Mamman karviaismarjahillo

Karviaismarjahillo kuten ennen vanhaan ja mamma sen keitti. Meillä keitetään vuodesta toiseen vähän eri marjoista hilloja jotta hilloihin saadaan vähän vaihtelua, meillä on kuitenkin joitkin vakituisia hilloja joita keitetään joka vuosi, kuten mamman mainio mansikkahillo sekä vadelmahillo.

Tämä on hyvä hilloresepti, ja meidän suvussa jo kolmannessa polvessa käytetty ja hyväksi todettu, ja voit tähän käyttää sekä vihreitä että punaisia kypsiä karviaismarjoja. meillää karviaiset ovat usemmiten olleet vihreitä, ja joka kerta hilloa keittäessä pääsen samoihin lapsuuden muistoihin Kallen puutarhaan neljä kymmentä vuotta sitten jossa alunperin tutustuin karviaisiin.

Vihreät karviaismarjat

Mitään hilloa ei koskaan kannata keittää liian pienessä kattilassa, vaan sille kannattaa jättää tilaa nousta jottei se kiehu kattilan reunojen yli vahingossakaan. Tätä hilloa keitetään miedolla lämmöllä jotteivät maikki karviaiset menisi rikki ja jotta ne pysyvät kokonaisina hillossa.

Käytän hilloihin kerrasta toiseen vaihdellen joko tavallista vakoista taloussokeria, hillosokeria tai ruokosokeria vähän riippuen siitä mitä milloinkin sattuu olemaan kotona. On hyvä muistaa että ruokosokeri tekee hillosta tummempaa kuin se olisi taloussokeria tai hillosokeria käyttäessä.

Perkaamattomia punaisia karviaismarjoja

Samalla hillon perusreseptillä saa valmistettua useimmista marjoista hilloa. Voit myös kokeilla kuningatarhilloa, sekamarjahilloa sekä sitruunaista mansikkahilloa, mustikkahilloa tai lakkahilloa. Lisää säilöntäreseptejä löydät sivultani jossa olen niitä koonnut. Tällä reseptillä saat pari, kolme lasipurkillista karviaismarjahilloa vähän tietenkin riippuen lasipurkkiesi koosta.

Karviaismarjahillo

1 kg karviaismarjoja

750 g sokeria

3 dl vettä

Huuhtele karviaiset ja poista niistä karat ja niiden varret. Anna marjojen kuivahtaa lävikössä. Mittaa sokeri ja vesi isoon hillokattilaan ja keitä sokeriliuos ylös. Anna sokeriliuoksen kiehua keskilämmöllä kunnes se on kirkasta. Kuori sokeriliuoksen pinnalta siihen muodostunut vaahto pois isolla lusikalla. Tee sokerikuulakoe, ota teelusikallinen sokeri liuosta ja anna sen jäähtyä kunnes voit käsitellä sitä. Aseta sokeripallo etusormen ja peukalon väliin ja venytä sormet erilleen. Jos sokerikuula venyy lankamaiseksi pitkäksi säikeeksi sormiesi välissä on sokeriliuos valmista hilloon, jollei jatka keittämistä kunnes saat venytettyä sokerin säikeeksi. Lisää marjat siihen ja heiluta kattilaa liedellä jotta marjat painuisivat liuokseen. Keitä hilloa miedolla lämmöllä sitä yhtään hämmentämättä. Nosta kattila lämmöltä ja kuori sen pinnalta siihen muodostunut vaahto pois ja anna sen uudelleen kiehua. Nosta hillokattila taas lämmöltä ja heiluttele sitä, jatka keittämistä ja heiluttelemista kunnes marjat vajoavat ja uppoavat hilloon eivätkä enää kellu sen pinnalla. Hilloa heiluttaessa marjat täyttyvät nesteellä ja tulevat täyteläisemmän näköisiksi. Hillo on valmista noin puolen tunnin keittä­misen jälkeen kun hillon neste on kirkasta ja vähän paksuuntunutta. Kaada kuuma hillo huolellisesti puhdistettuihin lasipurkkeihin ja sulje ne tiivisti kannella hillon vielä ollessa lämmintä jotta lasipurkkiin muodostuu tyhjiö. Anna hillon jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä se vasta tämän jälkeen säilöön jääkaappiin tai kylmäkellariin. Avattu hillopurkki kannatta säilyttää jääkaapissa jossa se säilyy parisen viikkoa.

Paaston samettinen porkkanakeitto

Sametin pehmeää 5:2 paastoon sopivaa ylellistä porkkanakeittoa. ihanaa lämmintä välipalaa tai alkuruokaa sateisena ja kylmänä kesäpäivänä. Keitto joka sopii hyvin myöhemminkin syksyllä kun sää on pääsääntöisesti jo koleaa.

Eilen tuli illalla kun oli vähän koleaa syötyä ihanaa soseutettua porkkanakeittoa, olin melkein unohtanut miten herkullista sileäksi soseutettu porkkanakeitto onkaan, varsinkin kun se on valmistettuun uuden sadon makeista porkkanoista. Tämän keiton voi ihan yhtä hyvin tehdä talvella talviporkkanoista, kunhan vain varmistat että porkkanat eivät ole saanet tomaatista kitkeryyttä. Tomaatit muodostavat etyleenikaasua joka tekee porkkanoista kitkerän makuista.

Tämä sama kyseinen etyleenikaasun aiheuttaa myös että kurkut pilaantuvat, joten säilytä aina kurkut ja porkkanat erillään tomaateista. Mutta takaisin tähän keittoon, 5:2 paasto ei tässä kohdassa rajoittanut mitenkään kasvisliemen käyttöä, voit ihan vapaasti käyttää sitä kunhan vain lasket sen mukaan keiton kaloreihin, halusin tässä kohtaan vain porkkanan aidon oman maun, pienen nokareen voita sekä basilikaa joka sopii erinomaisesti porkkanan kanssa yhteen ja sen seuraksi. 

Ylellistä samettista paastokeittoa

Porkkanat keitetään vain aivan kypsiksi jotta ne saadaan helposti soseutettua ja keitto on valmista parissa kymmenessä minuutissa. Jos raastat porkkana sen lanteiksi leikkaamisen sijaan valmistuu keitto vieläkin nopeammin.

Porkkanoina tähän sopii tavallisen oranssin porkkana lisäksi myös keltaiset tai valkoiset porkkanat, ja violetit porkkanat taas ovat aivan oma juttunsa. Tällä reseptillä saat keittoa yhden annoksen, joka sisältää vain 175 kCal per annos resepti on helposti kerrattavissa jos teet sitä enemmän ja muista keittää porkkanat niukassa vedessä jotta saat hyödynnettyä kaiken keitinveden keittoon. Jos syöt keittoa alkuruokana voi annos olla tätäkin pienempi kuin aterialla on tämän lisäksi muuta lämmintä ruokaa.

Samettinen porkkanakeitto

210 g porkkanaa

20 g voita

suolaa

mustapippuria

tuoretta basilikaa

vettä

Huuhtele basilika ja anna sen kuivahtaa puhtaan keittiöpyyhkeen päällä. Kuori porkkanat ja viipaloi ne ohuiksi noin puolen sentin, korkeintaan sentin paksuiksi porkkanalanteiksi suoraan kattilaan. Lisää vettä kattilaan kunnes porkkanalantit nippa nappa peittyvät. Lisää keitinveteen ripaus suolaa ja keitä porkkana läpikypsäksi, noin vartti parisen kymmentä minuuttia vähän riippuen miten pieniksi lanteiksi olet porkkanan leikannut. Kaada keitinvesi pois lävikössä mutta ota se talteen keittoa varten. Lisää porkkanoiden sekaan voinokare ja soseuta porkkanat sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi. Lisää keitin vesi sekoittaen ja mausta keitto suolalla oman makusi mukaan. Kaada keitto kulhoon, ripottele päälle vasta rouhittua musta pippuria ja viimeistele keitto tuoreella basilikalla, tai leikkaa keittoon ohuita suikaleita basilikan lehdistä ja nauti herkullisesta ja lämpimästä ylellisestä porkkanakeitosta paasto päivänä.

Grillipihvit verjusvihanneksilla

Grillattua härän ulkofileetä, grillissä paahdettuja verjusilla maustettuja vihanneksia kukkakaalille. 5:2 paastodieetti jatkuu, ja kaksi suurta haittaa olen siitä keksinyt ja tämä on punnittu sitä vastaan että paino on haihtunut ilmaan ja vyötärö on reilusti jo kaventunut joten vaatteiden kanssa olen päässyt jo pienempiin kokoihin.

Viimeistään paastopäivän iltapäivällä alkaa juoksu vessaan tiheään tahtiin, ja se jatkuu toisinaan koko yön kun nestettä poistuu kehosta. Tämä on sinänsä kyllä hyvä asia, tunnen sen parhaiten sormien turvotuksen vähenemisessä mutta ne kerrat kun on kaupungilla tai tapaamisissa se vähän vaivaa kun pitää silmäillä mihin voi seuraavaksi päästä keventämään nestemäärää.

5:2 paastopäivänä runsaasti nesteitä

Tämä vessassa juokseminen menee käsi kädessä sen toisen asian kanssa, se että kannatta juoda runsaasti nesteitä, tämä vähentää osittain nälän tunnetta, ja osa näläntunteesta voikin johtua juuri väärin tulkitusta janosta. "Jos juo kusettaa, jollei juo on nälkä". Suurena herkkuna meille on nykyäänpaastopäivinä muodostunut jotain mitä ennen emme paljon ole juoneet, sokeriton limsa ja koska nyt en halua mainostaa mitään määrättyä merkkiä jätän sen tässä mainitsematta.

Silmä ei myöskään enää osaa määritellä miten paljon jaksaa syödä ja ruokaa mahtuu mahalaukkuun. Mahalaukku on aivan selvästi kutistunut ja paastopäivää seuraavana ruokapäivänä ei jaksa syödä samoin kuten ennen paastodieetin alkamista mutta edelleen lautaselleen ottaa sen määrän johon ennen oli tottunut. Tämä on sinänsä hyvä asia joka varmasti ajan mittaan tasautuu ja sitä oppii taas määrittelemään oman nälkänsä ja välttyy ahnehdinnalta, oppii uuden ruokamäärän jonka tarvitsee ja haluaa syödä saamatta ähkyä.

Viipaloitus munakoisoa valmiina grilliin

Tämän päivän paastoruoka on niin helppoa kuin vain suinkin, kaikki vihannekset vain grilliin paahtumaan pihvin kanssa ja ne maustetaan verjusilla vähän samaan tapaan kuin viimevuonna verjusilla maustetut grillivihannekset mutta tässä olen jättänyt öljyn kokonaan pois, kunhan vihanneksia grillaa tarpeeksi pitkään saavat ne kivan makeuden ja karamellisoituvat kauniisti tummiksi saadessaan kauniit grilliraidat.

Pysyttäydymme edelleen kevyissä vihanneksissa kuten paprikassa, fenkolissa, kesäkurpitsassa, munakoisossa ja retiiseissä jotta niitä saa syödä mielin määrin ja oma päivän pääateria on noin kolmisen sadan kalorin paikkeilla, kun puolison taas edelleen on sitä suurempi. Lisukkeen grillissä paahdettujen vihannesten lisäksi oli myös kesän tuoretta uutta kukkakaalia joka meillä on jo vuosia monesti korvannut perunan ja muut hiilarit. Kaikki vihannekset sekä liha on punnittu vasta niiden kypsennyksen jälkeen.

Punapaprikaa, munakoisoa ja kesäkurpitsaa grilliin

Grillatut vihannekset voi antaa joko maustua verjusilla pidempään ja jäähtyä Verjusisssa ja syödä ne vasta haaleina tai syödä heti ne grillivihannekset lämpiminä grillatun pihvin lisukkeena. Jos kukkakaalin jälkeen tarvitset vielä lisää ruokaa suosittelen vihreää salaattia kevennetyllä vinaigrettekastikkeella.

Verjus

Verjus on raaoista viinirypäleistä valmistettu mieto happo, miedompi kuin sitruunamehu tai viinietikka. Sen kalorit vaihtelevat sen mukaan miten myöhään syksyllä sen on valmistettu, mitä myöhemmin sitä vähemmän hapanta se on koska siihen on muodostunut enemmän sokereja.

Tätä tarkoittaa että Verjusin kalorit normaalisti vaihtelevat noin 24 ja 36 kalorin välillä jokaista 100 ml kohden. Verjusissa on enemmän kaloreita kuin viinietikassa koska se sisältää jonkin verran mainitsemiani sokereita, joten suosittelen että käytät sitä mitä omassa pullossasi lukee, ja jollei Verjusia löydy mistään herkkukaupasta voit korvata sen sitruunamehulla tai vähän laimennetulla viinietikalla.

Paaston grillipihvit verjusvihanneksilla

 

Kcal / 100 g	g/ml		kcal
105	100	ulkofileetä	105
30	97	paprikaa	29
14	86	fenkolia	12
13	50	retiisiä	7
18	155	munakoisoa	28
40	149	kesäkurpitsaa	60
35	117	kukkakaalia	41
36	15	verjus	5
		Kalorit:	286

 

Paaston grillipihvit ja Verjusilla maustettuja grillivihanneksia

Ota liha ulos jääkaapista temperoitumaan huoneenlämpöiseksi noin tunti ennen sen grillaamista. Huuhtele vihannekset ja anna niiden kuivua kokonaan. Paloittele paprika karkeasti isoiksi paloiksi, poista sen sisustasta sen siemenet ja valkeat kalvot. Leikkaa munakoiso pituussuunnassa parin sentin paksuiksi viipaleiksi, tee samoin kesäkurpitsalle. Halkaise fenkoli kahtia pituussuunnassa ja leikkaa kumpikin puolikas kahteen tai kolmeen lohkoon riippuen miten iso se on ja halkaisen retiisit. Leikkaa kukkakaali sopivan kokoisiksi paloiksi ja keitä se kattilassa kypsäksi, noin 15–20 minuuttia miedosti suolatussa vedessä. Grillaa sekä vihannekset että pihvit kuumalla parilalla tai hiilloksella. Nosta pihvi pois lämmöltä ja anna sen vetäytyä sivussa reilut viisi minuuttia ennen sen syömistä. Nosta valmiit vihannekset salaattikulhoon ja kaada Verjusia päälle ja sekoita. Mausta vihannekset suolalla ja vasta rouhitulla mustapippurilla oman makusi mukaan. Annostele vihanneksia lämpimälle lautaselle ja nosta pihvi päälle ja tarjoile keitettyä kukkakaali lisukkeena.

Horsmalikööri

Puolison lempikukka on rentun ruusu, tai maitohorsma, joten sitä tulee käytettyä aina siinne sun tänne myös ruokiin. Olin ottanut mukaan kaikki äitini reseptit Seinäjoella emännöimään blogimiittiin horsmankukkalikööriä jonka reseptin lupasin julkaista. Miitissä käytin tämän horsman lisäksi horsmaa sekä horsman kärkilehtiä itse salaatin osana mutta myös horsman kukintoja Nannan rikkaruohosalaatin viimeistelyyn.

Käytän kesäisin usein rentun ruusun lehtiä osana salaateissa ja valmistan joka vuosi pula-ajan mustan teen korviketeetä johon tulee myös muitakin villinä kasvavia yrttejä. Minulla on myös tapana valmistaa horsmakukinnoista sekä horsmankukkamehua että horsmahyytelöä ja tällä horsmankukkaliköörireseptillä saat nyt niiden lisäksi valmistettua sekä snapsia sekä likööriä horsmasta. 

Käyttäessä tuoretta yrttiä tai sen kukintoja on huolehdittava yrtin puhtaudesta, liota sitä runsaassa vedessä jotta kaikki mahdollinen lika vajoaa astian pohjalle, mutta tässä kun on kyseessä kukinnoista myös jotta kaikki pienet hyönteiset kiipeävät pois kukista ja kuivata yrtti ennen sen likööriin lisäämistä. Voit lukea tästä enemmän tekstissäni luonnon villiyritit ja sienet talteen, jossa olen syventynyt asiaan enemmän. 

Rentun ruusulsnapsia

Valitettavasti horsman kauniin helakan punertavan ja sen aromaattisen maun suhteen on valittava, ja koska tässä halusin sen maun annoin horsman kukkien uuttua alkoholiin kaksi viikkoa. Samantyyppistä likööriä saa myös jos sekoittaa horsmamehua vodkaan jolloin se säilyttää kauniin punertava värinsä, mutta sen maku ei saa samaa syvyyttä koska tähän likööriin saadaan vain horsman vesiliukoiset makuaineet. 

Hyvä kompromissi on siis käyttää sekä horsmamehua että horsmauutetta kuten tässä, jotta yrttiuute saa sekä veteen että alkoholiin liukenevat makuaineet makuunsa samalla tavalla kuten olen tehnyt kuusenkerkkäliköörin suhteen joka valmistetaan sekä kuusenkerkkäuutteesta että kuusenkerkkäsiirapista samalla periaatteella.

Sekä liköörin että snapsin valmistusmenetelmä on periaatteessa sama, snapsin tai pikemminkin horsmauutteen sekaan lisätään vain joko lisää vodkaa snapsia varten tai sokeria ja horsmamehua likööriä varten.

Maitohorsman kukinto

Horsmankukkasnapsi

Horsmauutteen valmistus ei ole vaikeaa, kaikki raaka-aineet vain puhdistettuun lasipurkkiin ja ikkunalaudalle auringonvaloon tekeytymään. Ja mitä enemmän horsmauute saa olla auringonvalossa ikkunalaudalla, sitä parempaa siitä tulee. Horsmankukinnot haalistuvat luovuttaessaan kauniin punaisen värinsä horsmauutteelle. Tätä saatua horsmauutetta voi laimentaa halutun makuiseksi lisäämällä pulloon vodkaa ja maustaa vain toisen pullon horsmalikööriksi ohjeen mukaan. Hyvä suhde horsmasnapsille on noin 1/3 osa horsmauutetta ja 2/3 vodkaa mutta snapsista voi tehdä väkevämminkin horsmanmakuista jos haluaa ja käyttää enemmän horsmauutetta.

Alkoholin valitseminen on usein tärkeää liköörin valmistuksessa, ja jos innostus itse valmistamaan liköörejä tai snapsia luonnossa villinä kasvavista kasveista ja yrteistä kannatta sinun lukea reseptini Limoncello jossa olen selittänyt alkoholiprosentin vaikutuksen liköörin ja snapsin valmistukseen. Mutta lyhyesti, mitä enemmän karvasaineita raaka-aine sisältää sitä miedompaa alkoholia tulee käyttää ja tässä kun nyt on vielä kyseessä hennoista kukinnoista niin alkoholin vahvuudella ei ole samalla tavalla väliä kuten jos tässä olisi kyseessä kitkerän makuinen koiruoho.

Makeutusaineeksi tähän voit valita joko tavallista valkeaa sokeria tai ruokosokeria koska horsman kukka kuten niin monet muutkin kukinnot menettävät oman kauniin loistavan värinsä samalla kun luovuttavat ihanan aromaattisen makunsa liköörille, ja tästä johtuen suurin osa kaikista luonnollisista värjäämättömistä yrttilikööreistä on ruskehtavaa, kun kukkien värit haalistuvat alkoholiin. Tällä reseptillä saat joko noin kaksi pullollista horsmalikööriä tai sekä horsmasnapsia että horsmalikööriä yhden pullollisen kumpaakin.

Horsmauute

1 l horsmankukintoja

7 dl vodkaa

Horsmankukkalikööri

yllämainittu horsmauute

2 dl horsmamehua

2-4 dl ruokosokeria

Valmista horsmamehu ohjeen mukaan jollei sinulla ole sitä jo valmiina. Huuhtele horsmankukat vedessä jotta höynteiset kiiepvät niistä ulos. Täytä huolellisesti puhdistettu valkoinen lasipurkki horsmakukilla ja kaada päälle vodkaa kunnes purkki täyttyy sillä. Siirrä lasipurkki ikkunalaudalle ja anna liköörin tekeytyä auringonvalossa kahden viikon ajan. Muista hölskyttää lasipurkkia kerran päivässä kun menet sen ohi. Siivilöi horsma pois vodkasta puhtaan harsokankaan läpi ja jaa horsmauute kahteen kauniiseen sopivan kokoiseen huolellisesti puhdistettuun lasipulloon. Kaada pulloon puolet horsmamehusta kumpaankin ja lisää pulloon noin desi sokeria ja hölskytä pulloa aika ajoin kunnes sokeri on liuennut liköörin sekaan. Jos halut myös snapsia älä käytä toiseen pulloon ollenkaan sokeria vaan lisää sen sekaan vodkaa kunnes olet saanut halutun horsman maun vahvuuden snapsiin. Tarkista liköörin maku ja lisää sokeri kunnes se on tarpeeksi makeata. Sekä likööri että snapsi ovat nyt valmiita juotavaksi mutta niiden maut vain paranevat jos maltat vielä antaa niiden tekeytyä rauhassa ja suojassa auringon valolta huoneenlämmössä parisen kuukautta jotta maut tasaantuvat ja kietoutuvat yhteen toisiinsa pulloissa. Säilytä likööri suojassa auringonvalolta, jossa se säilyy hyvänä jopa vuosia. Ajan kanssa horsmaliköörin aromaattinen maku vaimenee joten suosittelen sen juomista parin kolmen vuoden sisään.

Siankärsämötee

Siankärsämö on vanha lääkekasvi ja sitä on perinteisesti käytetty muun muassa kuumeeseen ja sen on todettu parantavan pintaverisuonten verenkiertoa laajentamalla niitä sekä tyrehdyttämään verenvuotoja. Siankärsämöä onkin käytetty ulkoisestisekä  ihonhoitoon ja haavoihin sekä voiteena että kylpyihin ja hauteisiin. Sitä on myös sisäisesti käytetty ruokahaluttomuuteen, ruoansulatushäiriöihin, ummetukseen sekä ilmavaivoihin ja Siankärsämö sopiikin hyvin rasvaisten ruokien mausteeksi. 

Siankärsämöä on aikoinaan myös käytetty oluen valmistuksessa humalan puutteessa, varsinkin sotien aikoina ja sitä käytetään myös kasvivärjäykseen ja sillä saa kauniita vihreän keltaisia sävyjä.

Kotilot siankärsämön kukinnoissa

Ruoan mausteena käytän Siankärsämön hentoja vihreitä lehtiä, sekä siankärsämön kukintoja Lehdet ja kukinnot kerätään juuri kun kukat ovat auenneet ja jotka voi joko käyttää tuoreena ruokamausteena tai kuivata ilmavasti myöhempää käyttöä varten.  

Olen käyttänyt sitä muun muassa Nannan rikkaruohosalaatissa,  foliossa paistetun uunisiian mausteena sekä mustan teenkorvike teehen. Siankärsämöllä on pikantti mausteinen hieman neilikkainen maku, ja sitä voi käyttää pienissä määrin mausteena esim. salateihin, keittoihin tai säilykkeisiin.

Huomaa ettei yrttejä saa käyttä pitkäaiakisesti ja jatkuvasti. Älä liioittele siankärsämön käyttöä syömällä sitä liian usein tai liian paljon koska sillä on lääkinnällisiä vaikutuksia joita et välttämättä halua, varsinkin jos käytät siankärsämöä vain mausteena ja maustat sillä vain ruokaasi. 

Hämähäkin seittiä siankärsämön lehdissa

Jotkut voivat olla allergisia siankärsämölle, jolloin se voi aiheuttaa ihottumaa, siankärsämön liikakäytöstä voi myös saada huimausta tai päänsärkyä. Ja jos olet allerginen kamomillalle tai päivänkakkaralle, ole varovainen siankärsämön käytön suhteen koska ne ovat leheistä sukua toisilleen ja voit myös olla allerginen siankärsämölle. Jos haluat harrastaa villiyrttiejä ruoanlaitossa tai lääkinnällisesti suosittelen että luet lisää tekstistäni Opi tuntemaan villiyrttien kasvipaikat sekä villiyrtit ja kasvit talteen. 

Siankärsämöa varjossa kuivumassa

Koko maanpinnan yllä kasvavaa kasvia voi käyttää lääkekäyttöön. Siankärsämöä voi säilöä joko kuivaamalla sitä, mutta sitä voi myös pakastaa jollet valmista siitä uutetta uuttamalla siankärsämöä joko veteen esimerkiksi teehen, tai alkoholiin siankärsämöuutteeksi tai kasviöljyyn siankärsämö-öljyksi. Voit lukea lisää yrttiuuttieden valmistuksesta tekstistäni yrttiuutteiden valmistus.

Lääkekäyttöön uutteisiin tms. kasvia voi kerätä koko kesän juhannuksesta syyskuuhun. Itse käytän kuivattua siankärsämöä muun muassa haavojen sekö palohaavojen hoitoon koska se sisältää aineita jotka vähentävät kutinaa ja lievästi lievittävät kipua.

Tuoretta siankärsämöä

Siankärsämöä voi ulkoisen käytön lisäksi lievissä tapauksissa  käyttää sisäisestiitselääkintään yrttiteenä, siankärsämöteen muodossa, mutta vain väliaikaisesti lyhyenä kuurina. Jolleivät oireet lievene parissa kolmessa päivässä, suosittelen että otat yhteyttä lääkäriin jatkohoidon suhteen.

Siankärsämötee

2 tl kuivattua siankärsämöä
3-4 dl vettä
1-2 tl hunajaa

Mittaa vesi kattilaan ja kiehauta se ylös. lisää yrtti kattilaan ja peitä se tiivillä kannella. Anna siankärsämön hautua vedessä10 minuuttia. Siivilöi yrtti pois, kaada mukiin ja mausta se hunajalla koska se sitä tarvitsee ja nauti juoma heti kuumana. Tätä teetä voit juoda kaksi kertaa päivässä korkeintaan kahden viikon pitkänä kuurina.

Lohisilli

Eteläamerikkalainen kala Ceviche on nykyään niin suosittua että usein unohdetaan meidän omat pohjoismaiset perinneherkut, kuten silli, graavilohi sekä tämä sillilohi. Vai onko se lohisilliä?

Sillilohi on pohjoismaalainen yhtä helppotekoinen raakakypsytetty kylmä kalaruoka kuin lohesta valmistettu Ceviche ja sillilohta harrastetaan muun muassa sekä ruotsissa nimellä "Inlagd lax" että norjassa, nimellä "Syltet laks" ja meillä se aikoinaan eksyi juhannuksen herkkujen seuraan juuri ennen esikoista.

Sillilohta uusien keitettyjen perunoiden kera

Sillilohi on nimensä mukaan sillin tavalla etikkaliemeen säilöttyä kylmää kalaherkkua jota voi syödä yhtä hyvin kesähelteillä kuin joulupöydässä, ja kaikista parhainta sen voi tehdä valmiiksi maustumaan jääkaappiin hyvissä ajoissa etukäteen. Tämä on hyvä tapa hyödyntää ja säilöä lohta, jos sitä jäisi yli ja vähän erikoisempi tapa kuin graavaaminen joka myös on kalan raakakypsyttämistä mutta vain suolalla ja tämän jälkeen samanlaiseen mausteiseen etikkaliemeen säilöttynä samoin kuten sillikin.

Sillilohi säilyy liemessään parisen viikkoa avaamattomana koko ajan jääkaapissa säilytettynä, avattu purkki säilytetään edelleen jääkaapin kylmässä ja kannatta syödä parin, korkeintaan kolmen päivän sisään sen avaamisesta. Lohisillin maku on kuitenkin parhaimmillaan noin vuorokauden parin jääkaapissa maustumisen jälkeen. Parasta kun lohi on saanut maustua liemessä jääkaapissa vähintään vuorokauden, mielellään kaksikin ennen sen syömistä.

Lohikuutiot suolaantumassa

Tällä reseptillä saat kylmää sillilohta tuplasti normaalia neljää henkeä enemmän, jopa kahdeksalle ruokailijalle ja isommalle joukolle jos sillilohi on osana suurempaa seisovan pöydän tarjontaa esimerkiksi juhlissa.

Sillilohi, inlagd lax

½ kg lohifileetä

½ dl karkeata merisuolaa

1 punasipuli

Lohen mausteliemi

½ dl suolaa

¾ dl väkiviinaetikkaa, 12 %

3 dl vettä

1½ dl ruokosokeria

½ tl kokonaista valkopippuria

½ tl keltaisia sinapinsiemeniä

1 laakerinlehti

½ tl korianterin siemeniä

Murskaa kokonaiset sinapinisimenet, korianteri ja valkopippuri kevyesti morttelissa. Mittaa kattilaan etikkaliemen vesi, mausteet, suola, etikka sekä sokeri ja kiehauta se ylös. Anna mausteliemen kiehua parinse minuuttia ja anna sen tämän jälkeen jäähtyä kokonaan. Leikkaa lohifilee irti nahasta ja kuutioi kala hieman suupalan kokoista isoimmaksi kuutioiksi. Pane lohikuutiot kulhoon ja lisää suola. Sekoita kala varovasti mutta huolellisesti sitä rikkomatta jotta suolaa on tasaisesti joka kalakuutoin pinnalla. Peitä kulho tiiviisti muovilla ja siirrä lohi jääkaappiin suolaantumaan tunniksi. Kalan voi antaa suolaantua jopa kaksikin tuntia jos haluaa vahvemmin suolattua lohta. Valuta lohesta suola pois lävikössä, huuhtele kylmässä juoksevalla vedellä. Kuori sipuli ja leikkaa se ohuiksi renkaiksi. Lado puhtaaseen huolellisesti puhdistettuun kauniiseen lasipurkkiin sipulia kerroksittain lohikuutioiden kanssa ja kaada jäähtynyt mausteliemi päälle. Sulje purkki tiivisti kannella ja anna lohisillin maustua jääkaapissa vähintään vuorokauden. Tarjoile lohisilliä samalla tavalla kuin tarjoilisit tavallista silliä tillin, uusien keitettyjen perunoiden sekä voinokareen ja pienen snapsin kanssa.

Annosmarjapiirakkakimara

Toiselta nimeltään Törtchenkakkujuhlat. Te jotka olette saksankielien taitoisia tiedätte että törtchen suomeksi tarkoitta pientä torttua tai kakkua, mutta syy miksi käytän sitä sanaa on se että se vain maistuu niin ihanalle, törtchen sanan lausuminen ja sen yhtyminen herkkuun on tässä kohdassa elintärkeää. On kyse ruoantähteiden hyödyntäminen, ja niiden muokkaaminen hävikistä herkuksi. 

Tämä taitaa ehdottomasti olla herkullisin hävikistä herkuksi reseptini, vain sinun oma mielikuvituksesi on rajana, sekä se miten paljon piirakkataikinaa sinulle jää yli. 

Ongelma on tämä, piirakanleipomisessa jää usein yli suurempi tai pienempi pala taikinaa, ja tämä taikina jäi ennen vaivaamaan minua, kun en oikein keksinyt sille mitään hyvää käyttöä.

Otin kuitenkin tavakseni aina tunnollisesti panna ylijääneen taikinan pakkaseen jotta sen voisi hyödyntää toisella kerralla kun ei välttämättä tarvitse niin isoa taikinanpalaa. Tämä ei kuitenkaan toimi jo kerran pakastetun tai pakasteena ostetun taikinan kanssa, jota ei saa pakastaa uudelleen kun sulamisen jälkeen, vaan tämä toimii ainoastaan tuoreen piirakkataikinan kanssa. 

Annoskokoiset marjapiirakkakuoret

Olen nyt kesäaikaan alkanut niistä ylijääneistä piirakkataikinantähdepaloista leipoa pieniä annoskokoisia leivoskuoria. Tämä tarkoittaa sitä että ylijääneestä taikinasta saa tehtyä jotain järkevää sen poisheittämisen sijaan, Itse tehdystä jota meillä jää yli, pakastan sen kokoisina paloina kun niitä jää yli ja paistan ne kaikki samalla kerralla jotta saan tarpeeksi paljon leivoskuoria.

Vaikka olisitkin käyttänyt eri piirakkataikinoita ja pakastanut ne pieninä erinä, ei haittaa mitään jos teet monta eri makuista marjapiirakkaa koska ne kuitenkin eriävät toisistaan. Toinen vaihtoehto on että piirakkataikina erien sulettua yhdistät kaikki pikkuerät keskenään jolloin saat yhtenäisemmän maun piirakkakuoriin.

Mikä täyte toimii parhaiten?

Ja mikä parasta, nämä leivoskuoret voi pakastaa kypsinä uudestaan kunhan ne vain ovat kunnolla jäähtyneet. Nämä kypsennetyt pienet annoskokoiset leivoskuoret säilyvät pakkasessa noin kolmisen kuukautta koska se sisältävät voita tai voita, joten muista kirjoittaa niihin päivämäärä jolloin ne pakastit, olivat ne sitten valmiita käytettäväksi tai vielä taikinanmuodossa ennen kypsennystä jotteivät ne vanhene.

Meille on nyt jo vakiintunut tavaksi kerran kesässä pitää Törtchenleivoskutsut, johon leivon eritavoilla täytettyjä leivoksia tuoreista marjoista ja hedelmistä tuoreiden marjojen ja hedelmin tarjonnan takia. Tällä tavalla on helppoa kokeilla uusia ideoita ja makuyhdistelmiä ilman että koko leivossatsi menee pilalle jos jokin yhdistelmä ei onnistu, tai toimi odotetulla tavalla.

Näitä parhaita leivoksia, joten se onkin sitten sinun oma asiasi, josko teet leivoskokeiluja ja järjestät leivosten arvostelu maistiaisia, vai teet kaikista leivoksista samanlaisia ja tarjoilet ne kakkukahveilla tai juhlissa. 

Nektariinia Frangipanetäytteellä

Joten tässä nyt vain ehdotuksia täytteisiin annoskokoisiin leivoksiin ja huomaa nämä ovat vain tuoreita raaka-aineita. Mansikoita, luumuja, päärynää, kirsikoita, omenaa, herukoita, persikoita, nektariineja, mustikoita, vadelmia, vain sokerilla tai esimerkiksi Frangipanetäytteellä jonka reseptin löydät kirjoituksestani vadelmatorttu. 

Mutta näitä kuoria ei tietenkään ole täytettävä ja kypsennettävä täytettyinä vaan niihin voi myös käyttää tuoreita kypsentämättömiä marjoja ja hedelmiä, hilloa, hyytelöä, vispikermaa, suklaaganachea. Suklaisena Ganachtäytteenä voit käyttää esimerkiksi suklaalaskiaispullien täytettä tai machatryffelin suklaamassaa.

Saskatooneja Frangipanella

Tai jäätelöä, jäädykettä joita löydät lisää tunnisteella jäätelö tai miksei täyttää avokadovaahtoa samalla tavalla kuin reseptissäni vadelmia avokadovaahdossa, tähän sopii hyvin mutkin marjat kuin vadelmat. Jollei sinulla vielä ole kerättynä näitä piirakkataikinaa voit hyvin tällä reseptillä tehdä sopivan kokoisen piirakkataikinan josta voit heti käyttää osan, ja pakastaa ylijääneet osan toiseen kertaan jolloin sen voi käyttää yllä mainitulla tavalla. 

Hyviä piirakkataikinoita ovat muun muassa Mustikkagaletten kardemummalla maustettu piirakkakuori tai päärymäpiirakan taikinakuori sekä yllä jo kerran mainitun vadelmatortun piirakkakuori, sama jossa on pähkinäinen ja marenkimainen Frangipanetäyte.

Viimeistä ainoaa luumupiirakkaa viedään

Ja tässä pikkuvinkki törtchenjuhlien suhteen, se on hyvä yhdistää kesän hillon keiton kanssa, koska kaikkia marjoja ei tule aina käytettyä ja tuoreita hedelmiä on tarjolla joten jokainen voi jopa itse valita minkä makuisen, tai jos on ahneella tuulella, minkä makuisia leivoksia ja marjapiiraita sitä haluaa.