Viherpippurioliivit

Yrttisiä tuoreella meiramilla ja viherpippurilla maustettuja vihreitä oliiveja. Viherpippurilla, meiramilla, valkosipulilla ja Peperoncinolla maustettuja marinoituja oliiveja. 

Tässä hyvä tapa nopeasti ja vaivattomasti marinoida suolaliemeen säilöttyjä oliiveja ja tämä tapa marinoida oliiveja sopii yhtä hyvin mustille Kalamata oliiveille kuin vihreille oliiveillekin.

Marinoidut oliivit ovat aina hyvä vaihtoehto kun miettii mitä lisää ruokaa voisi juhlissa tarjoilla. Oliivit sopivat hyvin lisukkeeksi seisovaan pöytään täydentämään ruoan tarjontaa, ne sopivat salaatteihin mutta ne sopivat myös kokkareilla tapaksien muodossa, napostella sormin illanistujaisissa drinkkien kanssa tai piknikille mutta voit myös viedä niitä tuliaisiksi hyvälle ystävälle.  Oliivit ovat hyvin helppoja ja kiitollisia marinoida, ja tällä tavalla olen siitä tehnyt vieläkin helpompaa ja nopeampaa ja vähän myöhemmin kerron muun muassa missä reseptissä näitä meiramilla marinoituja oliiveja voit tämän lisäksi käyttää.

Viherpippurioliivit

Kokonaisilla oliiveilla saat parhaimman tuloksen, niitä ei ole käsitelty yhtä paljon kuin paprikalla täytettyjä oliiveja. Tässä kannatta myös panostaa hieman enemmän laatuun, mitä paremmat oliivit sinulla on lähtökohdassa, sitä parempi tulos on. Tavalliset suolaliemeen säilötyt oliivit jalostuvat tällä tavalla ihaniksi suolaisiksi pieniksi herkkupaloksi ja sinun kannattaa lukea lisää juuri tästä vaivattomasta tavasta marinoida oliiveja reseptistäni sitruunamarinoidut oliivit. Voit myös kokeilla perinteisemmin marinoituja valkosipulioliiveja.

Valuta suolaliemi oliivipurkista, ja lisää oliivien päälle purkkiin mausteet ja viimeistele oliivit kaatamalla lasipurkki täyteen oliiviöljyä. Suolaahan oliivit eivät tarvitse koska ne olivat suolaliemeen säilöttyjä. Hölskytä purkkia hieman jotta mausteet sekoittuvat paremmin öljyn kanssa eivätkä ole toisiinsa kiinniliimautuneita. Jätä purkki huoneenlämpöön tekeytymään ja maustumaan ja säilytä avatut oliivipurkit jääkaapissa. Tällä reseptillä saat hyvin maustettua 200 grammasta noin puoleen kiloon oliiveja.

Viherpippurioliivit

6 oksaa tuoretta meiramia

1 prk vihreitä oliiveja

2-3 Peperoncinoa

2 tl viherpippuria

2 valkosipulinkynttä

oliiviöljyä

Huuhtele meirami huolellisesti ja anna sen kuivua kokonaan puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Kaada oliivien suolaliemi lävikön läpi pois lasipurkista. Kuori valkoispulinkynnet ja murskaa ne. Hienonna meirami joko saksilla tai riivi lehdet käsin meiraminvarsista. Lisää kaikki muut mausteet kokonaisina lasipurkkiin oliivien päälle ja kaada päälle oliiviöljyä ylös asti.  Sulje purkki tiiviillä kannella ja jätä se maustumaan huoneenlämpöön. Käännä purkkia aika ajoin ylösalaisin jotta mausteet kulkeutuvat joka paikkaan lasipurkissa. Anna oliivien maustua joka pari päivää jääkaapin viileässä, tai yön yli huoneenlämmössä.

Tomaattimunakkaat

Paahdettuja tomaatteja kermaisissa munakkaissa. Annoskokoisia karppaajallekin sopivia tomaattimunakkaita, oivallista retkievästä piknikille tai tapaksena auringon laskiessa.

munakkaat ovat kätevää retkiruokaa, ja ne sopivat myös karppaajille koska ne eivät sisällä muuta kuin kananmunaa, kermaa sekä paistettua tomaattia. Nämä pienet tomaattimunakkaat ovat myös hyvä sormiruoka ta naposteltava juhliin ja ne saa helposti paistettua annoskokoisina lettupannussa. Nämä munakkaat ovat maittavaa ruokaa sekä kuumina suoraan pannulta kuin haaleina mutta ne ovat myös hyvää syötävää joka ei sotke pahemmin retkelle. Tomaattimunakkaat sopivat myös hyvin brunssille, ne voi valmistaa etukäteen jo edellisenä päivänä jos haluaa, ja ottaa esille temperoitumaan huoneenlämpöön noin tunnin ennen tarjoilua.

Tomaattimunakkaat

Kaiken a ja o tässä pienessä ruoassa on tomaatin paahtaminen. Tomaatin pitää antaa saada tarpeeksi paahtunutta pintaa ennen kuin lettupannulle lisätään munakasseosta jotta tomaatti maistuu sille oikealle paahdetulle. Toiseksi munakasseoksen on oltava tarpeeksi maustettua jotta tomaatti saa tarpeeksi vastetta eikä huku munan sekaan. Toisin kuin lettutaikinan, ei munakasseoksen tarvitse ollenkaan tekeytyä vaan ainekset sekaisin ja se on heti valmista pannussa paistettavaksi. 

Tomaatti paistetaan ensiksi ja kun se on tarpeeksi paahtunut lisätään pannulle munakasseosta jonka jälkeen munakas saa kypsyä loppuun. Tämä munakas sisältää kermaa, mutta voit tietenkin korvata sen laktoosittomalla kermalla, tai sen puutteessa vedellä. Älä turhaan käytä munakkaaseen maitoa, se juoksettaa vain munakkaan.

Suosittelen tavallisesti munakkaaseen valkoista pippuria mutta tähän musta sopii paljon paremmin. Tomaatti tarvitsee mustan pippurin väkevämpää j aromaattisempaa makua, valkopippuri hukkuisi vain johonkin munan sekaan ja tomaatin paahtunut maku ei saisi sitä pientä säestystä jota se tarvitsee. Pese tomaatti huolellisesti ja anna niiden kuivua kokonaan kosteat tomaatit räiskyvät turhaan pannulla. Samalla kuivuessaan tomaatit myös lämpiävät huoneenlämpöisiksi, jos sattuneesta syystä satut säilyttämään niitä jääkaapissa kuten moni muukin. Tomaatteja ei pitäisi säilyttää jääkaapissa, asia josta olen hyvin tietoinen mutta kuitenkin sorrun. Maista tomaatteja ennen niiden kypsennystä ja jos tomaatit ovat hyvin hapokkaita kannattaa niiden paistamisen yhteydessä lisätä niihin pienen pieni ripaus sokeria, josta ne saavat sitä ekstraa. Samalla tomaatit saavat kauniin ruskean karamellisoituneen pinnan ja herkullisen maun. Makeassa tomaatissa on jo tarpeeksi omia sokereita joten se ei tarvitse tätä sokerinlisäystä.

Munakas valmistetaan perusmunakasohjeen mukaan, ja kahdesta munasta riittää noin neljästä viiteen annoskokoiseen tomaattimunakkaaseen tietenkin hieman riippuen lettupannusi lettukoosta. Tarjoile munakkaiden kera vihreää salaattia, vaikkapa kesän vihreän lisukesalaatin, Coleslawia tai kanadalaisen Coleslawsalaatin kanssa. Kaksi tomaattimunakasta on salaatin kanssa riittoisa pieni välipala, suuremman tarjonnan seassa munakkaita ei välttämättä tarvitse olla kuin yksi jokaista syöjää kohden ja tällä reseptillä saat kahdeksasta kymmeneen annoskokoista tomaattimunakasta.

Tomaattimunakkaat

2 tomaattia

4 kanamunaa

2 rkl kermaa

suolaa

mustaa pippuria

oliiviöljyä paistamiseen

Huuhtele tomaatit huolellisesti ja anna niiden kuivua kokonaan lävikössä. Leikkaa tomaateista neljä tasapaksua viipaletta, pois lukien päädyt jotka voit käyttää myöhemmin salattiin. Lämmitä lettupannu ja lorauta tilkka öljyä jokaiseen syvennykseen. Kuivaa tomaattien leikkuupinta ja paista niitä kuumassa lettupannussa kunnes ne ovat saaneet kauniin paahtuneen ja karamellisoituneen pinnan.  Älä paista tomaatteja liian tummiksi, ne saavat vielä hieman lisäväriä kun paistat munakkaat. Käännä tomaatit ja paista samoin toiseltakin puolelta. Riko munat kulhoon ja lisää kermaa. Lisää ripaus suolaa ja mustapippuria. Vispaa kaikki keskenään hyvin sekaisin kunnes saat tasaisen munakasseoksen. Laske pannun lämpöä miedolle ja kaada munakasseosta tomaatin viereen ja päälle lettupannuun. Tämä puoli joka on nyt ylöspäin tulee olemaan munakkaan nurjapuoli. Anna munakkaan hyytyä kokonaan alapuolelta ja saada hieman väriä pintaan ennen kuin käännät ne. Anna munakkaiden kypsyä kokonaan alapuoleltakin. Mausta munakkaat ripauksella mustaa pippuria ja tarjoile ne.

Pasta choucroute

Mureaa palvattua porsaankylkeä ja kirpeää hapankaalia valkoviinissä lempeästi valkoviinissä haudutettuna ja pastan kanssa tarjoiltuna. Palvikinkkuhapankaalipastaa.

Sateisella ja hieman kolealla kesäsäällä tulee valmistettua aivan eri ruokaa kuin lämpimällä säällä jolloin haluaa kylmää, en tosiaan vielä ole sortunut lämpimiin keittoihin, mutta jos tämä kolea pilvinen ja kostea sää uhkaa vielä jatkua uhkaa kaikki tämän kesän reseptini päätyä keitoiksi.

Savukylkeä ja sipulia pannulla

Choucroute on hapankaali ranskakaksi, ja sillä nimellä myös on ruoka, choucroute garni, siis koristeltu hapankaali, Elsassin (Alsace ranskakasi Elsass saksaksi) maakunnasta ranskan ja saksan rajoilta ja josta tämän ruoan inspiraation juontaa. Toinen hyvä syy niksi juuri tätä ruokaa tuli tehtyä on se että jääkaapissa oli yksi pala ylikypsää savukylkeä josta uhkasi jo päivämäärä loppua, sekä avattu hapankaalipurkki joka oli syötävä ennen kuin se taas pilaantuu. 

Choucroute vaatii pienen tilkan viiniä jotta siitä tulisi hyvää, joten tähän ruokaa voit hyvin kaataa sen kuivan valkoviinipullon lopun joka on jäänyt yli etkä tiedä mitä sille tehdä. Lorauta vaan se sekaan ja anna kiehua kinkun kanssa melkein kuivaksi ennen kuin lisäät hapankaalin. Viini puutteessa voit käyttää tilkan vettä ja lisätä teelusikallisen tai pari valkoviinietikkaa. Älä kuitenkaan liioittele sen etikan kanssa koska ruoassa on myös hapankaalia.

Tämä ruoka on hyvin suoraoikoinen, sipulit ja liha paloina pannulle, pasta keitetään kypsäksi, hapankaali lisätään pannulle lämpiämään ja kaikki yhdistetään ihanaksi lämpimän höyryäväksi kokonaisuudeksi jota on ilo syödä kun sade uhkaa harmaissa pilvissä.

Hapankaali pannulla lämpiämässä

Hapankaali on viimevuotista itse kotona hapatettua hapankaalia, jota voi titsekin valmistaa tänä vuonna. Hapankaali kannattaa vaan viimeistään tässä kohtaa vuotta saada ruokakomerosta tai kylmäkellarista pois sen uuden tänä vuonna valmistetun hapankaalin tieltä. Hapankaalin kanssa sopii erittäin hyvin savustettu porsaanliha, ja Choucroutessa usein onkin juuri savustettuapekonia tms. joten suosittelen että käytät tähän mielellään savustettua tai palvattua kylkeä, ja sen ei välttämättä tarvitse olla ylikypsää jollet siitä pidä. 

Vuoden ajasta riippuen käytin tässä tuoretta kevätsipulia, jonka talvisin korvaan sillä tavallisella keltaisella sipulilla. Paistamiseen voit käyttää oliiviöljyä, siitä ruoka saa kivan kirpeän lisän hapankaalille. Niin siitä hapankaalista, hapankaalia ei koskaan saa lämmittää liikaa. Hapankaali sisältää mm paljon C-vitamiinia ja se häviää liian lämmityksestä johtuen, joten lämmitä aina hapankaali lempeästi miedolla lämmöllä, älä koskaan keitä sitä. Hapankaalista kannattaa valuttaa liiat nesteet pois ennen sen lisäämistä, muuten ruoasta tulee liian hapanta, jollet sitten pidä oikein happamasta ruoasta.

Tässä pastaruoassa ei ole ollenkaan juustoa, koska se ei mielestäni sovi tähän hapankaalin kanssa joten tämä ruoka ei sisällä laktoosia jollet käytä voita paistamiseen öljyn sijasta, gluteenia ja kananmunaa se taas sisältää riippuen siitä mitä pastaa valitset tarjoilla tässä ruoassa.Tässä käytin penneä koska en jaksanut taas ottaa pasta konetta esiin, olin edellisenä päivänä juuri valmistanut pastaa koneella ja mielestäni tagliatelli sopisi tähän paremmin ohuemman ja pehmeämmän koostumuksensa takia.

Munatonta ja vegaaneillekin sopivaa nauhapastaa valmistat itse helposti kotona seuraamalla ohjettani reseptissäni pasta fresca. Voit myös itse valmistaa "tavallisen" spagetin seuraamalla reseptiäni Nokkoscapellinia mutta olla käyttämättä siihen sitä nokkosta. Tällä reseptillä saat tavalliseen tapaan hyvää ja maittavaa arkiruokaa neljän hengen perheelle.

Pasta choucroute

300 g pastaa

200 g hapankaalia

1 valkosipulinkynsi

10 basilika lehteä

250 g savustettua siankylkeä tai savupekonia

2 kevätsipulia

1 laakerinlehti

½ dl kuivaa valkoviiniä

suolaa

musta pippuria

tuoretta basilikaa viimeistelyyn

Huuhtele sipulit ja anna niiden kuivahtaa. Keitä ylös vesi pastalle, suolaa se kunnolla kunnes vesi maistuu merivedelle ja lisää pasta kiehuvaan veteen, keitä pastaa pakkauksen ohjeitten mukaan noin 8-12 minuuttia. Paloittele savukylki reilun sentin, parin sentin tasakokoisiksi kuutioiksi. Leikkaa sipulit noin sentin viipaleiksi, käytä myös vihreät varret. Lisää kylki sipulin kanssa pannulle ja anna niiden saada vähän ruskistunutta väriä reunoihin keksilämmöllä.  Lisää pannulle myös mukaan paistumaan valkoispulinkynsi kuorinen, se poistetaan ennen syöntiä kun se on luovuttanut ruoalle makunsa. Lisää pannulle loraus viiniä ja anna sen kiehua melkein kuiviin. Valuta hapankaalista liika neste lävikössä. Pane paistinpannun alta levyn lämpö pois päältä, mutta jätä pannu levylle. Lisää hapankaali pannulle lämpiämään ja sekoittele sitä aika ajoin. Valuta pastasta keitinvesi lävikössä.  Nouki ylös sekä valkosipulinkynsi että laakerinlehti. Ne ovat nyt tehneet tehtävänsä. Lisää joko pasta paistinpannulle tai liha kattilaan ja sekoita. Mausta suolalla ja vasta rouhitulla musta pippurilla oman makusi mukaan. Annostele lämpimille lautasille ja viimeistele tuoreella basilikasilpulla. Tarjoile ruoka oitis lämpimänä.

Grillattu kesäkurpitsalisuke

Grillissä paahdettua kesäkurpitsaa lisukkeeksi vegaaneillekin sopivaa syötävää näin vegaanina keskiviikkona.  Sherryviinietikalla maustettuja grillattuja kesäkurpitsaviipaleita, ihana lisuke niin haaleana kuin kylmänäkin.

Tämä on hyvä vaihtoehto jos sinulla on kesäkurpitsaa ja se uhkaa pilaantua ennen kuin ehdit sen syödä. Lisuketta voi syödä suoraan lämpiminä mutta se maistuu oikeastaan vieläkin paremmalle, kun se on saanut yön yli jääkaapissa maustua, ja se tarjoillaan kylmänä.

Kuuma kesäkurpitsa maustumassa

Tätä lisuketta kannattaa valmistaa hieman etukäteen ja grillata se valmiiksi aikaisemmin aamulla tai sisällä keittiössä parilalla. Samalla tavalla voit parilalla talvella valmistaa tätä lisukkeeksi.  Suosittelen kuitenkin jollet ole harjaantunut grillimestari ja näppärä sormistasi että paahdata kesäkurpitsan tätä varten parilalla jossa se valmistuu hieman hitaammin kuin grillissä tulikuumalla hiilloksella.

Kesäkurpitsan juju on se että ne viipaloidaan hyvin ohuiksi jonka jälkeen se sitä paahdetaan ja siirretään heti kuumina maustumaan.  Käytät vain niin vähän öljyä kuin mahdollista, kesäkurpitsan pinnalla on vain tarkoitus olla kevyesti öljyyn ja viinietikkaan kääriytyneenä. Kastike ei ole mikään salaattikastike, vaan se on tässä tapauksessa mauste, ja sen kanssa ei kannata liioitella ja kesäkurpitsan ei ole tarkoitus uida oliiviöljyssä, tai hukkua siihen.

Kesäkurpitsa parilalla

Kesäkurpitsan on ulkonäkönsä lisäksi tarkoitus saada hieman ruskeaa pintaa, jolloin kesäkurpitsa karamellisoituu ja sen omat luontaiset sokerit tulevat oikeuksiinsa. Tämän jälkeen kesäkurpitsaviipaleet pannaan kulhoon jossa ovat mausteet, ja on erittäin tärkeää että juuri grillatut ja kuumat viipaleet saadaan heti kastikkeeseen, ja maustumaan jotteivät ne turhaan kuivu jolloin niiden maku muuttuu, eikä tulos ole sama. Kastikkeessa on salaisena ainesosana sherryviinietikkaa jaosta lisuke saa hienostuneen makunsa ja kesäkurpitsasta tulee tällä tavalla herkullista, mutta myös ihanan pehmeää ja se sopii moneen paikkaa lisukkeeksi. Totesimme juuri taannoin juhannuksena miten n hyvin se sopii ei vain graavilohen mutta myös muiden seisovan pöydän pikkuherkkujen kanssa.

Kesäkurpitsaviipaleet

Ja parasta kaikessa on se että tämä sopii laktoosille herkille, kasvissyöjille sekä keliaakikoille. Se ei sisällä ollenkaan mitään maitotuotteita, eikä viljaa missään muodossa ja sopii vegaaneillekin. Ohuiden viipaleiden grillaaminen voi olla hieman hankalaa tottumattomalle, mutta lupaan että tämä ruoka on vaivansa arvoinen, jos satut pitämään kesäkurpitsasta. Tätä grillattua kesäkurpitsaa voit huoletta ottaa mukaan evääksi piknikille, se kestää lämmön hyvin se sisältää vain oliiviöljyä sekä mausteita. Sitä ei kuitenkaan kannatta säilyttää suoraan auringonvalossa. Tällä reseptillä saat lisukkeen noin neljästä kuudelle ruokailijalle.

Grillattu kesäkurpitsalisuke

2 kesäkurpitsaa

loraus oliiviöljyä

tilkka sherryetikkaa

mustaa pippuria

suolaa

Huuhtele kesäkurpitsat ja anna niiden kuivahtaa. Viipaloi ne ohuen ohuiksi siivuiksi, melkein läpinäkyviksi. Grillaa kesäkurpitsaviipaleet kummalla hiilloksella pari, kolme minuuttia, kunnes ne ovat saanet hienot paahtuneet raidat grilliritilästä. Käännä ympäri ja tee sama toiselle puolelle. Jolleivät viipaleesi ole hyvin ohuita, voit grillata ne uudestaan kummaltakin puolelta, jolloin sinulla myös on mahdollisuus saada ristikkokuvio niiden pintaan. Siirrä kuumat viipaleet suoraan kastikkeeseen maustumaan, Käännä niitä ja varmista että uudet, kuumat viipaleet ovat kastikkeessa. Mausta suolalla ja vasta rouhitulla mustalla pippurilla vasta kun kesäkurpitsa on hieman jäähtynyt. Sekoita kunnolla ja tarkista kesäkurpitsan maku, lisää mausteita jos niille mielestäsi on tarve. Tarjoile kesäkurpitsa lisukkeena joko haaleana, tai kylmänä. Se säilyy pari päivää jääkaapissa tiivisti muovikelmulla peitettynä.

Easy chicken

Makean suolaista uunissa paahdettua mausteista kanaa jossa vienosti potkua.  Ihanaa sormin syötävää

laiskan emännän tapaa uunivuoassa valmistettua kanaa joka maustettu Peperoncinolla, kuivatuilla aprikooseilla, kapriksilla ja vihreillä oliiveilla ja paahdettua ruokosokerin kanssa suolaisen makeaksi ja tahmeaksi. 

Ruokaa joka sopii kesään, vaikka se olisi kolea ja sataa mutta sitä syödään meillä myös talvisin ja sen nimi viittaa helppoon kanaan, mutta myös helppoon pelkuriin vaikka tätä ruoka ei mitenkään tarvitse pelätä jollet sitten ole tulisen ruoan linjalla. Ruoka on helppoa valmistaa ja sopii hyvin laiskalle emännälle viileänä sateisena kesäpäivänä, tai näin juhannuksen jälkeiselle viikolle.

Helpot kanat maustumassa

Olin toisella luokalla koulussa kun muutimme ulkomaille ja ainoa mahdollisuuteni pitää yhteyttä lapsuudenkavereihini Suomessa oli kirjoittamalla kirjeitä, minulla on aivan pikkutytöstä lähtien ollut kirjetovereita. Niitä on vuosien mittaan ollut montakin, ja olen vielä tänä päivänäkin edelleen sähköpostin välityksellä yhteydessä samoihin ystäviin ja sain tämä kanareseptin joskus jo melkein kolmekymmentäviisi vuotta sitten amerikkalaiselta kirjekaveriltani Deniseltä. En sitten tiedä mistä hän sen alkujaan oli saanut, mutta reseptin on vielä minulla ollessaan vuosien mittaan vähän alkuperäisestä vähän kehittynyt alkuperäisestä. 

Ruoka on myös kivaa sormisyötävää illanistujaisiin ja ovat ruokaisampi vaihtoehto kanasiiville, joissa ole jyrsimisen arvoista määrää syötävää. Kanan siivet vain ärsyttävät koska niiden kaluamiseen  hukkuu vain turhaa aikaa eikä niillä lähde nälkä.  Resepti on hyvä siitä että kanan voi syödä suoraan uunista lämpimänä, mutta se maistuu yhtä hyvin myös haaleana tai kylmänä. Reseptiin kuuluu aimo tujaus valkosipulia, äläkä säikähdä sen määrää, valkosipulin kitkeryys ja tulisuus vaimenee sekä marinoimisen että uunissa kypsymisen aikana. Kanana voi marinoida joko jääkaapissa yön yli ja kypsentää vasta seuraavana päivänä, jota lämpimästä suosittelen, tai antaa maustua pari tuntia huoneenlämmössä jos on kiire.

Helpot kanat uunissa

Alkuperin reseptissä käytettiin tummia luumuja, mustia oliiveja sekä punaviinietikkaa, jotka vuosien saatossa on kerrasta toiseen vaihdellut tummaan balsamietikan ja nyt viime aikoina vaalean balsamietikan, aprikoosien sekä vihreiden oliivien kanssa. Voit halutessasi käyttää tähän kuivattuja luumuja aprikoosien sijaan ja kivettämiä paprikalla täytettyjä oliiveja jos haluat. 

Itse suosin kokonaisia käsittelemättömiä kivellisiä oliiveja, joissa on enemmän makua mutta jotka ovat vaativampia niitä syödessä, asia josta etukäteen kannattaa muistaa huomauttaa kaikille ruokailijoille. Tässä käytin vihrepippurilla maustettuja oliiveja mutta voit myös käyttää tavallisia maustamattomia oliiveja. Reseptissä käytettiin myös alkujaan kokonaista kanaa mutta koipireisipaloissa on enemmän makua, kana rintapalat eivät tällä reseptillä tule oikeuksiinsa ja olen siirtynyt kokonaan käyttämään koipia tähän. 

Suolaa tämä ruoka saa sekä oliiveista että kapriksista, siksi reseptin suolamäärä voi vaikuttaa pienelle. Suolaisuuden tasapainottaa ruokosokeri joka takaa että nämä kanapalat ovat finger-licking-good syötävää. Jokaisesta koipireisipalasta saati kolme palaa kanaa, ja koska koipireisipalojen koot vähän vaihtelevat saat jokaisesta isosta koivesta puolitoista annosta joten tällä reseptillä saat lämmintä ruokaa noin kuudesta kahdeksalle ruokailijalle, sormiruokana tästä riittää isommalle porukalle illanistujaisiin tai brunssille kun tarjolla on muutakin syötävää. Tuplaamalla satsin saat koko uunipellillisen josta riittää syötävää riittää isoihinkin juhliin.

Easy chicken

6 kanan koipireistä

Marinadi:

½ dl vaaleaa balsamietikkaa

½ dl oliiviöljyä

100 g kuivattuja aprikooseja

1 dl vihreitä oliiveja

5 valkosipulinkynttä

3 laakerinlehteä

1 rkl kuivattua oreganoa

1 tl mustaa pippuria

2-3 kuivattua pikkuchiliä

Uunissa kypsentämiseen:

1 dl kuivaa valkoviiniä

1 tl suolaa

½ dl ruokosokeria

viimeistelyyn tilliä

Paloittele kanankoivet. Leikkaa koipi irti nivelen kohdasta, ja leikkaa reiden puolenvälin kohdalta sekä nahka että kaikki liha luuhun asti. Paina luuta veitsellä ja napsauta luu poikki. Näin saat jokaisesta koipireisipalasta kolme kanapalaa. Sekoita marinadi tiiviiseen astiaan ja lisää kanapalat siihen. Sekoita paloja jotta marinadi on piettänyt palat kauttaaltaan. Pane rasia kiinni tiiviillä kannella tai peitä astia muovilla ja anna kanan maustua jääkaapissa seuraavaan päivään. Kaada kana uunivuokaan ja käännä sisäpuoli ylöspäin vuoassa. Asettele sekä aprikoosit että oliivit niin että ne ovat kanapalojen välissä ja nesteessä jotteivät ne pala karrelle uunissa kypsennyksen aikana. Kaada viini sekö loppumarinadi kanan päälle, ja paista uunissa 200 asteessa. Kypsennä kanaa noin 50 minuuttia, tunti ja valele kanaa kypsennyksen aikana jokunen kerta siitä valuneilla ja vuokaan muodostuneilla nesteillä. Käännä kanapalat noin puolessa välissä kypsennysaikaa ja ripottele päälle tasaisesti suola sekä sokeri. Jatka kypsennystä ja anna kanan nahkapinnan saada kaunis kullanruskea paahtunut väri. Harjaa perunat puhtaiksi ja keitä ne kypsiksi suolatussa vedessä parin tillioksan kera. Ota vuoka ulos uunista ja anna kana jäähtyä hieman, se on parhaimmillaan kun sen tarjoilee suunnilleen huoneenlämpöisenä. Kaada perunoiden keitin vesi pois ja anna perunoiden höyryyntyä kuiviksi kuumalla levyllä. Asettele kanaa lämpimille lautasille ja lisää keitettyjä uusia perunoita sen viereen. Lisää aprikooseja ja oliiveja perunoiden viereen ja lusikoi kapriksia ja kanasta valunutta nestettä annoksen päälle. Viimeistele annokset tuoreella tillillä. Talvella tämän kanssa sopii hyvin keitetty riisi uusien perunoiden sijaan.

Tahraantunut Mozzarellasalaatti

Makeita mansikoita suoraan mansikkamaasta, vihreää Rucolaa, kesän sadon sipulia ja kermaisen pehmeää Mozzarellaa.  Helppo lisukesalaatti kesän grillirientoihin jossa tuoreita mansikoita, pehmeää mozzarella sekä pippurista Rucolaa. 

Kesäruoan ei tarvitse olla vaikeaa kunhan vain osaa yhdistellä oikeat toisiinsa sopivat raaka-aineet. Tässä salaatissa yhtyy kesän makeat mansikat mietoon ja pehmeään Mozzarellaan jonka lisäksi salaatissa on kevätsipulia ja mausteista Rucolaa. Mansikka on hyväksi todettu basilikan kanssa, mutta myös sipulin ja Rucolan joten tämä salaatti on oikeastaan aivan itsestäänselvyys.

Salaatti aloitetaan valmistamalla herkullinen vinaigrette viinietikkaa hieman miedommasta Verjus'ista ja hyvälaatuisesta kylmäpuristetusta virgine oliiviöljystä. verjusista voit lukea lisää reseptissäni  grillatut vihannekset Verjusilla, joka myös on oivallinen grilliruoan lisuke nyt keäsllä. Pitää vain muistaa että salaatinlehdet nuutuvat salaattikastikkeesta, joten lisää se vasta juuri ennen tarjoilua ja sekoita salaatti. Sama koskee mansikoita, ja ne nuutuvat melkein jopa nopeammin kuin salaatinlehdet. Tämä on asia jota käytetin hyödyksi reseptissäni sahramimansikat jossa mansikoiden halutaan hieman mehustuvan ja maustuvan omissa mehuissaan sekä sahramilla. Tässä mansikoiden on tarkoitus antaa makeutta ja hedelmäisyyttä salaattiin, ja kastikkeen kanssa mansikka, tai pikemminkin siitä valuneet nesteet värjäävät Mozzarellan hivenen vaaleanpunaiseksi, mozzarella tahraantuu eikä ole enää vitivalkoinen, asia jonka voit pitää mielessäsi, jos haluat pitää juuston valkoisena ja sitä värjäämättä. 

Tarkoituksena oli tähän myös lisätä paahdettuja pinjansiemeniä mutta ne unohtuivat ruoan valmistuksen tuoksinassa, mutta ne kuuluvat tähän salaattiin antamaan sille vähän puruvastetta. Tämä on mainio ja hieman erikoinen lisukesalaatti sille grillatulle lihalla, ja se sopii varsinkin häränlihan tai villisian kanssa. Tällä reseptillä saat tuttuun tapaan lisukesalaattia neljälle, tai lounasta vain kahdelle kun tarjoile salaatin patongin ja ilmakuivatun kinkun kanssa.

Tahraantunut Mozzarellasalaatti

1 kevätsipuli

½ l mansikoita

200 g Mozzarellajuustoa

tuoretta basilikaa

2 nippua Rucolaa

2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä

Vinaigrette:

3 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä

1 rkl verjusia

suolaa

mustapippuria

Huuhtele mansikat huolellisesti ja anna niiden kuivahtaa lävikössä. Huuhtele myös salaatti sekä kevätsipulit ja basilika ja anna myös niiden kuivahtaa. Paahda pinjansiemenet kuivassa pannussa pari kolme minuuttia keskilämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes ne alkavat tuoksua ja ovat saaneet hieman paahtunutta väriä reunoihin. Mittaa vinaigretten ainekset isoon salaattikulhoon, mausta suolalla ja vasta rouhitulla mustalla pippurilla. Leikkaa sipuli puolen sentin renkaiksi ja lisää kulhoon kastikkeen sekaan. Lisää kokonaiset mansikat, tai puolita marjat jos ne ovat kovin isoja. Revi sekaan Rucola ja riivi basilikanlehtiä irti niiden varsista ja lisää ne salaatin sekaan kokonaisina. Revi tai leikkaa Mozzarella sopivan suupalan kokoiksi paloiksi salaatin sekaan ja sekoita kaikki keskenään. Viimeistele salaatti ripottelemalla pinjan siemeniä päälle ja tarjoile se oitis. Tämä salaatti ei kestä odottamista kuin kymmenisen minuuttia jotteivät mansikat mehustu liikaa.

Sillileivät

Suloisen suolaista silliä aromaattisen hapanjuuresta leivotun leivän päällä, mikä ihana kesäherkku, suolainen suupala kesän kahvihetkiin.

Sillit leivällä pitkittäin

Ennen vanhaan vierailtiin ja kyläiltiin enemmän kuin ihmisillä nykyään on tapana, ja meille saapui usein yllätysvieraita ja tällöin on hyvä olla joitain asioita kotona. Esimerkiksi reseptissäni voitaikinaa vierasvaraksi pakkaseen on hyvä esimerkki tästä jolla helposti valmistat kaalipiirakka sekä mustikkaviinereitä. Suolaista tarjottavaa on hyvä olla sen makean pullan tai leivonnaisen ohessa, ja voileivät ovat tämän lisäksi helppotekoisia ja niistä saa pienellä vaivalla myös hyvin näyttäviä, ja mikä olisi juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina sen sopivampaa kuin sillivoileivät. 

karppaajan suolaiset sillipalat

Meillä kotona näille kaikille voileiville oli aikoinaan tarkoin määritelty mitä millekin ja minkäkin kanssa tarjoiltiin, ja sillin kanssa oli aina oltava kovaksi keitettyä kanamunaa joka tarjoiltiin rukiisten hapanleivän päällä. Ja juuri rukiinen aidosta taikinajuuresta leivottu leipä sopii hyvin seuralaiseksi kahville, oli sää sitten viileä ja sateinen tai auringonpaisteinen.

Sillinä sillileipiin voit joko käyttää kotona tehtyä omaa lasimestarinsilliä tai sinappisilliä mutta niiden puutteessa tavallinen kaupasta ostettu matjessillikin käy. Jos sinulla on sitä silliä fileinä voit itse päättää haluatko leikata sillin vinottain fileestä poikittain tai enemmän pitkiä ja ohuita sillin suikaleita. Myös Pitkäpippuri ja korianterisilakat sopivat mainiosti suolaiseksi suupalaksi  voileivän päälle. Karppaajalle sopivan version saat sillileivästä kun tarjoilet samat leivänpäälliset joko ison kesäkurpitsaviipaleen tai salaatinlehdellä. Karppaus onkin asia johon aion myöhemmin ja paremmalla ajalla paneutua hieman enemmän. Tällä reseptillä saat nopeasti valmistettua herkulliset sillileivät neljälle.

Sillileivät

4 kanamunaa

Lasimestarin silliä

4 viipaletta hapanleipää

voilevitettä tai voita

salaatinlehtiä

viimeistelyyn:

tuoretta tilliä

Keitä munat koviksi 10 minuuttia, kaada vesi pois ja anna niiden höyryyntyä kuiviksi kattilassa. Kaada munien päälle kylmää vettä ja anna niiden jäähtyä kokonaan. Huuhtele sekä tilli että salaatinlehdet huolellisesti ja anna niiden kuivahtaa. Voitele leipäviipaleet kevyesti voilla ja levitä leivän päälle salaatinlehtiä pohjaksi. Viipaloi silli reilun puolen sentin leveiksi viipaleiksi. Viipaloi myös munat puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Levitä salaatinlehtien päälle munasiivut ja silliä päälle. Viimeistele sillileivät leikkaamalla tuoretta tilliä päälle. Tarjoile sillileivät heti tai peitä ne tiiviisti muovilla, ne säilyvät jonkun tunnin jääkaapin viileässä.

Sahramimansikat

Juhannuksen mintulla maustetut sahramimansikat. Sahramilla ja tuoreella mintulla maustettuja tuoreita mansikoita, Juhannuksen mehukas ja vaivaton jälkiruoka.

Sahramilla maustetut mansikat

Tuoreet mansikat ovat mahtavan makuisia, mutta niitä voi jalostaa lisää marinoimalla niitä varsinkin nyt alkukesästä kun makeat mansikkalajikkeet eivät vielä ole valmiita ja kypsiä nautittavaksi. Sekä tuore minttu että kullankeltainen sahrami ovat mansikalle hyväksi todettuja seuralaisia ja tomusokerissa, marinoidut mansikat nousevat taivaallisiin ulottuvuuksiin.

Tässä tapauksessa käytin tähän viherminttua koska sillä on hieman miedompi aromi kuin piparmintulla, jottei mansikoiden ominaismaku sekä sahramin hienostunut aromaattinen maku olisi jäänyt väkevästi purukumille maistuvan piparmintun jalkoihin.

Mansikat maustumassa

Parhaan tuloksen saat kun käytätä huoneenlämpöisiä mansikoita, huuhtele ne huolellisesti ja anna niiden kuivua kokonaan ja lisää niiden sekaan ripaus sahramia ja tuoreita mintunlehtiä tomusokerin kanssa. Tällä tavalla mansikat luovuttavat itsestään hieman nesteitään ja saat tuloksena mansikoiden seuraksi mahtavan herkullisen sahramilla ja mintulla maustetun makean kastikkeen Vain sipikermaa marjojen lisäksi ja jälkiruoka on juhannuksen kunniaksi valmis nautittavaksi.

Tämä jälkiruoka tehtiin tietysti kesällä tuoreista mansikoista, mutta sama onnistuu myös pakastemansikoilla jolloin mausteet lisätään mansikoiden sekaan niiden sulaessa. Mansikat ovat valmiit niiden sulettua, tuoreet tarvitsevat noin vartin marinoitumisajan ennen niiden syöntiä. Tällä reseptillä saat ihanaa jälkiruokaa neljälle hengelle tuttuun tapaan.

Sahramimansikat

1 l tuoreita mansikoita

5 oksaa tuoretta minttua

2-3 rkl tomusokeria

ripaus sahramia

Huuhtele mansikat ja poista niistä niiden karat. Anna mansikoiden kuivua kunnolla lävikössä. Huuhtele myös mintunlehdet ja anna niiden kuivua kokonaan puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Leikkaa isot marjat kahteen osaan ja pane ne isoon kulhoon. Riivi päälle mintunlehdet kokonaisina ja lisää sekaan myös sokeri ja sahrami. Sekoita varovasti marjoja rikkomatta ja anna mansikoiden maustua kymmenisen minuuttia. Vispaa kerma pehmeäksi vaahdoksi.  Lusikoi mansikoita annoskulhoihin ja lisää vispikerma. Viimeistele annokset tuoreella mintulla.

Vihreä lisukesalaatti

Vihreitä herneenversoja, vihreää kesäkurpitsaa, vihreää kurkkua sekä vihreää tuoretta kevätsipulia, Juhannuksen vihreä lisukesalaatti. Nopea, vihreä lisukesalaatti grillatulle lihalle jossa kurkkua,  kesäkurpitsaa, salaatinlehtiä, kevätsipulia sekä tuoreita herneenversoja ja kypsytettyä juustoa. Voit halutessasi jättää juuston pois jolloin salaatti sopii myös vegaaneille.

Salaattia kasvimaassa

Puhun usein raikkaasta vihreästä salaatista jota voi syödä ruoan kanssa, ja tämä on yksi versio siitä. Salaattiin on käytetty raakaa kesäkurpitsaa jota moni ei tiedä voi syödä sellaisenaan ja sitä mitenkään kypsentämättä. Se on kivaa vaihtelua niin vetiselle kurkulle, jota myös käytin tässä koska se ajaa oman osansa, lisää kosteutta salaatin sekaan. 

Mainitsen alla salaatinkerän ja tarkoitan tällä jäävuorisalaatin kerää, joten jos käytät jääsalaattia, sidesalaattia tms. on määrä hieman suurempi koska näillä kerät useimmiten ovat väljempiä ja ilmavampia kuin jäävuorisalaatilla joka kasvaa tiiviissä kerässä. Tähän salaattiin voit käyttää mitä vain halua, jäävuori, Romaine, sidesalaattia tai lehtisalaattia kunhan vain salaatin perusidea jää salaatin nimen mukaiseksi, sen pitää olla vihreä.

Kesäkurpitsaa

Tuoreet versot ovat aina ihana lisä ruokaan, ja tähän salaattiin, ne ovat tämän lisäksi hyvä tapa viimeistellä ruoan ulkonäkö ja se että asut kerrostaloasunnossa ei ole mikään este sille ettekö voisi itse viljellä pienissä ruukuissa, idättää siemeniä ja kasvattaa vaikkapa herneen versoja ikkunalaudalla. Olen tänä vuonna keväästä asti kasvattanut samoja herneenversoja pienessä ruukussa. Ruukkuun ei mahdu kuin kymmenisen hernettä vaikka miten olisin ne sinne ahtanut. 

Herneen versot

Multaan vain kasvamaan ja olen aika ajoin leikannut herneen versojen latvat, jolloin verso haarautuu ja lisääntyy. Tämä tekee tosin versoista hieman kitukasvuisia, ja liian hentoja mutta niiden onkin tarkoitus olla ruokaa, eikä kasvaa isoiksi ja kanna monen montaa herneenpalkoa isoina. Versot pysyvät tällä tavalla syötävän herkullisina, muuten versot menettävät ajan ja iän myötä sen herkullisen juuri versoneen maun ja muuttuvat puumaiseksi, mutta leikkaamalla versot uudestaan ja uudestaan ne pysyvät maukkaina.

Lisäsin salaatin sekaan myös hieman kypsytettyä juustoa, koska söin sen illalla myöhään sinällään, mutta sitä on monesti käytetty lisukkeena varsinkin kesällä grillattujen ruokien seuralaisena. Salaatti sisältää laktoosia riippuen käytätkö tuoretta tai kypsytettyä juustoa tähän, voit myös halutessasi käyttää majoneesikastiketta tavallisen vinaigretten sijaan. Kokeile vaikkapa reseptiäni Rhode Island-kastike tai vanhan ajan kermainen salaattikastike. Huomaa vain että kummatkin kastikkeen sisältävät sekä kermaa että kanamunaa joten ne eivät sovi vegaaneille. Laktoosia itse salaatissa ei ole, paitsi mahdollisesti juustossa kuten mainitsin, eikä suosittelemissani kastikkeissa, joten ne sopivat kaikki keliaakikoillekin.

Juustovalikoima

Muista aina että salaatin voi valmistaa etukäteen kunhan lisää salaattikastikkeen vasta juuri ennen tarjoilua, salaatti nuutuu ja nahistuu aina rumaksi salaattikastikkeesta. Vinaigrette ei sisällä majoneesia eikä kanamunaa joten se kestää hieman pidempään jääkaapin ulkopuolella kun taas sekä kermainen kastike että Rhode Island taas ovat lämmölle herkempiä. Tällä reseptillä saat lisukkeen noin neljästä kuudelle ruokailijalle, vähän salaatinkerän ja kesäkurpitsojen koosta riippuen.

Vihreä lisukesalaatti

1 salaatinkerä

½ kurkku

2 kesäkurpitsaa

2 kevätsipulia

1 nippu herneenversoja

100 g juustoa

suolaa

mustapippuria

vinaigrette:

öljyä

viinietikkaa

Pese kaikki vihannekset ja anna niiden kuivahtaa lävikössä. Halkaise sekä kurkku että kesäkurpitsat ja leikkaa ne vielä kahteen pituussuuntaan. Viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi ja pane salaattikulhoon. Revi tai suikaloi salaatti ja lisää kulhoon. Leikkaa sipulit puolen sentin renkaiksi. Kuutioi juusto peukalon päänä kokoisiksi suuhun sopiviksi paloiksi ja lisää ne kuiden aineiden sekaan herneenversojen kanssa. Valmista salaattikastike, joko tavallinen salaattikastike, Rhode Island-kastike tai vanhan ajan kermainensalaattikastike. Lisää kastike ja sekoita kunnolla. Tarkista salaatin maku ja mausta se oman makusi mukaan suolalla ja vasta rouhitulla mustapippurilla ja tarjoile lisukkeena.

Appelsiinivoi

Appelsiiniaromivoi jossa tulista chiliä, valkosipulia ja vehreää tuoretta basilikaa toisiinsa kiedottuna ihanaa herkulliseksi aromivoiksi joka sopii grillatun lihan seuralaiseksi.  Appelsiinivoi sointuu myös hyvin grillatun kanan ja lohen kanssa.

Chilivalikoima

Valmistan joka kesä lukuisia ei versioita maustevoista, tai aromivoista ja jotkut eivät ole maininnan arvoisia koska ne ovat vain variaatioita samasta teemasta mutta tämä viime kesän appelsiinivoi jäi talven yli mieleen joten se on jo siitä syystä mainitsemisen arvoinen. Parasta on että ehdit vielä valmistaa sitä juhannukseksi koska kaikki siihen tarvittava löytyy jokaisesta kaupasta. Mielestäni chilin, basilikan, appelsiininkuoren ja valkosipulin yhdistelmässä on sitä jotain, ja olen huomannut että siitä joko siitä pitää aivan hullun lailla, tai sitten ei siitä innostu ollenkaan.

Appelsiini

Valitse niin tulinen chili kuin itse haluat, ja jollet halu hyvin tulista aromivoita muista poistaa chilin sisustasta sen valkoiset kalvot sekä siemenet ennen sen käyttöä. Sinun kannatta myös aina koemaistaa chili, jotta tiedät sen oikean ja todellisen tulisuuden.  Chilien tulisuudessa on eroja niiden kasvupaikasta ja lajikkeesta riippuen. Ja jollet jostain ihmeen syystä löydä tuoretta chiliä pienestä kesämökkiäsi lähimmäisenä sijaitsevasta kyläkaupasta voit tähän käyttää chilitahnaa sen tuoreen chilin sijasta. 

Appelsiinin kannatta olla luomuviljelty koska siitä köytetään vain sen kuoret, mutta voi se puutteessa käyttää tavallista appelsiinia, kunhan peset sen huolellisesti. Kuoresta käytetään vain sen uloin oranssin värinen kerros joten raasta appelsiinistä vain sen pintakerros ja varo saamasta kitkerää valkoista kuorta mukaan.

Paahdettu peruna

Tämä aromivoi on hyvin monikäyttöistä, sitä voi syödä ihan sinällään vain paahdetun folioperuna kanssa, grillatun lihan kanssa mutta se sopii myös hyvin kalan kanssa, usko tai älä, appelsiini sopii hyvin lohen makuun ja tämä appelsiinivoi on kokeilun arvoinen. 

Aromivoita voi aina valmistaa pitkään etukäteen, sen säilyy pakastettuna kolmisen kuukautta valmiina, jääkaapissakin vähintään viikon päivät tiiviissä rasiassa tai kuoviin käärittynä joten kun sitä valmistaa kannatta aina valmistaa kunnon satsi jotta sitä on jo valmiina ottaa vain pakastimesta esiin sitä tarvittaessa. Muita kokeilemisen maustettua aromivoita täältä blogista löytyy esimerkiksi vihreä basilikavoi, villista Suomessa kasvavasta valmistettu kangas-ajuruohovoi sekä viime vuoden toinen hittimenestys, punaviinivoi. 

Appelsiinivoi

150 g voita

1 appelsiinin kuori

1 tuore chili

2 valkosipulinkynttä

10 basilikanlehteä

1-2 tl mustapippuria

Ota voi ulos jääkapista ja anna sen tulle huoneenlämpöiseksi ja pehmeäksi. Huuhtele chili, appelsiini sekä basilika ja anna niiden kuivua kokonaan. Kuori valkosipuli ja hienonna se niin hienoksi kuin vain sen saat. Pane valkoispuli pieneen kulhoon. Jollet halua tulista aromivoita, halkaise chili ja poista sen sisustasta kalvot ja siemenet. Muuten hienonna chili pieniksi silpuksi ja lisää se kulhoon.  Kokoa basilikan lehdet päällekkäin ja kääri ne rullalle. Hienonna kokoon käärityt basilikalehdet hienon hienoiksi suikaleiksi. Lisää basilika kulhoon pippurin kanssa ja raasta sen päälle appelsiininkuori. Lisää voi ja sekoita voi kunnes kaikki mausteet ovat sekoittuneen siihen tasaisesti. Siirrä aromivoi joko tarjoilukulhoon ja peitä se tiivistä muovilla ja anna sen kovettua ja tekeytyä jääkaapissa pari tuntia tai levitä voi voipaperin toiseen pidempään reunaan. Kääri voipaperi rullalle voi ympäri ja käännä päädyt makkaraksi. Tiivistä rullaa ja pane se tiiviiseen muovipussiin ja pakastimeen säilöön. Tarjoile appelsiinivoita grillatun lihan, kanan tai lohen kera.

Grillatut munakoisorullat

Herkulliset grillatut munakoisorullat, grillattu munakoiso kokoon käärittynä ja pienellä cocktailtikulla  varrastettuna, herkullisia vegaaneja suuhun sopivia herkkupaloja. Herkullisia munakoisokääryleitä jotka sopivat myös lisukkeeksi grillatulle lihalle tai kanalle.

Munakoisoa on taas kerran ollut reilusti tapetilla, mutta munakoiso on herkullista, ja se on vieläkin herkullisempaa, jos se vain on mahdollista, kun sen grillaa avotulella. Tämä on helppoa ja vaivatonta ruokaa, jossa grillatut munakoison viipaleet kääritään rullalle ja kiinnitetään tikulla syömisen helpottamiseksi. 

Grillatut munakoisoviipaleet

Olen käyttänyt tätä tapaa tarjoilla munakoisoa jo siitä lähtien kun itse vuosi sitten vielä olin kasvissyöjä ja vaikkei viime aikoina ole tänne blogiin, syystä tai toisesta ilmestynyt mitään vegaaneja reseptejä, olemme kyllä sitä harrastaneet, mutta jostain syystä ei sovitusti keskiviikkoisin, vaan sen sijaan useimmin torstaina. Vegaanissa ruoassa, varsinkin jos käyttää tofua, on se hyvä puoli että se on helppoa syödä, asia jota edelleen joudun miettimään vaikka puolisoni kyky syödä on hitaasti ajan myötä jo huimasti kohentunut. 

Viipaloitu munakoiso

Nämä munakoisorullat ovat sekä helpot että nopeat valmistaa, ja hyvä ruokalisä jos saat yllättäen ruokavieraita. Ruoka sopii myös lisukkeeksi lihalle tai kanalle, ja se on oivallista tarjoiltavaa seisovaan pöytään muitten ruokaherkkujen ja naposteltavien lisäksi.

Munakoiso vain viipaleiksi, sivellään mausteöljyllä ja grilliin. 

Mausteöljynä voit tähän käyttää esimerkiksi sitruunaruohoöljyä tai appelsiinimausteöljyä ja viimeistelyyn voit reseptissä mainitun korianterin sijaan käyttää tavallista persiljaa, jos siitä paremmin pidät. Grillatut munakoisoviipaleet kääritään rullalle ja tarjoillaan heti lämpiminä. Ennen vanhaa munakoisoa itketettiin lisäämällä suolaa sen päälle jotta siitä poistui nestettä. Tätä ie kuitenkaan nykyään ei tätä enää tarvitse tehdä, koska munakoisot ovat jalostettu miedomman ja vähemmän kitkeriksi. 

Mausteöljyä munakoisolle

Näitä munakoisorullia voi myös syödä haaleina, mutta aivan jääkylminä ne eivät mielestäni enää ole hyviä. Jos sinulle jää munakoisorullia tähteeksi kannattaa ne maustaa oliiviöljyllä ja säilyttää jääkaapissa tiivistä muovilla peitettyinä, tällöin niitä voi syödä jopa kylminäkin. 

Munakoisorullat eivät ole aivan samanveroisia jos niitä lämmittää uudelleen, mutta ne menettelee maultaan, joten niitä voi valmistaa samana päivänä etukäteen ja lämmittää uudelleen esimerkiksi uunissa. Tällä reseptillä saat hyvää lisuketta lihalle noin kuudelle, tai vegaaneja suupaloja kutsuihin tästä riittää enemmänkin jos tarjolla on muutakin sopivaa naposteltavaa ja sormisyötävää. 

Grillatut munakoisorullat

2 munakoisoa

½ dl mausteöljyä

suolaa

mustaa pippuria

viimeistelyyn:

tuoretta korianteria

Huuhtele munakoisot ja anna niiden kuivahtaa. Huuhtele korianteri ja anna sen kuivahtaa puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Leikkaa munakoisot pituussuuntaa noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Sivele viipaleet kummaltakin puolelta kevyesti mausteöljyllä ja aseta ne grilliin. Anna viipaleiden saada raidat ja käännä niitä vaakatasossa niitä kääntämättä ympäri 45 astetta grilliritilällä jotta ne saavat kauniin ristikuvion. Käännä ympäri viipaleet kun ne ovat saanet kauniit raidat ja toista 45 asteen kääntö viistoon ritilällä. Nosta valmiit munakoisoviipaleet lautasella hieman jäähtymään ja mausta ne ripauksella suolaa ja vasta rouhittua mustaa pippuria. Kääri munakoisot rullalle heti kun voit käsitellä niitä ja kiinnitä ne cocktailtikulla. Asettele rullat lautasella, ripottele päälle korianterisilppua ja tarjoile rullat lämpiminä tai haaleina.

Meiramiset villisianvartaat

Grillattua villisikaa, juhannukseksi miedosti meiramilla ja valkoviinillä maustettua varrastettua villisian lihaa uuden sadon kanadalaisen Coleslawin kanssa. Villisian marinoidut grillivartaat kanadalaisen kaalisalaatin kera.

Villisian maku on hyvin mieto joten sitä ei kannata peittää liian monilla tai vahvoilla mausteilla, joten tähän valitsin valkosipulin lisäksi vain tuoreen meiramin sekä valkoviinin marinadiin. Villisika voi sisältää trikiinejä, joten se pitää aina kypsentää kokonaan, villisikaa ei suositella syötävän puoliraakana. Villisika sai maustua yön yli jääkaapissa mausteissaan, jonka jälkeen sen varrastettiin ja grillattiin hiilloksella. Villisian voi myös vain maustaa pari tuntia huoneenlämmössä jos sinulla on kiire. Ja jollet mistään saa villisikaa voit käyttää tähän naudan lihaa mielummin kuin porsaanlihaa. Villisika muistuttaa maultaan enemmän nautaa tai mietoa peuraa kuin porsaanlihaa.

Villisikaa meiramimarinadissa

Tämän pidempää aikaa en suosittele lihalle jääkapin ulkopuolella, joten anna lihan aina maustua jääkaapissa kahta tuntia pidempi aika tiivisti muovilla peitettynä.  Muista aina ottaa liha esiin jääkaapin kylmästä noin tunti ennen sen kypsennystä. Lisukkeena oli uuden sadon kaalista ja kevätsipulista valmistettua kanadalaista Coleslaw salaattia, sekä grillattuja kesäkurpitsa ja munakoiso vartaita. 

Kanadalainen Coleslaw sisältää porkkanan, kaalin ja sipuli lisäksi myös fenkolia. Kesäkurpitsa ja munakoiso vartaat vain siveltiin oliiviöljyllä ennen niiden grillausta jotteivät ne tulleet liian kuiviksi. Voit myös köyttää tähän jäljelle jäänyttä marinadia, sivele vihannesten pinta marinadilla ennen niiden grillaamista, ei jälkeen. Marinadia ei koskaan saa käyttää raakana sitä lämmittämättä vaan se on aina kypsennettävä ennen sen syöntiä. Tämä ruoka ei sisällä ollenkaan laktoosia, eikä myöskään gluteenia joten se sopii sekä keliaakikoille että laktoosille herkille henkilöille. Coleslaw sisältää kananmunaa majoneesin muodossa.

Suosin vartaita joissa raaka-aineet ovat eriteltyjä ottaen huomioon niiden kypsymisajan jottei liha jää raa’aksi kun vihannekset ovat jo karrelle palaneet saman tikun nokassa. Vartaat eivät ole yhtä näyttäviä kuin ne joissa kaikki raaka-aineet ovat pujotettuna kauniisti samassa vartaassa, mutta minun tavallani tulos on taattu, kaikki ruoka on joka kerralla takuuvarmasti kypsytetty oikeaan pisteeseen, pieni kikka jonka opin isältäni ja vuosien mittaan olen todennut hyväksi. 

Villisikaa ja vihanneksia tikuissa

Tosiaan, olin suunnitellut grillata lihavartaita, mutta bambusta valmistetut vartaat olivatkin jossain kohtaan loppuneet joten jouduin turvautumaan cocktailtikkuihin. Tämä ei lopulta ollutkaan mitään huono asia, vaan se helpotti paljon ruoan valmistusta, vaikka se oli hieman turhauttavaa pujotella lihaa ja vihanneksia lyhyihin tikkuihin. Tällä tavalla saat myös tarjoiltua pieniä lihavartaita suupalankokoisina tapaksina esimerkiksi cocktailkutsuilla. 

Hiiligrilliä saat vartaistavieläkin herkullisemman maun, muista vain ettei grillille lisätä mitään ennen kuin tuli on sammunut ja olet saanut hohtavan hiilloksen. Tämän aikaan saamiseen kestää noin puolisen tuntia, vähän riippuen siitä miten harjaantunut tulen sytyttäjä olet. Jos olet kiinnostunut omistamaan oman villisian, kannattaa sinun ottaa yhteyttä Karhen villisikafarmiin joka toimii Ylöjärven Viljakkalassa. Tällä reseptillä saat ruokaa sille tavanomaiselle neljän hengen perheelle kun tarjoilet, pikku napostelu vartaina tai tapaksina tästä riittää isommallekin joukolle ruokailijoita, varsinkin jos käytät cocktailtikkuja bambuvartaiden sijaan.

Villisianvartaat meiramilla

400 g villisikaa

1 valkosipulinkynsi

1 dl valkoviiniä

10 oksaa tuoretta meiramia

1 dl oliiviöljyä

½ tl mustapippuria

2 munakoisoa

2 kesäkurpitsaa

Coleslaw:

500 g uutta kaalia

2 kevätsipulia

2 porkkanaa

1 fenkoli

1-2 dl majoneesia

Huuhtele meirami ja anna sen kuivahtaa puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Riivi meirami pienemmiksi paloiksi kulhoon. Kuori valkosipuli ja murskaa se. Kaada meiramin päälle viini ja öljy ja lisää valkosipuli ja pippuria. Sekoita kunnolla. Leikkaa liha samankokoisiksi parin sentin kuutioiksi ja lisää liha marinadiin. Anna lihan maustua pari tuntia huoneenlämmössä tai yön yli tiiviisti muoviin peitettynä jääkaapissa. Valmista Coleslaw ohjeen mukaan mutta käytä tavallisen kaalin sijaan uutta kaalia sekä kevätsipulia ja mukulafenkolia. Raasta tai leikkaa sipuli, kaali ja fenkoli ohuen ohuiksi suikaleiksi, raasta myös porkkanat sekä valmista itse majoneesi. Pane Coleslaw tarjoilukulhoon tiivisti muovilla peitettynä jääkaappiin tekeytymään ja jäähtymään ennen tarjoilua. Liota grillivartaat kylmässä vedessä vähintään puolituntia. Ota liha ulos jääkaapista temperoitumaan tunti ennen sen kypsennystä. Pese kesäkurpitsat ja munakoiso ja anna niiden kuivua kokonaan. Leikkaa vihannekset parin sentin paksuisiksi viipaleiksi ja kuutio viipaleet. Pujottele lihapalat tikkuihin ja mausta ne kevyesti suolalla. Pujottele myös vihannekset omiin vartaisiinsa ja sivele ne kevyesti oliiviöljyllä. Grillaa vartaat kuumalla hiilloksella, aika vähän lämmöstä riippuen, mutta kunnes sekä liha että vihannekset ovat saaneet kauniit grilliraidat sekä vähän paahtunutta pintaa. Käännä vartaita grillauksen aikana jotteivät ne pala karrelle yhdeltä puolelta. Mausta grillatut vihannekset vasta grillauksen jälkeen suolalla ja mustalla pippurilla oman makusi mukaan. Tarjoile vartaat heti grillistä lämpiminä kanadalaisen Coleslawin kera.

Osterit Rockefeller

Aromaattisella pinaattimuhennoksella kuorrutettuja ostereita, rikkaitten herkkua nimeltään osterit Rockefellerin tapaan. Ostereita Rockefellerin tapaan, pinaattimuhennoksella.

Rockefellerin osterit, Oysters Rockefeller, on klassinen ruoka peräisin New Orleansista ja niiden resepti on edelleen salainen joten "aitoja" Rockefellerin ostereita saa vain ravintolasta. Kuitenkin ympäri maailmaa löytyy jokaisen kokin oma version näistä pinaatilla höystetyistä uunissa kuorrutetuista ostereista. Mikään niistä ei ole se oikea, tai alkuperäinen ja tämä on oma versioni niistä.

Osterit Rockefeller

Ostereista

On aika huvittavaa että nykyään moni hieno ja kallis ruoka on ennen ollut köyhien ruokaa, kuten esimerkiksi osterit. Ostereita syötiin paljon keskiajalla paastopäivinä kun ei saanut syödä lihaa, ja 1800-luvulla oli osterit köyhälistön ruokaa ja kuitenkin jo 1900-luvun alussa, jolloin sanotaan että osterit Rockefeller keksittiin yhdysvaltojen rikkaimpien herkuksi, Rockefellereille joka aikoinaan omistivat suuren osan rautateistä. Osterit Rockefeller on hyvä ja turvallinen tapa tutustua ostereihin, jollet ole vielä tutustunut niihin, tai jostain syystä et ole innostunut raaoista ostereista.

Vähän riippuen mihin tarkoitukseen halut osterit, kannatta sinun miettiä niiden kokoa. Jos ruoka on tarkoitettu alkuruoaksi ja niitä syödään enemmän kuin vain yksi, makupalana tai tapaksena niiden ei välttämättä tarvitse olla hirveän iso kokoisia, ja tapaksena osterit voivat olla pienempiä. Hauskaa kuitenkin on kun kuorruttaa osterit omissa kuorissaan, joten kun syöt ostereita pese niiden kuoret huolellisesti ja säästä seuraavaan kertaan vähän samaan tapaan kuin etanankuoret joita käytetään uudestaan ja uudestaan. Jollet pidä ostereista voit kokeilla joitakin etanareseptiäni, etanoita sinihomejuustossa, valkosipulilla, etanat normande tai etanat Pernodissa.

Osterit menossa uuniin

Osterit voi valmistaa kahdella tavalla tuoreista ostereista, joko kuorruttaa osterit pinaatilla niitä ennen kypsentämättä mutta pitää tarjoilla isoja määriä ostereita kannattaa en ensin höyryttää kypsiksi, tämän jälkeen lisätä pinaattimuhennos osterien päälle ja kuorruttaa ne unissa juuri ennen kuin ne on tarkoitus syödä. 

Höyrytettyjä ostereita

Osterit ovat hyvin helppoja höyryttää, pese vain niiden kuoret huolellisesti ja asettele ne höyryttimeen, tai siivilään kattilaan. Kaada pohjalle vettä ja peitä kannella. Osterit ovat kypsiä kun ne aukeavat, ja tämän kypsymisen takaa tiivis kansi kattilan päällä ja niiden kypsyminen kestää noin viitisen minuuttia, korkeintaan kymmenen minuuttia. Nosta auenneet osterit ylös ja anna niiden jäähtyä. Irrota osterit kuoristaan lihaksen kohdalta, ja irrota niiden litteä yläpuoli, tai kansi. Tämän jälkeen osterit ovat kypsiä ja valmiita syötäväksi, tai kuten tässä tapauksessa uunissa kuorrutettaviksi. Toinen tapa on avata osterit, ja lisätä pinaattimuhennos raakojen, vielä elävien osterien päälle ja kuorruttaa ne uunissa. Osterit kypsyvät samalla kun pinaattimuhennos saa kauniin ruskean värin pintaan.

Avattu raaka osteri

Osterien avaaminen

Osterit voivat olla hankalia saada itse kotona auki mutta tähän asiaan auttaa vain harjoitus. Tarvitset terävän ja paksuteräisen, mieluiten melko lyhytteräisen, veitsen (tai sitten ostat tähän tarkoituksen tarkoitetun osteri-veitsen) ja hanskan vasempaan käteen suojaamaan kättäsi teräviltä osterin kuorilta. Ota reippaasti vain kiinni kuoresta, kuperampi puoli alaspäin ja ujuta veitsi kuorien väliin. Lisää osterien avaamisestavoit lukea tekstissäni osterit perinteiseen tapaan.

Jollet löydä tuoreita ostereita kalakauppiaalta, voit tähän ruokaa myös käyttää savustettuja ostereita, joita löytyy monesta ruokakaupasta säilöttynä auringonkukkaöljyyn, mutta olen jossain muistaakseni myös nähnyt kypsennettyjä ostereita pakastettuna. Tuoreiden osterien käsittelyn suhteen viittaan reseptiini osterit ja niiden höyryttämisen suhteen viittaan reseptiini grillatutchili osterit, osterien höyryttäminen toimii samalla periaatteella kuin niiden grillaus.

Höyrytetty kypsä osteri

Pinaattia

Osterien pinaattimuhennos saa ihanaa makua kuivasta aromaattisesta vermutista, jota yleensä juodaan aperitiivina. Olen myös valmistanut tätä korvaamalla vermutin Pernodilla, josta osterit tulevat vieläkin herkullisemmiksi. Pinaattimuhennos pitää hyvin lämmön joten ostereita ei ole kiire tarjoilla heti suoraan uunista.  Pinaattina voit käyttää joko tuoretta pinaattia tai pakastettua pinaattia, sulata pakastettu pinaatti jääkaapissa yön yli ennen sen käyttämistä. Sen voi kyllä sulattaa samalla tavalla kuin reseptissäni pinaattikeitto. 

Tuore huuhdeltu ja kuivahtanut pinaatti soteerataan kokoon voissa sitä paistamalla, sen saamatta yhtään väriä. Pinaatti vain hikoilee voissa ja tulee pehmeäksi. Voit myös halutessasi soseuttaa pinaattimuhennoksen sauvasekoittimella, itse pidän kokonaisista pinaatinlehdistä. 

Tyhjät osterinkuoret

Osterin kuoret kannattaa panna uunivuokaan seisomaan karkeaan merisuolaan jotta ne pysyvät pystyssä, mutta toinen vaihtoehto on käyttää etanavuokia, joissa epäsäännöllisen muotoiset kuoret pysyvät hyvin oikeassa asennossa täytteen valumatta vuokaan.

Tämä ruoka sisältää sekä voita että kermaa, ja voit hyvällä menestyksellä korvata sekä voin että kerman laktoosittomalla sellaisella. Basilika on tässä versiossa ehdottomasti oltava tuoretta, kuivatusta basilikalla ruoasta ei tule saman makuinen. Tällä reseptillä saat alkuruokaa neljästä hengestä kuudelle ruokailijalle vähän riippuen osterien koosta, tai pienen väliruoan kahdeksalle jos tarjoilet pari kolme osteria jokaiselle tai maistiaisiksi yhden tai pari osteria jokaiselle ruokailijalle tästä riittää kahdelle toista ruokailijalle tietysti vähän riippuen aterian kokonaisuudesta.

Osterit Rockefeller

24 osteria

250 g pinaattia

2 salaattisipulia

2-3 rkl voita

mustapippuria

10 tuoretta basilikanlehteä

2 rkl kuivaa vermuttia

2 dl kuohukermaa

suolaa maun mukaan 

Pinaattimuhennos:

Huuhtele pinaatti huolellisesti jos käytät tuoretta ja anna sen kuivahtaa. Huuhtele myös basilika ja anna sen kuivahtaa puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Kuori sipulista ulkokerros ja hienonna se, ota mukaan myös sipulin vihreät varret. Sulata voi pannussa keskilämmöllä. Lisää salaattisipulit ja anna niiden kuullottua läpinäkyväksi. Hienonna pinaatti jos pinaatinlehdet ovat hyvin isoja, voit myös poistaa niistä niiden ruodit jos ne ovat hyvin paksuja. Lisää pinaatti sipulin sekaan ja anna pinaatin nuutua kokoon noin viitisen minuuttia aika ajoin sitä sekoittaen. Kerää kaikki basilikan lehdet nippuun ja kierrä lehdet rullalle samalla tavalla kuin tekisit sikaria. Leikkaa basilika ohuiksi suikaleiksi. Lisää basilikasuikaleet, vermutti ja kerma pinaatin sekaan ja anna niiden hautua kokoon kunnes nestettä vain vähän. Pinaattimuhennoksen pitää olla kosteaa muttei liian vetistä ja juoksevaa. Mausta pinaattimuhennos oman makusi mukaan suolalla ja juuri myllyssä rouhitulla mustalla pippurilla.

Osterit:

Avaa osterit  ja irrota osterit kuoristaan mutta asettele osterit takaisin alakuoreen, siis siihen joka on syvempi jos valmistat ne suoraan. Jos höyrytät osterit ennen niiden uunissa kuorrutusta pinaattimuhennoksella, menettele samalla tavalla kuin tekstissä yllämainittuna.  Kaada karkeaa merisuolaa uunivuokaan ja asettele osterit suolaan vaakatasoon. Annostele pinaattimuhennosta jokaisen osterin päälle. Kuorruta ostereita kymmenestä minuutista varttiin 225 asteessa uunin keskitasolla kunnes osterien pinta on saanut kauniin ruskean paahtuneen värin. Tarjoile osterit Rockefeller lämpiminä joko alkuruokana tai tapaksina.

Viinisuositus:  Australialainen Hardy’s Oomoo Adelaide HillsSauvignon Blanc valkoviini.