18. joulukuuta 2010

Joulun perinteinen riisipuuro veskunavellillä


Perinteinen riisipuuro rusinakeitolla jouluksi. Valkoista samettisen pehmeää maitoon keitettyä riisipuuroa rusinakeiton kanssa tarjoiltuna, se on meillä joulun perinteinen jälkiruoka jota ilman ei tule joulua.

Riisipuuro ja "veskunavelli" kuuluvat perinteisesti meillä jouluun. Meillä tämä rusinakeitto menee nimellä "veskunavelli", mutta vasta tänä syksynä sain tietää että sen oikea nimi on väskynävelli. Veskunat on luumuja, ja niitä tässä keitossa ei yhtään ole, vain ja ainoastaan rusinoita. No, meillä tämä ei mitenkään vaikuta rusinakeiton nimeen, se tulee aina meillä olemaan veskunavelliä.

Sekametelisoppaa

Joskus isäni valmisti jouluksi "seka-meteli-soppaa" veskunavellin sijaan, mutta tästä minä en koskaan samalla tavalla innostunut, vaikka pidänkin paljon kuivatuista hedelmistä, ja joka vuosi valmistan hedelmäkakun jouluksi. Taidan kai olla aika vanhoillinen ruokani suhteen, varsinkin perheen perinne ruokien suhteen.

Nyt, neljäntenä adventtisunnuntaina, voit jo hyvissä ajoin etukäteen valmistaa riisipuuroa ja väskynävelliä, kummatkin säilyvät hyvin viikon päivät jääkaapissa ja ovat vielä syötäviä Tapanin päivänä koska se on sunnuntai.

Manteli riisipuuroon

Meillä lapsuuteni kodissa puuroa syötiin vasta jouluaattona, myöhään illalla. Meillä riisipuuron sekaan lisättiin joka joulu yksi ainokainen kaltattu manteli. Se, joka löysi sen puuronsa seasta, sai toivoa jotakin. Toivomustaan ei koskaan saanut paljastaa kenellekään jotta se toteutuisi, mutta en tiedä toimiiko tämä koska en lapsena koskaan löytänyt mantelia puurostani. Jostain ihmeen syystä sen löysi aina pappa, ja hänen kuolemansa jälkeen on perinne jatkunut, minä vaan en koskaan löydä sitä mantelia puurostani, vaikka sinne olisin lisännyt enemmän kuin sen yhden mantelin.Ohjeen miten kaltata manteleita löydät reseptistäni joulun punaiset glögit.

Riispuuuroa aamiaiseksi tai välipalaksi

Jouluna, kun tapana on syödä vähän tavallista enemmän ja on niin paljon muita herkkuja joita syö, on hyvää olla riisipuuroa ja väskynävelliä valmiina jääkaapissa. Ne sopivat hyvin syötäviksi kylminä suoraan jääkaapista, eikä kenelläkään tule mitään paineita valmistaa niitä kumpiakaan mihinkään määrättyyn aikaan. Meillä syötiin riisipuuroa aamiaiseksi tai välipalaksi ja kokemuksella voin sanoa että on käytännöllistä kun jokainen pystyy itse vapaasti niitä ottamaan jääkaapista kun mieli tekee. Siinä on yksi asia vähemmän josta huolehtia jouluna. Itse puuron keittämiseen menee aika tovi, ja minä haudutan sitä miedolla lämmöllä reilun tunnin verran, lisäten siihen koko ajan hieman lisää nestettä, samalla tavalla kuin risottoa keitettäessä tehdään.

Voit riisin sekaan panna kanelitangon mukaan, josta se saa kivaa makua, mutta itse kun en pahemmin välitä kanelista, joten minä jätän se suosiolla pois. Kokonaisen kanelitangon käyttöön on kuitenkin käytännön syy, se on helppo onkia valmiin puuron seasta pois. Kaneli on luovuttanut makunsa, mutta sitä ei näy missään.

Rusinakeitto

Itse väskynävelli on helppoa, se ei mitenkään ole aikaan vievää saada valmiiksi. Kuivatut rusinat veteen likoamaan vähäksi aikaa jonka jälkeen se kiehautetaan ylös tuoreen sitruunamehun ja sokerin kanssa ja saostetaan perunajauhoilla. Perunajauhoja menee 2-3 ruokalusikallista per litraa vettä, äläkä unohda laskea myös sitruunan mehua mukaan nestemäärään.

Jotkut maustavat myös väskynävellinsä joulun mausteilla, tähän sopii esimerkiksi ripaus kanelia tai inkivääriä, mutta meillä sitä ei ollut enkä sitä siihen lisää. Mausteet voivat olla jauhettuja koska vellistä tulee hieman sameaa, ja niitä ei ruoan ulkonäön takia tarvitse poistaa keiton seasta. Rusinoiden ei välttämättä tarvitse olla tavallisia tummia, vain rusinakeitosta saa näyttävän jos vaihtelee niitä ajoittain vuodesta toiseen.

Erivärisiä rusinoita

Yhtenä vuonna tavallisia, toisena kullankeltaisia tai kolmantena vihreitä, tai miksei kaikkea kolmea lajiketta yhtä aikaan. Koska väskynävelli sisältää sitruunanmehua, siitä ei tule aivan kirkasta, kuten muuten perunajouhista valmistetut kastikkeet, joten sen voi valkoisen taloussokerin vaihtoehtona makeuttaa joko hunajalla jolloin siitä tulee kellertävän väristä tai ruokosokerilla jolloin siitä tulee vaalean ruskeata. Riisipuuron voi syödä joko lämpimänä, haaleana tai ihan kylmänä mutta väskynävelliä ei kuitenkaan enää saa lämmittää sen valmistamisen jälkeen, koska siinä on perunajauhoja, jotka juoksettuvat niiden uudesti lämmittämisestä. Joten väskynävelli on joko valmistettava silloin kun sitä tarjoilee jos haluaa sen lämpimänä, tai antaa sen jäähtyä ja tarjoilla sen vasta kylmänä.

Perinteinen riisipuuro

2 dl puuroriisiä
7 dl vettä
suolaa
5 dl maitoa
1 kaltattu manteli
1 kanelitanko

Joulun perinteinen väskynävelli

3 dl rusinoita
1 l vettä
½ sitruunan mehu
sokeria tai hunajaa
2-3 rkl perunajauhoja per litra nestettä
(jauhettua inkivääriä tai kanelia)

Joulun perinteinen riisipuuro

Kaada riisinjyvät kattilaan (ja kanelitanko jos haluat maustaa puuron sillä) ja lisää ripaus suolaa. Kaada päälle kylmää vettä kunnes riisi juuri ja juuri peittyy. Anna riisin liota vedessä noin tunnin ennen kuin keität sen, tämä nopeuttaa keittoaikaa hieman. Pane kattila levylle ja kiehauta se ylös jonka jälkeen puuroa pitää hautoa matalalla lämmöllä lopun ajan kypsymisajasta. Sekoita riisiä aika ajoin jottei se jää kiinni kattilan pohjaan, ja lisää sen sekaan nestettä kun se sitä tarvitsee. Riisipuuro tarttuu helposti pohjaan kiinni, jollei sitä sekoita tarpeeksi usein, ja se palaa muutenkin herkästi pohjaan. Voit kokeilla riisin kypsyyden maistamalla sitä. Lisää viimeisinä kertoina maitoa veden sijan ja anna sen melkein kokonaan imeytyä riisiin ennen kuin lisäät sitä lisää. Nosta kattila levyltä (ja nouki puuron seasta pois kanelitanko jos sitä käytit) ja kaada puuro kulhoon josta sen tarjoilet. Tarjoile joko lämpimänä tai anna sen jäähtyä ennen kuin tarjoilet sitä väskynävellin kera. Anna puuron jäähtyä kokokaan ennen kuin peität sen muovikelmulla. Säilytä riisipuuro jääkaapissa.

Joulun perinteinen väskynävelli

Pane rusinat kylmään veteen likoamaan tunniksi pariksi. Rusinoiden kannattaa antaa imeä itseensä nestettä ja pullistua jotta ne eivät myöhemmässä vaiheessa tekisi sitä, jottei väskynävellistä yllättäen tulisi liian paksua perunajauhon lisäyksen jälkeen. Lisää keiton sekaan puolikkaan sitruunan mehu ja valitsemasi makeutusaine (ja jauhetut mausteet jos niitä haluat käyttää) jotka luettelin tässä yllä jos niitä haluat käyttää. Varo saamasta sitruunan siemeniä keiton sekaan, niistä tulee kitkerämaku joka ei sovi tähän ruokalajiin. Maista että keitto on mielestäsi sinulle sopivan makuinen, ei liian makea eikä liian kirpeä. Sekoita perunajauhot pieneen tilkkaan vettä kulhossa. Sekoita hyvin ja ota keitto pois levyltä. Kaada perunajauheseos ohuena nauhana väskynävellin sekaan koko ajan vispilällä vispaten. Nosta kattila takaisin levylle ja kiehauta keitti ylös. Kaada väskynävelli kulhoon tai kannun josta sen tarjoilet. Tämän jälkeen en suosittele väskynävellin lämmittämistä vaan anna sen jäähtyä kunnolla huoneenlämmössä (tai ulkona) ennen kuin peität sen muovilla ja panet sen jääkaappiin. Väskynävelli säilyy viikon jääkaapissa. Vispaa väskynävelliä vispilällä vähän ennen sen tarjoilemista, rusinoiden on tapana kerääntyä keiton pohjaan. Kaada väskynävelliä joulun riisipuuron päälle ja nauti.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...