Tattisatoa ja papuja parvekkeelta

Viime vuonna viljelin papuja äidin kasvimaassa. Tänä vuonna taas täytin parvekelaatikon pavuilla ja sain yllättävän suuren sadon, joten papujakin voi viljellä kerrostalon parvekkeella. 

Tungin parvekelaatikkoon viimevuoden kaikki ylijääneet pavut joita minulla oli, mustia ”Purple Queen” haricots papuja, vahapapuja, härkäpapuja sekä ruusupapuja joista ruusuavut toimivat parhaiten mustien papujen lisäksi ja tuottivat runsaammin satoa vaikka pavut olivat suosituksien vastaisesti kylvetty erittäin tiheään. 

Ruusupavut jotka tänä vuonna kylvin

Tässä parvekelaatikossa papuviljelyssä kuitenkin on omat niksinsä, kuten esim. että kannatta pitävät pavut kissojen nenän edestä ja että lisää laatikkoon tarpeeksi lannoitetta jo kylvämisvaiheessa jotta pavut jaksavat kasvaa. Laatikko kannattaa myös täyttää niin täyteen mullalla kun vain voi sen valumatta yliäyräiden, tai lisätä sitä kasvukauden aikana.

Papuja ilmestyy edelleen lisää vaikka kukkiminen alkaa jo pikku hiljaa olla hiipumassa ja kohta puoliin niistä tehdäänkin jo herkkuja ja osa ryöppäyksen myötä pakkaseen myöhempiin herkutteluhetkiin.

Tänä vuonna on ollut parhain tattivuosi kun koskaan muistan, osaksi se voi johtua siitä että aloitamme sienestyksen vasta elokuun lopussa, syyskuussa. Viime vuoden sienestykset jäivät vain yhteen kertaan kun puolison näkö oli huonontunut niin ettei löytänyt sieniä metsästä, tänä vuonna taas on sitten kiritty kaikki kiinni josta viime vuonna jäimme paitsi.

Osa tattisadosta

On puoliso käynyt yksin metsässä ja kantanut kotiin herkkutatteja, karvarouskuja ja kantarelleja koreittain minulle perattavaksi ja säilöttäväksi ja tatteja on nyt kuivattu useampia litroja ja sato on poikinut joitakin kivoja reseptejäkin kunhan nyt vain saisin ne tänne blogiin kirjoitettua.

Lämmin savustettu kirjolohi

Aloitin lämmin savustuksen isäni opastuksella jo reilut nelisen vuosikymmentä sitten, josta lähtien olen sitä aika ajoin harjoittanut nyt viime aikoina enemmän kuin sain kerrostaloasunnon parvekkeelle sopivan sähköisen lämminsavustimen. Kylmäsavustuksen taas aloitin vasta toissa vuonna kun sain siihen sopivan välineistön. Harrastan lepällä savustusta ja kerään lepästä sen kaarnan värjäykseen ja sen puun taas svustukseen. Leppäpuruja voi myös osaa valmiina kaupasta.

Annoin kirjolohet maustua suolalla jääkaapissa yön yli, käänsin kalat pari kertaa mutta lohen voi yhtä hyvin antaa maustua suolattuna vain parisen tuntia ennen savustamista. Keskustelin asiasta jokin aika sitten harjaantuneen savustajan kanssa joka oli sitä mieltä ettei vuorokauden yli suolattu lohi kala enää ole tuoretta, joten olen nyt sittemmin siirtynyt pikaiseen tunnin, parin suolaamiseen.

Tämän jälkeen lohet saivat olla huoneenlämmössä noin reilun tunnin, jotta ne temperoituivat huoneenlämpöiseksi. Kalat pyyhittiin huolellisesti ja sijoitettiin savustukseen tarkoitettuun foliovuokaan, joka muuten on oivallinen keksintö ja jota suosittelen jos savustat useinkin. Itse Kirjolohia savustettiin puolituntia jonka jälkeen ne saivat olla paikallaan ja maut saivat tasaantua viitisen minuuttia, samalla kun kala vetäytyi ennen sen leikkaamista. Käytän lämminsavustukseen sähköistä savustinta jossa on ajastin ja tässä kyseisessä savustimessa suositellaan käyttämään vain joko kalafileitä tai annospaloja kala.

Savulohi ilman nahkaa

Nämä kirjolohet olivat niin pieniä että päättelin että se saavat aivan tarpeeksi sitä savua kokoonsa nähden. Savustusaika riippuu kalojen koosta, ja tietenkin myös savupöntöstäsi, pienet kalat annoskokoiset kalapalat sekä fileet noin parikymmentä minuuttia tässä kyseisessä savupöntössä joka minulla on, isommat ja kokonaiset kalat pidemmän ajan, noin 40 minuuttia, jopa tunti. Kypsä kala irtoaa helposti ruodoista sitä nostaessa, ja kirjolohen rasvaa on savustuksen aikana valunut kalasta. Kypsennä kalaa lisää savussa jollei se vielä ole vielä kypsää, jatka tätä kunnes kala helposti irtoaa ruodoista kun sitä nostaa.

Savulohi on oivallista juhlaruokaa ja tämä lämminsavukirjolohi tarjoiltiin kevään ensimmäisen perunasalaatin kera. Voit savulohen lisukkeena tarjoilla joko tavallista perinteistä 

perunasalaattiin kuten äitiniperunasalaattia, perunasalaatti multicolore joka kestää hyvin olla esillä lämmössä, nopeaa yrttistä perunasalaattia kun sinulla on kesän uusia perunoita. Mutta lämminsavustettua kirjolohta voit hyvin syödä vain keitettyjen perunoiden ja vihreän salaatin kera. 

Tällä reseptillä saat lämmin savustettua kirjolohta tavallisesta neljästä poikkeavasti kuudelle hengelle jonka voit tarjoilla sekä lämpimänä suoraan savustimesta tai antaa jäähtyä ja tarjoilla sen vasta kylmänä esimerkiksi yrttikastikkeen joka löytyy reseptistänii kylmää keitettyä kirjolohta tai haukipateen kastikkeiden kera.

Lämminsavukirjolohi

800 g kirjolohta

2 rkl karkeaa merisuolaa

Savustukseen:

1 tähtianis

2-3 dl lepästä valmistettua savupurua

Avaa kalat ja poista niiden sisälmykset ja huutele ne huolellisesti. Kuivaa kalat talouspaperilla sekä sisä- että ulkopuolelta ja mausta ne suolalla sekä sisältä että ulkoa. Pane kalat jääkaappiin maustumaan yön yli. Ota kala ulos jääkaapista reilu tunti ennen kuin on tarkoitus savustaa ne. Kuivaa kalat huolellisesti sekä sisältä että ulkoa. Aseta kalat lämminsavustimeen ja savusta niitä 20–45 minuuttia niiden koosta riippuen. Tarkista kalan kypsyys, kypsä kala irtoaa helposti ruodoista, ja kirjolohen rasvaa on valunut kalasta. Savusta lisää jollei kala ole vielä kypsää. Anna kypsän savukalan maun tasaantua ja vetäytyä savustimessa noin viitisen minuuttia jos tarjoilet sen lämpimänä, irroita sen nahka heti kun voit sitä käsitellä. Jolltt tarjoile savukalaa lämpimänä kääri se folioon ja sanomapaperiin ja pane se muovipussiin ja anna sen jäähtyä kokonaan. Tällöin nahka irroitetaan vasta juuri ennen tarjoilua. Siirrä kokonaan jäähtynyt savukirjolohi jääkaappiin jossa se säilyy hyvänä ja syötävänä kolmisen päivää.