset, niiden torjunta-aineet ja menetelmät, koska myös tällä on myös kyntensä mukana viini tuloksessa ja sen maussa. Luomumenetelmillä viljellyllä viinillä on aivan erimakuista kuin saman viinitarhan perinteisillä menetelmillä ja torjunta-aineita käyttämällä samassa viinitarhassa viljellyllä viinillä. Nythän on tosiasia ettei viiniä voi viljellä samassa viljelmässä sekä Luomumenetelmin että ei Luomumenetelmin koska Luomuviljelyyn siirtymiseen siirtymisaika on monta vuotta.

Pidän parhaiten yhdestä viinirypälelajikkeesta valmistetuista viineistä koska ne tuovat paremmin esiin jokaisen viinirypälelajikkeen ominaisuudet ja omintakeisin maun paremmin esiin ja juuri tästä syystä oli kiinnostavaa saada mahdollisuus tutustua paremmin Chileläisen Cono Sur viinitilan viineihin. Henkilökohtainen lähestyminen antaa viineille aina paremman lähtökohdan, ja minua itse henkilökohtaisesti kiinnostaa millainen henkilö ja missä ja miten ja millä menetelmillä mikäkin viini on valmistettu, vaikken mikään viininasiantuntija ole.

Chilen viininviljelyalueet sijaitsevat samoilla leveysasteilla kuin eteläinen portugali ja Uuden-Seelannin pohjois-saari sekä Australian eteläpuolella sijaitseva Tasmania ottaen huomioon että eteläisellä maapallonpuoliskolla pätee kaikki käänteisesti. Meidän talvi on heidän kesänsä ja toisinpäin. Chile on siitäkin kiinnostava viinimaa, että maa on kapea kaistale sijoitettuna andien korkean vuoriston ja tyynenvaltameren väliin, ja kylmä Humboldtin merivirtaus kulkee sen rannikon vierellä, joten myös kesällä meressä on kylmää uida.

Tämä luo viiniviljelykselle Chilessä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin mannermaa Euroopassa, ja samoilla leveysasteilla voi lähellä toisiaan vallitsevien terroirien, siis mikroilmastoiden, takia saada aikaiseksi aivan erilaisia viinejä. Chilessä on myös isot lämpöerot yön alimman ja päivän korkeimman välillä, joten viinirypäleet kypsyvät aivan eritavalla kuin Euroopassa. Lämpöero yön ja päivän välillä on jopa kaksikymmentä celsius astetta, joka tarkoittaa että päivällä aurinko paahtaa ja kypsyttää viinirypäleen sisältämiä luontaisia sokereita ja mutta eivät yön aikana käy loppuun, vaan jatkavat muodostumista seuraavana päivänä.

Paras asia Cono Surin Adolfo Hurtadossa sekä hänen valmistamissaan viineissä on että he valmistavat viininsä luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä ja heidän viininsä toimitetaan hiilijalanjälkiä jättämättä. Itse viinintuottajan mukaan koostuu Cono Surin viinivalmistuksen hiilijalanjälki 15,5 % rypäleitten viljelystä, 7,5 % sadonkorjuusta, 4 % viininvalmistuksesta ja pullottamisesta, 8 % kuljetuksista Chilessä ja 65 % kuljetuksista määränpäähänsä mikä tässä meidän tapauksessamme täällä Suomessa ainakin taitanee tarkoittaa Alkoon, joten jokainen joka käy Alkossa pullon ostamassa lisää tähän vähän omaansa.

Kuuntelin suurelle mielenkiinnolla miten paljon ja millä innovatiivisilla tavoilla Cono Surin tiloilla viinin viljelyssä panostetaan luonnonmukaiseen torjuntaan, ja miten häkellyttävän hyviä biologisia torjuntamenetelmiä heillä on käytössä. Chilessä ei ole Phylloxeraa, Euroopassa esiintyvää ja sen viiniviljelyä pahoin 1800-luvulla pahoin runtelemaa, viinikirvaa, joten siitä siellä ei ole viiniviljelyssä huolta, mutta Chilessä esiintyvät tuholaiset torjutaan mm hanhilla jotka syövät viinissä viihtyviä koppakuoriaisia ja vaikken nyt hämähäkeistä koskaan innostu, Hurtado kertoi että Chilessä esiintyy punaisia kasvissyöjä hämähäkkejä jotka ravitsevat itsensä imemällä itsensä viiniköynnösten mahlaa, jolloin viini pikkuhiljaa kuolee. Näiden punaisten hämähäkkien torjuntaan käytetään valkoisia hämähäkkejä jotka vuorostaan ovat lihansyöjiä ja syövät niitä. Lihansyöjinä ne eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita viiniköynnöksistä.

Kolmas suuri tuholainen taas vuorostaan joka vuorostaan taas syö köynnösten silmuja, ja ne estetään kiipeämästä köynnöksiin sijoittamalla jokaiseen köynnöksen runkoon tahmainen este jotteivät ne pääse kiipeämään köynnökseen mutta että viinirivien väliin myös kylvetään kyseistä tuholaista houkuttelemaan viiniköynnösten sijaan kuvan kauniita kukkaketo rivejä jotka ovat enemmän niiden mieleen ja jättäisivät viiniköynnökset rauhaan.

Hyvää Cono Surin viineissä on myös että viinivalmistuksesta jäljelle jääneet viinirypäleitten kuoret ja siemenet hyödynnetään viini lannoituksena. Ensimmäiseksi niiden sisältämä nitrogeeni otetaan talteen samantapaisella menetelmällä kuin teetä valmistetaan Siemenet ja kuoret liotetaan vedessä joka käytetään viiniköynnöksien kasteluun, jonka jälkeen liotukseen käytetyt siemenet ja rypäleen kuoret vielä kompostoidaan ja käytetään samaisten viiniköynnösten lannoittamiseen.

Cono Surin valmistamien viinien suurimmat markkinat ovat Japanissa, Iso-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa kotimaan Chilen lisäksi jossa heidän viinejään ensimmäisenä markkinoitiin. Cono Sur on voittanut monta viinipalkintoa messuilla maailmanlaajuisesti, ja Cono Surin viinitilan toimitusjohtajaa viinimestaria Adolfo Hurtadoa, kiitetään ympäri maailmaa.

Kaikki kuvat ovat Cono Surin sivuilta linkitettyjä.

Appelsiinikalkkuna illallinen

Itsenäisyyspäiväksi mehevää uunissa kauniin kullan ruskeaksi paahtunutta kalkkunaa ja herkullista kalkkunantäytettä uunissa valmistettuna sen sivussa omassa vuoassaan. Ihanan herkullista karpalokastiketta, täyteläisen samettista appelsiinilla maustettua ruskeaa kastiketta ja lisukkeina keitettyjä vahapapuja, sellerisosetta ja Cole slawia vadelma vinaigretessä perinteisen majoneesikastikkeen sijaan.

Tällä kertaa täyttämättömänä ja ns. stuffing, siis tämä kalkkunantäyte valmistettuna sen sivussa, joten kalkkuna valmistuu paljon nopeammin eikä sillä ole yhtä paljon pakollisia valmistelukuvioita kuten perinteisellä kalkkunalla, vain sen nesteytys jää. Tarkista myös tekstini kalkkunaillallisen esivalmistelut ja Itsenäisyyspäivän kalkkunaillallinen jottei pahempia virheitä kalkkunan valmistuksessa tule.

Olen näissä kahdessa tekstissä koostanut ne kokemukset jotka olen reilun parin vuosikymmenen aikana saanut, ja tänä vuonna valmistin kalkkunaa jo 22. kertaa itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna tein pienen kalkkunan hintavertailun ja totesin että viime vuodesta on aika hirveä hinnan nousu jolloin pakastekalkkuna maksoi suurin piirtein 4,95 euroa kilolta ja tänä vuonna se oli noussut jo 8,95 Euroon kiloa kohden. Onkohan kysyntä  mitenkään suhteessa tarjontaan vai miksi kalkkuna yhtäkkiä on kallistunut näin?

LIhamittari kalkkunassa

Kalkkuna on kypsää kun sen sisälämpötila on 74 astetta Celsiusta. Pistä lihamittari rinnan paksuimpaan kohtaan kun tarkista linnun kypsyyden. Toinen tapa tarkistaa onko lintu kypsää on pistää rintalihakseen reikä ja jos sieltä ulosvaluva neste on vielä punaista ei lintu ole kypsää. Ulos valuvan nesteen pitää olla kirkasta, ja jos rinnasta ei enää valu ulos nestettä on lintu liian kypsä.

Kalkkunaa ei tarvitse täyttää, vaikka kokemukseni mukaan sen lihasta tulee paljon maukkaampaa ja mehevämpää jos sen täyttää, valmistin tällä kertaa valistaa täytteen kalkkunan sivussa omassa vuoassaan, kalkkunan sisusta vain maustetaan ja sen sisään pannaan yksi sipuli, yksi kokonainen valkosipuli ja appelsiini johon on joko pistetty reikiä jottei se räjähdä uunissa, tai appelsiinin voi halutessaan myös leikata lohkoiksi samalla tavalla kuten sipulinkin mutta tämä ei syötäväksi tarkoitettu täyte kuitenkin maustaa kalkkunan sisältäpäin ja pitää sen mehevämpänä kuin jos se kypsentää onttona.

Suppilovahverotäytteen ainekset

Tavallisesti se että kalkkunasta tai sen sisältä vielä valuu nestettä on merkki siitä ettei lintu ja/tai sen täyte ole vielä aivan kypsää, mutta tässä tapauksessa täytteessä on paljon nesteitä kuten appelsiinimehua, joten se ei tarkoita etteikö lintu olisi kypsää silloin kun lihamittarin mukaan on.

Sivussa valmistetussa täytteessä oli tällä kertaa suppilovahveroita, ja voit käyttää joko kuivattuja sellaisia jotka ensin liotat ja nesteytät vedessä yön yli, tai pakastettuja. Sienien kannatta kuitenkin olla sulatettuja ennen niiden lisäämistä täytteeseen jotta saat ne pilkottua pienemmiksi. Timjami on suppilovahveroiden sekä muitten sienien kanssa hyväksi todettua joten olisi ollut hulluutta jättää se tästä täytteestä pois. Kurpista taas kuuluu kalkkunan kanssa muodossa tai toisessa, viimeksi se oli herkullisen kurpitsakeiton muodossa ja tällä kertaa se olis osana sivussa kypsennettyä kalkkunan täytettä.

Suppilovahverotäyte sivussa vuoassa valmistettuna

Enemmän kurpitsasta js sen käsittelystä voit lukea reseptistäni hillottu kurpitsa. Hasselpähkinät taas antavat täytteelle rapsakkaa kontrastia muuten hyvin pehmeälle koostumukselle. Pähkinät paahdetaan ensin, ja niiden kuoret myös poistetaan ennen täytteeseen lisäämistä. Tämä tapahtuu helpoiten puhtaalla keittiöpyyhkeellä jolla hankaat pähkinöitä kunnes kitkerät kuoret irtoavat.

Karpalokastike on meillä klassikko jota syödään meillä aina kalkkunan sekä samettisen ruskean kastikkeen kanssa ja appelsiini sopii erittäin hyvin yhteen karpalon kanssa, ja niiden maut korostavat toisiaan. Ruskean kastike valmistetaan kalkkunasta valuneista nesteistä, josta myös osa otetaan talteen täytettä varten joten ruskean kastike on tällä kertaa vaihteenvuoksi appelsiinillä ryyditettyä.

Karpalokastikkeen voit valmistaa jo ajoissa sillä aikaa kuin kalkkuna kypsyy uunissa jotta kastike saa tarpeeksi maustua jääkaapissa pari tuntia ennen sen tarjoilua. Karpalot voivat olla kohmeisia suoraan pakkasesta, niiden ei tarvitse sulaa ennen kastikkeen valmistusta. Vaikka ruskeakastike tällä kertaa saa lisämakua myös appelsiinistä ei sen valmistustapa muutu, kannattaa sinun lukea reseptistäni Itsenäisyyspäivän kalkkunaillallinen karpalokastikkeen ja ruskeankastikkeen valmistusohjeiden suhteen.

Kokonainen juuriselleri

Lisukkeina tarjoilin Cole slawia vadelmaviinietikalla maustetussa vinaigrette kastikkeessa, sellerisosetta joka ei tarvitse uunia valmistuakseen ja kelpaa tarjoilla isollekin joukolle ja jonka valmistusohjeen löydät reseptistäni fasaania hapankirsikkakastikkeessa.

Appelsiinilla täytetty kalkkuna

noin 6 kilon kalkkuna
100 g pehmeätä voita kalkkunan valelemiseen ja voiteluun
mustaa pippuria
3-4 dl kuivaa valkoviiniä

Linnun sisälle mausteeksi:
1 appelsiini
1 sipuli
1 kokonainen valkosipuli
pieni nippu tuoretta timjamia

Kalkkunan täytesivussa

1 appelsiinin kuori
1 sipuli
200 g suppilovahveroita
8 pekoniviipaletta
2 dl kurpistasosetta
1 dl hasselpähkinöitä
tuoretta timjamia
2 kanan munaa
1-2 tl suolaa
½-1 tl mustaa pippuria
4-5 viipaletta leipää
2-3 dl kalkkunan nesteitä

Stuffing sivussa:
Paahda hasselpähkinät ja poista niistä kuori. Annan niiden jäähtyä. Pese appelsiini huolella ja kuori se ohuelti. Käytä kuorittu appelsiini linnun sisällä. Huuhtele myös tuore timjami kunnolla ja annan sen kuivahtaa. Kuori sipuli ja kuutio se karkeasti. Leikkaa pekoni pieniksi suikaleiksi ja hienonna sienet. Ruskista pekoni, sienet ja sipuli voinokareessa paistinpannulla. Leikkaa leipä kuutioiksi ja lisää se täytteen sekaan. Hienonna timjami ja paloittele pähkinät karkeasti vähän pienemmiksi paloiksi. Lisää kummatkin täytteen sekaan. Hienonna appelsiinikuori ja lisää sekin täytteeseen kurpitsasoseen kanssa ja sekoita. Lisää täytteeseen kalkkunasta valunutta nestettä sekä kevyesti rikkivispatut munan ja mausta se suolalla ja pippurilla. Sekoita täyte kunnolla ja paista paistinpannulla pieni nokare makukokeeksi ja kun maut on paikallaan kaada täyte kevyesti voideltuun leipävuokaan. Paista täytettä kalkkunan kanssa samaan aikaan noin puolesta tunnista kolmeen varttiin jos se mahtuu uuniin samaan aikaan. Paista muussa tapauksessa täyte yksin uunissa 175-200 asteen lämmössä sillä aikaan kun kalkkuna vetäytyy ennen sen leikkaamista.

Kalkkuna:
Ota kalkkuna huoneenlämpöön pari tuntia ennen sen paistamista ja tarkista sen paino nesteyttämisen jälkeen. Punnitse nyt kalkkuna jotta voit kalkkunan esivalmistelun ohjeen mukaan laskea summittaisen paistoajan ja tiedät miten kauan sitä pitää paistaa uunissa jotta se on kypsä. Sulata voita miedolla lämmöllä ja sivele voita pullasudilla joka puolelta lintua. Kalkkuna on jo valmiiksi suolattu nesteytyksen aikana mutta älä unohda pippuroida sitä joka puolelta, myös sen sisältä. Pane kalkkuna uunivuokaan rinta ylöspäin. Pistele haarukalla reikiä kuorittuun appelsiinin tai leikkaa se lohkoiksi samoin kuten sipulikin. Täytä lintu tuoreella timjamilla, appelsiinillä, sipulilohkoilla ja valkosipulilla. Lisää uunivuokaan myös kastiketta varten kalkkunan kaula sekä viini. Peitä kalkkunan rinta alumiinifoliolla jonka olet voidellut voilla, voipuoli linnun rintaa vasten. Poista folio viimeisen paistotunniksi, jotta rinta paahtuu kauniin kullan ruskeaksi. Pane kalkkuna uunin 200 asteeseen ja anna paistua puoli tuntia ja alenna uunin lämpö 175 asteeseen. Linnusta alkaa valua paljon nesteitä ensimmäisen reilun tunnin jälkeen joten älä unohda ottaa tätä nestettä talteen sivussa valmistettavaa täytteettä varten. Valele lintua siitä valuneella nesteellä noin puolen tunnin kahden kymmenen minuuttia välein jotta siitä tulee oikein mehevä. Jos käytät paistimittaria, kalkkuna on kypsää kun se on 74 astetta. Voit kokeilla kypsyyttä panemalla mittarin kalkkunan rinnan paksuimpaan kohtaan, sen ei tarvitse olla paikallaan koko paistoaikaa kun vain pistät sen tarpeeksi syvälle ja annat sen olla paikallaan kunnes sen lukema tasaantuu ja jää paikalleen. Ota pelliltä kaikkia jäljelle jääneet nesteet talteen ruskeaa kastiketta varten. Muista vielä ottaa talteen sen sisällä oleva appelsiinikin.

Esillepano:
Leikkaa kalkkunan rintaliha viipaleiksi ja aseta tarjoiluvadille kokonaisen kalkkunan täytteen kanssa. Koristele tuoreella timjamilla. Tarjoile ruskea- ja karpalokastike omista kastikekulhoistaan ja lisukkeena keitettyjä tai höyrytettyjä vahapapuja, sellerisosetta ja vadelmaviinietikalla maustetulla vinagrettellä maustettua Cole slawia. Voit joko asettaa ruoat tarjolle seisovan pöydän tapaan keittiöön tai tarjoilla illallisen ruokapöydässä, jotta jokainen ruokailija voi itse ottaa haluamansa määrän jokaista ruokalajia.

Nieriämousse

Kermaisen herkullista katkaravuilla ja siianmädillä koristeltua nieriästä ja katkaravuista valmistettua purjosipulilla maustettua moussea alkuruoaksi tai miksei joulupöydän herkkujen lomaan.

Tämä kalamousse on meillä ollut jo parisen kymmentä vuotta jo vakiorepertoaarissa ja tähän kannatta hyödyntää ylijäänyttä kalaa. Yleensä tämä ruoka meillä valmistetaan keitetyt lohesta mutta tällä kertaa herkku valmistuikin nieriästä mutta tähän voisi käyttää ihan mitä vain valmiiksi keitettyä jäähtynyttä kalaa. Kalan voi myös keittää tätä moussea varta vasten, jolloin sen on ensin jäähdyttävä kunnolla. Purjosta käytetään vain sen valkoinen osa jotta se ei värjää moussea vihreillä sattumilla, jollei niitä jostain syystä halua, moussen sekaan lisätään keitettyjä katkarapuja, ja mousse myös viimeistellään niillä.

Katkarapujen määrä on noin 200 grammaa kuorimattomina joka on suunnilleen 1 desilitra kuorittua katkarapuja sekä ylimääräinen kourallinen viimeistelyyn. Parasta olisi taas kerran jo olisi tuoreita katkarapuja mutta Suomessa kun ollaan voit hyvin käyttää tähän säilöttyjä katkarapuja joita nykyään löytyy melkein joka kaupasta mutta pakastetutkin käyvät hyvin, anna niiden vain sulaa jääkaapissa yön yli. Anna vain kaiken ylimääräisen liemen valua pois lävikössä.

Tarjoilin nieriämoussen yrttikastikkeen kanssa, sekoin löytyy reseptistäni kylmänä keitettyä lohta, jota käytän sekä kirjoloheen että meriloheen. Tässä käytin yrttikastikkeeseen tuoreita yrttejä, tilliä, persiljaa sekä viitisen senttiä purjosipulia ruohosipulin sijaan. Voit tarjoilla nieriämoussen alkuruokana joko leivän ja salaatin kanssa, itse tarjoilin moussen punajuuresta leivotun hapanleivän kera mutta sen voi myös tarjoilla leivän päällä ja yrttinen kastike sopii sen kumppaniksi erittäin hyvin.

Moussen voi joko valmistaa isossa hyytelövuoassa, leipävuoassa tai pateevuoassa mutta tämä sopii myös annosvuokiin, jotka kumotaan jokaisen omalle lautaselle. Jollei sinulla ole silikonista valmistettua hyytelömuottia ja käytät kuparisia muotteja kuten minäkin, on moussea valmistaessa hyvä muistaa joko öljytä hyytelömuotti ennen sen käyttöä, tai vuorata se muovikelmulla, jolloin mousse irtoaa muotista helposti. Muovista vain usein jää kuvio moussen pinnalle koska sitä on vaikea saada levitettyä muottiin tasaisesti.

Jos öljyät muotin upota muotti pariksi sekunniksi kuumaan veteen niin se mousse irtoaa. On tärkeätä ettei muotti saa olla liian kauan kuuman kanssa kosketuksessa, koska liivate ja mousse sulaa, ja moussen pitäisi pysyä kokonaisena jotta se on miellyttävää silmälle kun sitä syö. Mousse kovettuu syötäväksi parissa tunnissa, mutta voit hyvin valmistaa moussen jo päivää ennen. Tällä reseptillä saat alkuruoan noin 6-8 syöjälle, ja se sopii myös hyvin osaksi joulupöydän herkkuja tai seisovan pöydän antimiin.

Herkullinen nieriämousse
200 g keitettyä nieriää
10 cm purjosipulia
200 g katkarapuja
1½ dl kermaviiliä
1½ dl majoneesia
1 ripaus suolaa
pieni ripaus valkopippuria
5 liivatelehteä

Viimeistelyyn:
kourallinen katkarapuja
1 rkl siianmätiä
tuoretta tilliä

Valuta katkaravuista lävikössä liika vesi pois. Huuhtele purjosipuli huolellisesti ja hienonna se. Anna sen kuivahtaa lävikössä. Pane liivatelehdet kylmään veteen viideksi minuutiksi. Sekoita kylmä jäähtynyt kala muiden majoneesin ja kermaviilin kanssa kulhossa. Tarkista maku ja mausta se oman makusi mukaan suolalla ja valkopippurilla. Purista kaikki ylimääräinen vesi pois liivatteesta ja lämmitä sitä tilkassa vettä pienessä kattilassa kunnes se sulaa. Lisää liivate kalaseoksen sekaan ja sekoita kunnolla. Kaada mousse hyytelömuottiin ja anna sen hyytyä vähintään pari tuntia jääkaapin kylmässä, mieluiten yön yli. Kumoa mousse tarjoiluvadille ja viimeistele se tuoreella tillillä, siianmädillä ja katkaravuilla. Tarjoile oitis, mousse ei kestä pitkää aikaa esillä, se sulaa huoneenlämmössä.

Egg nogg

Iso-Britanniassa Eggnogia myydään joka ruokakaupassa valmiina sekoituksena joulunaikoihin, mutta se on aina parhainta juomista varta vasten valmistettuna kotona. Itse valmistetussa ei myöskään ole mitään lisä tai säilöntäaineita kuten kaupasta ostetussa yleensä on.

Tästä juomasta on monta versiota, ja tämä on se jonka opin ensimmäisillä baarimestarikursseillani, ja jota koko kesän sen jälkeen nautin aina kun sille syy löytyi. Tästä syystä opin valmistamaan ison kannullisen egg nogia, ja lisään sen sekaan aina jäitä jotta juoma pysyy tarpeeksi kylmänä. Tähän voit käyttää joko maitoa, jos haluaa kevyemmän vähemmän rasvaa sisältävän version, mutta itse suosin perinteen mukaan kermaa. Kerman voi halutessaan vispata kevyesti ennen sen lisäämistä muitten ainesten joukkoon ja sekoittaa, tällöin saa egg nogista hieman paksumman ja kermaisemman.

Sokerina eggnogiin oikeasti käytetään drinkkeihin tarkoitettua sokerilientä, jota jokainen baarimestari osaa itse valmistaa. Puolet sokeria ja sama määrä vettä keitetään kunnes sokeri on kokonaan liuennut veden sekaan. Pullota huolellisesti puhdistettuun lasipulloon ja säilytä sokeriliemi jääkaapissa kun se on kokonaan jäähtynyt. Sokeriliemi säilyy jääkaapissa parikin viikkoa jopa kuukauteen mutta tämän jälkeen se alkaa ajan mittaan pikkuhiljaa homehtua oli pullo sitten puhdistettu miten huolellisesti tahansa. Syy tähän on pullon avaaminen usein jolloin ilman mukana pulloon menee homeitiöitä. Käytän itse usein tomusokeria sokeriliemen sijaan koska sitä yleensä on käsillä, varsinkin kun joulunaika koittaa. Eggnog on kivaa vaihtelua joulunajan glögiin, ja sen voi halutessaan valmistaa laktoosittomasta kermasta, tai maidosta.

Alkoholina tähän voi valinnaisesti käyttää puolet konjakkia ja puolet rommia, mutta koska en pahemmin pidä rommista jätän sen suosiolla pois ja käytän vain ja ainoastaan konjakkia. Egg nogin päälle kuuluu aina raastaa muskottipähkinää, mutta sen voi myös halutessaan raastaa juoman sekaan ja sekoittaa sen. Toinen tapa kerman saada egg nogista paksumpaa on käyttämisen lisäksi käyttää lisää kanan munan keltuaisia kokonaisen kananmuna sijaan.

Joulun perinteinen egg nogg
3 cl rommia
3 cl konjakkia
1 kananmuna
1 dl kermaa
1-2 rkl tomusokeria (tai 1 rkl sokerilientä)
½ tl raastettua muskottipähkinää

Mittaa viina ja sokeri ja lisää ne sekoitusastiaan kananmunan ja jäitten kanssa ja sekoita kunnolla lusikalla. Vispaa kermaa kevyesti hieman paksummaksi ja lisää se muitten ainesten sekaan. Sekoita ja siivilöi jäät pois jos tarjoat juoman heti. Viimeistele juoma raastamalla muskottipähkinää se pinnalle. Kannussa voit sekoittaa kaikki ainekset jään kanssa ja kaataa ne lasiin niitä tarjoillessa. Kannua kannatta säilyttää jääkaapissa huoneenlämmön sijaan.

Joulun makeat marmeladit

Marmeladeja, makeita ihania erivärisiä, jokaisen makuun sopivia makeita läpikuultavia herkkupaloja. Nopea ja helppotekoinen joululahja ystävälle, makea ruokatuliainen koko vuoden ympäri.

Appiukko on erityisen ihastunut vihreisiin kuuliin ja muutenkin marmeladeihin, ja mietin monta vuotta tekeväni hänelle niitä ennen kuin vihdoin ja viimein sain toimivan reseptin aikaiseksi ja sain vhidoin ja viiemein valmistettua niitä hänelle joululahjaksi.

Liivatetta tai agar-agaria

Marmeladeja on perinteisesti valmistettu liivatetta käyttämällä mutta liivatteesta valmistettu hyytelö sulaa huoneenlämmössä. Liivate on yleisesti käytetty hyytelöaine ja sitä löytää jokaisesta ruokakaupasta mutta se valmistetaan keittämällä porsaan, härän tai linnun luita, nahkaa ja rustoja. Myös kalasta saa liivatetta mutta tämä hyytelö vaihtoehto ei välttämättä sekään kuulosta kovin ruokahalua kiihottavalta. Parempi vaihtoehto on pektiini jota esiintyy luonnollisesti hedelmissä, varsinkin happamissa omenissa tai puolukassa tai Agar-agar.

Vegaaneille sopivaa

Agar-agar on merilevästä valmistettu hyytelöaine ja se sopii kasvisyöjille ja vegaaneilla. Ennen vanhaan agar-agaria sai vain kokonaisina merilevän paloina jolloin sitä piti ensin liottaa ja keittää kauan ennen kuin sitä pystyi käyttämään itse hyytelön valmistukseen. Nykyään agar-agaria saa valmiina hiutaleina, ainakin luontaistuotekaupoista, ja marmeladien valmistaminen on helpottunut ja nopeutunut.

Anna marmeladien kuivua

Huomasin kuitenkin että marmeladien pinnan kannattaa antaa kuivua ritilälle asetetulla voipaperilla pari päivää ennen niiden sokerointia, jotteivät kuutiot liukene sokerista. Tämä siitä syystä etten halua marmeladeistani liian makeita. Jos käytät enemmän sokeria ei tätä kuivatusvaihetta välttämättä tarvitse tehdä.

Marmeladeja mehusta tai soseesta

Voit valmistaa marmeladeja käyttämällä jopa pelkkää vettä käyttämällä johon lisätään sosetta tai sen voi tehdä mehusta. Marmeladin valmistuksessa vain oma mielikuvitus rajoittaa mistä niitä valmistaa.
marmeladeihin soveltuvat tuoreet hedelmät ja marjat joista soseuttamisen jälkeen valmistetaan marmeladia, tai valmis mehu tai hillo. Marmeladeissa voit käytä esimerkiksi luumuhilloa, kuningatar- tai vadelmahilloa, omenasosetta, mustaherukkaa, pihlajanmarjaa, mansikkahilloa, mustikkahilloa tai jopa kurpitsahilloa.

Valmista mehua tai hilloa käyttäessä pitää vain muistaa, ettei sokeria tarvitse lisätä yhtä paljon kuin vettä ja sosetta käyttäessä. Jos käytät sosetta tai hilloa, soseuta se ensin siivilän läpi jottei siinä ole kuoren paloja tai siemeniä, ne eivät kuulu marmeladeihin. Marmeladien kuuluu olla herkullisen läpikuultavia, sokeroituja suupaloja.

Eteeristä öljyä mausteeksi

Maustamisessa voit myös käyttää eteerisiä öljyjä. Sopivia tähän ovat esimerkiksi laventeli, piparminttu basilika, timjami, bergamotti, appelsiini, greippi, sitruuna, tai mahdollisia allergioita. Joissakin luontaistuotekaupoissa myydyissä eteerisissä öljyn pulloissa lukee että ne sisältävät 100 % eteeristä öljyä mutta kuitenkin koostuvat vain 10 % eteerisestä öljystä ja loput 90 % jostain muusta öljystä. Näitä öljyjä ei yleensä edes käytetä sisäisesti, vaan nämä on tarkoitettu kehon iholle ulkoisesti hierontaan jne.

Niitä on myös niiden kalliin hinnan takia jatkettu toisella kasvisöljyllä (usein jojoba- tai manteliöljyllä). Pointtini on että lue mitä ostat ja mitä se sisältää, etikettikin voi mainostaa väärin. Kun kyselin tätä tuottajalta he eivät osanneet selittää miksi pullossa luki 100% eteeristä öljyä vaikka 90% pullon sisällöstä oli muuta kuin mitä etiketissä luki. Varmista vain eteerisiä öljyjä käyttäessä että niitä voi käyttää sisäisesti, ja ne ovat niin vahvoja ettei niitä pidä käyttää marmeladeihin kuin vain 1-2 tippaa per puoli litraa nestettä.

Marmeladien pitää olla läpikuultavia sokerilla kuorrutettuja paloja ja ne voi kierittää joko hienossa ruokosokerissa, tavallisessa taloussokerissa tai tomusokerissa riippuen halutusta ulkonäöstä. Makeutustakin voi vaihdella mielensä mukaan, vaahteransiirappia, hunajaa, ruokosokeria, valkoista hienoa sokeria, hedelmäsokeria tai Muscovadosokeria tms.

Luontaista väriä

Jos haluat voit myös käyttää talousväriä niiden värjäämiseen, tällöin pari tippaa riittää hyvin pitkälle. Itse suosin vain luonnollisia raaka-aineita joten minun marmeladini eivät sisällä itään muuta kuin omaa väriänsä. Ne ovat sitä miltä ne näyttävät. Itse valmistan eri makuisia marmeladeja hieman pienemmissä erissä, noin puolen litran, jotta saan joka joulu pienen marmeladivalikoiman, ja joka myös vaihtelee vuodesta toiseen kestosuosikkeja unohtamatta, ja että ja niitä löytyy jokaisen makuun.
Jos makean nälkä iskee pahasti voit myös kokeilla reseptiäni joulun suklaaherkut.

Marmeladien perusresepti

5 dl mehua tai vettä
2 rkl agar-agar hiutaleita
2 dl hillosokeria
(pari kolme tippaa aitoa eteeristä öljyä)
(1 dl marja tai hedelmäsosetta)

Mittaa neste kattilaan ja maista tarvitseeko se lisä sokeria. Lisää sokeria oman makusi mukaan ja anna sokerin liueta nesteeseen. Ripottele agar-agar hiutaleet kylmään nesteeseen pinnalle ja anna mehun lämmitä ja jatka keittämistä miedolla lämmöllä sitä aika ajoin sekoittaen 4-5 minuuttia kunnes kaikki hiutaleet ovat liuenneet nesteen sekaan. Tässä vaiheessa lisäät hillon tai soseen jos sitä käytät. Sekoita seos hyvin ja kaada se laakeaan astiaan jossa annat sen hyytyä 1-2 vuorokautta huoneenlämmössä. Leikkaa hyytelö kuutioiksi ja anna niiden kuivua päivä pari ritilälle asetetulla voipaperilla. Käännä niitä aika ajoin jotta ne kuivuvat yhtä paljon joka puolelta. Kierittele marmeladit sokerissa ja paketoi läpinäkyvään sellofaaniin. Koristele pakkaus kauniilla rusetilla ja vie tuliaisena suvulle kun menet jouluna käymään, tai anna ruokalahjaksi makeasta pitävälle ystävälle.

Joulupöydän perinteiset herkkuruoat

Kaikki perinteiset jouluruoat, jouluherkut ja joulun odotuksen ajan herkut koottuna samassa paikassa. Tämän sivun lisäksi löytyy joulunherkut sivulta lisää joulun aikaan sopivia ruokia.

Olen laiska, ja maltan harvoin etsiä monesta paikasta hyviä reseptejä ajattelin edesauttaa joulun tuloa ja koota tähän mitä herkkuja kuuluu jouluun. Aloitan kokoamalla tänne jo viime vuoden joulukuussa jo julkaisemista herkuista ja jatkan lisäämällä myös ne ruoat jotka tänä vuonnakin julkaisen. Jouluhan ei koskaan voi olla täydellinen, sinne löytyy aina jotain lisää herkkuja. Nyt melkein toisena adventtina no jo viimeistään myös aika tarkistaa joulunajan pöytävaatteet, servietit ja panna käyttökuntoon vaikka tässä vielä ennen sitä juhlitaan itsenäisyyspäivääkin.

Aloitan joulun odotuksesta glögeineen ja makeiden herkkujen suhteen ja suunnistaa joulupöydän pariin alkaen kylmästä kalasta joiden reseptien sekaan piiloutuu parikin maukasta väkevää snapsia ja jatkan sillin ja sen lisukkeiden jälkeen joillakin kylmillä leikkeillä. Tämän jälkeen Joulukinkkua ja sen vaihtoehtoja perinteiset käyn läpi lämpimät liharuoat unohtamatta juomia tai makeita herkkupaloja jälkiruoaksi mutta täältä löytyy myös vegaaneille sopivat jouluherkut omalta sivultaan.

Punaista glögiä nopeitten ja vaivattomien mantelipiparkakkukierteiden, perinteisten vanhan ajan piparkakkujen kera tai valkoista glögiä helposti leivottavien piparkakkujen kera. Ja jouluun kuuluu tietysti myös perinteiset joulutortut, oli ne sitten uudella tavalla kanelilla maustettuina tai ei.

Jollet pidä glögistä kannattaa sinun kokeilla Eggnogia sen sijaan. Lusianpäivänä tietysti sahramilla maustettuja pullia, ja vähän epätavallisempana vaihtoehtona jouluun Stiltonilla ja kuivatuilla hedelmillä täytetyt piparkakkukierteet tai mausteiset kurpitsamuffinssit.

Itse jouluksi jo vuosikymmeniä kehittelemääni hedelmäkakkua ja tämän vuoden uutuutena joulun mausteista punajuurikakkua.

Lohen graavaat helposti kotona itse, mustanseljan kukalla graavattua lohta, ja samalla saat sille sopivan snapsin, korianterilla graavattua lohta tai kuusenkerkällä graavattua lohta johon sinun kannattaa muistaa valmistaa snapsi ensi keväänä.

Graavilohen kanssa kylmää rosollia jonka valmistat itse säilötyistä punajuurista kalan lisukkeena hovimestarikastikkeen lisäksi. Rosollista ja graavikalasta voit valmistaa lohirosollicocktaileja jos niitä jää joulun jälkeen yli ja perinteisen rosollin sijaan voit etukäteen valmistaa rosollihyytelöä, joka annosvuoissa tai isossa astiassa.

Myös haukipatee sopii hyvin joulupöytään, sekä lämpimänä että kylmänä. Lasimestarinsilli ja sinappisilli ovat klassikkoja joulupöydässä unohtamatta mamman sillikaveria, siis sillikaviaaria mutta myös etikkasilakat sopivat hyvin kalojen sekaan jouluna unohtamatta herkullista matjessilli piirasta ja kalasta kun on puhe ei saa unohtaa joulun perinneruokiin kuuluvaa lipeäkalaa.

Pikkupurtavaksi leipien päälle sopii herkullinen lohitahna mutta sitä voi myös tarjoilla muiden kalaruokien ohessa. Hyvä lisä joulupöytään on myös joko lohesta, kirjolohesta tai nieriästä valmistettu mousse jonka voit valmistaa joko annosvuoissa alkuruoaksi tai isossa muotissa seisovään pöytään.

Kylmänä liharuokana sopii riimihärkää sinappikastikkeella, aivan uskomattoman murea Tjälknöl ja peurapatee portviinihyytelöllä. Joulukinkun voit valmistaa ruiskuoressa tai keittää mausteisen joulukinkun ja jollet pidä joulukinkusta voit kokeilla norjalaisten jouluherkkua, Juleribbeä.

Tämän kanssa lämpimät laatikot, perinteinen oranssi porkkanalaatikko, keltainen porkkanalaatikko ja lanttulaatikko. Kotona valmistettua mietoa raaka-makkaraa joka on ihanaa haudutettuna lämpimänä liharuokana kotona valmisteun sinapin kanssa sekä Karjalanpaistia perinteisenä vaihtoehtona joulukinkulle ja hämeessä maksalaatikko kuuluu joulupöydän herkkuihin. Myös kinkun herkullinen liemi sen ruiskuoren kanssa kannattaa ottaa mukaan herkutteluun.

Ja sille joka mielummin valmistaa kalkkunaa kinkun sijaan jouluna, löytyy parikin tekstiä kalkkunasta, Itsenäisyyspäivän kalkkunillallinen ja kalkkuna illallisen valmistelut ja tänä vuonna uutuutena appelsiinillä maustettua kalkkunaa jossa kalkkunantäyte on valmistettu omassa vuoassaan kalkkunan vieressä uunissa.

Joulupöytään kuuluvat perinteisesti myös Karjalanpiirakat, Mammanlimppu ja sen päälle muskotinkukalla maustettua Potkäsiä, tai tavallista Potkäsiä. Potkäs, siis ruukkujuusto on myös oivallinen tapa hyödyntää juustoja kun niistä jää paloja yli.

Ruukkujuuston nautit tietysti mamman joululimpun päällä. Juustoista puheen ollen myös juustotarjotin kuuluu osana joulun herkkuja.

Jälkiruoaksi tai aamiaiseksi perinteistä riisipuuroa ja rusinakeittoa tai Ruotsalaisten suosimaa Ris à la Maltaa, Glögiparfaitia glögisiirapilla, Limoncello likööriä tai kuusenkerkkälikööriä kahvin kanssa unohtamatta joulun ihanan suloisia suklaaherkkuja, Macha-tee tryffeleitä tai itse valmistettuja hedelmämarmeladeja.

Joulun jälkeiseen herkutteluun kannattaa hyödyntää jolusta ylijääneitä herkkuja, kokeile esimerkiksi piparkakkuaamiaista, lohi ja rosollicocktailia, vihreätä hernekeittoa tai keltaista hernekeittoa joulukinkusta tai pyttipannua. Kalkkunasta vuorostaan valmistuu kalkkunalla täytetyt paprikat, kalkkuna ja kastanjapihvit. Lisää ruokia joissa on uusiokäytetty joulun aikaisia ruoantähteitä löydät klikkaamalla tunnisteista sanaa "uusiokäyttö" ja lisää joulun aikaan sopivia ruokia, juomineen löydät sivulta joulunherkut.

Keltainen porkkanalaatikko

Keltainen porkkanalaatikko lisukkeeksi joulupöytän. Vaalean keltaisista ja valkoisista porkkanoista, riisistä valmistettua porkkanaklaatikkoa, tällä kertaa hieman rohkeammin maustettuna kuin tavallisesti.

Porkkanalaatikko ei ole meillä ollut suuri suosikki joulupöydässä, ja mutta tänä vuonna uudessa asussaan keltaisena se on ollut paremmassa suosiossa. Porkkanalaatikko sopiin hyvin joulukinkun kanssa, mutta jollet pidä kinkusta voit kokeilla norjalaisten suosimaan jouluruokaa, Juleribbeä sen kera. Sitä kokeiltiin jo pitkin syksyä ja se todettiin paremmaksi kuin tavallinen perinteinen oransseista porkkanoista valmistettu porkkanalaatikko. Käytin tähän syksyn sadon keltaisia ja valkoisia porkkanoita mutta jollei sinulla ole keltaisia tai valkoisia porkkanoita voit valmistaa perinteisen porkkanalaatikon tavallisista oransseista porkkanoista joulupöytään.

Perinteisessä porkkanalaatikossa, jonka alun perin opin valmistamaan, käytetään sokeria ja vain pippuria mausteena mutta koska se mielestäni on niin tylsää, olen maustanut porkkanalaatikon vähän eri tavalla kuin perinteisesti. Joten pysyin tässäkin tapauksessa jo hyväksi todetun viimevuotisen menetelmän mukaan siihen tällä kertaa myös muskottipähkinää sekä hillottua inkivääriä. Inkiväärijauhe ja hillottu inkivääri antavat ruoalle lisäsyvyyttä jota se mielestäni tarvitsee. Voit hunajan ja vaahterasiirapin sijaan myös käyttää hillotun inkiväärin sokerilientä, jolloin se antaa porkkanalaatikon maulle vielä lisää syvyyttä. Keitin porkkanalaatikon riisit tälläkin kertaa puuroriisistä, joten sain taas hyödynnettyä porkkanoiden keitinveden puuroa keittäessä joista vain osa oli maitoa. Laatikon päälle käytin tällä kertaa tummia ruiskorppujauhoja tavallisten vaaleiden sijaan ja maku oli yllättävän hyvä.

Valmistan porkkanalaatikon puolivalmiiksi ennen joulua. Pakastan sen siinä samassa vuoassa jossa sen sulatan ja uunissa paistan, ja panen esille joulupöytään, samoin kuten lanttulaatikonkin. Hyväksi todettua tapaa kannatta hyödyntää ja se nopeuttaa jouluherkkujen esille saamista juhlapyhinä. Näin ruoka on hauskempi kattaa pöytään juhlapöytään. Loput porkkanalaatikosta valmistan tavallisissa alumiinivuoissa ja pakastan ne lisukkeeksi Karjalanpaistille jotka on helppo ottaa esille pakkasesta sulamaan tai panna suoraan uuniin sulamaan ja kypsymään loppuun kun niitä tarvitsee. Porkkanalaatikon suhde on suurin piirtein yhtä paljon porkkanasosetta kuin riisipuuroa. Jos aiot pakastaa porkkanalaatikon, sitä ei kannata kypsyttää valmiiksi vaan paista sitä vain kunnes se on saanut hieman väriä pintaan. Anna sen jäähtyä kunnolla ennen sen peittämistä ja pakasta se. Voit joko sulattaa sen kokokaan ennen sen uunissa paistamista, tai panna sen suoraan uuniin sulamaan ja paistumaan, kunnes se on saanut kauniin värin pintaan ja kypsynyt valmiiksi.

Keltainen porkkanalaatikko
keltaisia porkkanoita
porkkanoiden keitinvettä
puuroriisiä
maitoa
suolaa
1-2 rkl hunajaa tai vaahterasiirappia
kermaa
kananmuna
ruiskorppujauhoja
voita
valkopippuria
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl hillottua inkivääriä
½ tl raastettua muskottipähkinää

Kuori porkkanat ja leikkaa ne parin sentin paksuisiksi viipaleiksi ja keitä ne kypsäksi suolavedessä. Kaada porkkanat siivilään ja ota vesi talteen. Soseuta porkkanat joko sauvasekoittimella jos teet vain vähänlaatikkoa, tai monitoimikoneessa jos teet sitä isomman satsin vielä kun ne ovat lämpimiä. Anna soseen jäähtyä hiukan ennen kuin jatkat. Porkkanalaatikkoon tulee myös kananmunaa, joten soseen on jäähdyttävä ennen sen lisäämistä, jottei muna ala kypsyä ennen aikojaan. Keitä riisistä puuro ohjeen mukaan miedolla lämmöllä aika ajoin hämmentäen pohjatsa asti, lisää osissa vähän porkkanoiden keitinvettä ja annan sen imeytyä riisiin ennen kuin lisäät lisää vettä ja maitoa (samalla tavalla kuten risottoa valmistaessa). Anna puuron jäähtyä. Hienonna hillottu inkivääri pieneksi. Sekoita porkkanasose riisin kanssa ja lorauta sekaan kermaa ja mausta se makusi mukaan suolalla, valkopippurilla, parilla ruokalusikalla hunajaa, hillotulla inkiväärillä ja jauhetun inkiväärin lisäksi raastetulla muskottipähkinällä. Riko yksi kananmuna pieneen kulhoon jossa vispaat sen rakenteen rikki, tämä helpottaa munan lisäämistä soseen sekaan. Lisää muna ja sekoita se soseeseen huolella. Kaada maustettu porkkana-riisi-seos uunivuokaan. Ripottele pintaan rukiisia korppujauhoja pintaan. Tee haarukalla kuvioita laatikon pintaan ja asettele pienen pieniä voinokareita sinne tänne korppujauhojen päälle. Paista porkkanalaatikko uunissa 200 asteessa kunnes se on saanut kauniin kullanruskea pinnan. Tarjoile porkkanalaatikko joko heti uunista lämpimänä Karjalanpaistin lisukkeena lanttulaatikon kanssa tai jouluna uunissa lämmitettynä kylmän joulukinkun kanssa.