7. joulukuuta 2011

Cono Sur viinitalo

Pidän suuresti yhden ainoa rypäleen viineistä joissa niiden ns. terroir tulee paremmin esiin. Terroir sanan suomentaisin mikroilmastolla joka kaikissa tapauksissa eniten määrää viinin mausta eniten. Terroir muodostuu siis ilmastosta, paikallisesta sademäärästä, kasvukauden lämpötilasta, kyseisen viinitilan maaperästä.

Viinin valmistuksessa on terroirin lisäksi myös otettava huomioon mahdolliset tuholaiset, niiden torjunta-aineet ja menetelmät, koska myös tällä on myös kyntensä mukana viini tuloksessa ja sen maussa. Luomumenetelmillä viljellyllä viinillä on aivan erimakuista kuin saman viinitarhan perinteisillä menetelmillä ja torjunta-aineita käyttämällä samassa viinitarhassa viljellyllä viinillä. Nythän on tosiasia ettei viiniä voi viljellä samassa viljelmässä sekä Luomumenetelmin että ei Luomumenetelmin koska Luomuviljelyyn siirtymiseen siirtymisaika on monta vuotta.

Pidän parhaiten yhdestä viinirypälelajikkeesta valmistetuista viineistä koska ne tuovat paremmin esiin jokaisen viinirypälelajikkeen ominaisuudet ja omintakeisin maun paremmin esiin ja juuri tästä syystä oli kiinnostavaa saada mahdollisuus tutustua paremmin Chileläisen Cono Sur viinitilan viineihin. Henkilökohtainen lähestyminen antaa viineille aina paremman lähtökohdan, ja minua itse henkilökohtaisesti kiinnostaa millainen henkilö ja missä ja miten ja millä menetelmillä mikäkin viini on valmistettu, vaikken mikään viininasiantuntija ole.

Chilen viininviljelyalueet sijaitsevat samoilla leveysasteilla kuin eteläinen portugali ja Uuden-Seelannin pohjois-saari sekä Australian eteläpuolella sijaitseva Tasmania ottaen huomioon että eteläisellä maapallonpuoliskolla pätee kaikki käänteisesti. Meidän talvi on heidän kesänsä ja toisinpäin. Chile on siitäkin kiinnostava viinimaa, että maa on kapea kaistale sijoitettuna andien korkean vuoriston ja tyynenvaltameren väliin, ja kylmä Humboldtin merivirtaus kulkee sen rannikon vierellä, joten myös kesällä meressä on kylmää uida.

Tämä luo viiniviljelykselle Chilessä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin mannermaa Euroopassa, ja samoilla leveysasteilla voi lähellä toisiaan vallitsevien terroirien, siis mikroilmastoiden, takia saada aikaiseksi aivan erilaisia viinejä. Chilessä on myös isot lämpöerot yön alimman ja päivän korkeimman välillä, joten viinirypäleet kypsyvät aivan eritavalla kuin Euroopassa. Lämpöero yön ja päivän välillä on jopa kaksikymmentä celsius astetta, joka tarkoittaa että päivällä aurinko paahtaa ja kypsyttää viinirypäleen sisältämiä luontaisia sokereita ja mutta eivät yön aikana käy loppuun, vaan jatkavat muodostumista seuraavana päivänä.

Paras asia Cono Surin Adolfo Hurtadossa sekä hänen valmistamissaan viineissä on että he valmistavat viininsä luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä ja heidän viininsä toimitetaan hiilijalanjälkiä jättämättä. Itse viinintuottajan mukaan koostuu Cono Surin viinivalmistuksen hiilijalanjälki 15,5 % rypäleitten viljelystä, 7,5 % sadonkorjuusta, 4 % viininvalmistuksesta ja pullottamisesta, 8 % kuljetuksista Chilessä ja 65 % kuljetuksista määränpäähänsä mikä tässä meidän tapauksessamme täällä Suomessa ainakin taitanee tarkoittaa Alkoon, joten jokainen joka käy Alkossa pullon ostamassa lisää tähän vähän omaansa.

Kuuntelin suurelle mielenkiinnolla miten paljon ja millä innovatiivisilla tavoilla Cono Surin tiloilla viinin viljelyssä panostetaan luonnonmukaiseen torjuntaan, ja miten häkellyttävän hyviä biologisia torjuntamenetelmiä heillä on käytössä. Chilessä ei ole Phylloxeraa, Euroopassa esiintyvää ja sen viiniviljelyä pahoin 1800-luvulla pahoin runtelemaa, viinikirvaa, joten siitä siellä ei ole viiniviljelyssä huolta, mutta Chilessä esiintyvät tuholaiset torjutaan mm hanhilla jotka syövät viinissä viihtyviä koppakuoriaisia ja vaikken nyt hämähäkeistä koskaan innostu, Hurtado kertoi että Chilessä esiintyy punaisia kasvissyöjä hämähäkkejä jotka ravitsevat itsensä imemällä itsensä viiniköynnösten mahlaa, jolloin viini pikkuhiljaa kuolee. Näiden punaisten hämähäkkien torjuntaan käytetään valkoisia hämähäkkejä jotka vuorostaan ovat lihansyöjiä ja syövät niitä. Lihansyöjinä ne eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita viiniköynnöksistä.

Kolmas suuri tuholainen taas vuorostaan joka vuorostaan taas syö köynnösten silmuja, ja ne estetään kiipeämästä köynnöksiin sijoittamalla jokaiseen köynnöksen runkoon tahmainen este jotteivät ne pääse kiipeämään köynnökseen mutta että viinirivien väliin myös kylvetään kyseistä tuholaista houkuttelemaan viiniköynnösten sijaan kuvan kauniita kukkaketo rivejä jotka ovat enemmän niiden mieleen ja jättäisivät viiniköynnökset rauhaan.

Hyvää Cono Surin viineissä on myös että viinivalmistuksesta jäljelle jääneet viinirypäleitten kuoret ja siemenet hyödynnetään viini lannoituksena. Ensimmäiseksi niiden sisältämä nitrogeeni otetaan talteen samantapaisella menetelmällä kuin teetä valmistetaan Siemenet ja kuoret liotetaan vedessä joka käytetään viiniköynnöksien kasteluun, jonka jälkeen liotukseen käytetyt siemenet ja rypäleen kuoret vielä kompostoidaan ja käytetään samaisten viiniköynnösten lannoittamiseen.

Cono Surin valmistamien viinien suurimmat markkinat ovat Japanissa, Iso-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa kotimaan Chilen lisäksi jossa heidän viinejään ensimmäisenä markkinoitiin. Cono Sur on voittanut monta viinipalkintoa messuilla maailmanlaajuisesti, ja Cono Surin viinitilan toimitusjohtajaa viinimestaria Adolfo Hurtadoa, kiitetään ympäri maailmaa.

Kaikki kuvat ovat Cono Surin sivuilta linkitettyjä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...