Wasabilohicarpaccio siankärsämöllä

Viime kesän helteillä kehittelin reseptejä pariin viiniin ja silloin tuli tehtyä joitakin aivan loistavia kokeiluja joista parhaimpia on tänä vuonna sateisempana kesänä kehitetty lisää kuten tätä skandinaavinen ja japanilainen lohi Carpaccio. 

Ruoan idea on leikata aivan ohuen ohuita lohi viipaleita ja asetella ne kauniisti lautasille ja valutella päälle muun muassa japanilaisesta wasabista ja soijakastikkeesta valmistettua kastiketta joka ansioista kala kypsyy ja viimeistellä se siankärsämön kukilla ja lehdillä. Voisiko alkuruoka olla tämän helpompaa?

Raaka lohi raakakypsytetään kastikkeessa vähän samaan tyyliin kuin Ceviche, mutta kuutioimisen sijaan ohuen ohueksi viipaloituna. Lohen tulee olla ehdottoman tuoretta ja kannattaa panostaa laatuun ja ostaa kalakauppiaalta sen sijaan kuin käyttää tarjouslohta joka jo on alkanut haiskahtaa kalalle.

Lohta on helpompi leikata jos sen antaa olla pakastimessa puolisen tuntia, tunnin kunnes se on alkanut jo kohmettua. Lohiviipaleiden suunta ei ole niinkään tärkeä, kunhan vain viipaleet ovat ohuita. 

Jollei syöjät ole harjaantuneita raa’an kalan syöjiä ja ovat esim. ulkomaalaisia vieraita voi kalan antaa kypsyä pidempään vaikka jääkaapissa kastikkeen kanssa jo valmiiksi lautasille aseteltuna pari, kolmekin tuntia. Ruoka sisältää vihreää japanilaista piparjuuritahnaa, wasabia joka on aika tulista tottumattomalle joten tarkista wasabin määrä kastikkeessa maistamalla. 

Aloita pienellä määrällä ja lisää vasta maistamisen jälkeen lisää jos se ei mielestäsi maistu tarpeeksi. Kastikkeen tulee olla tulista muttei sietämättömän tulista. Suolaa annokseen ei tarvitse lisätä koska soijakastike sisältää sen verran ettei lisää tarvitse. 

Ja suomalaiseen tyyliin voi annokseen lisätä keitettyjä uusia perunoita niille jotka sitä haluavat eivätkä tule kylläisiksi tästä. Tällä reseptillä saat kuitenkin hyvän kokoiset alkupalat neljälle hengelle ilman perunoita.

Lohicarpaccio wasabilla ja siankärsämöllä

200 g merilohta

3 rkl tummaa soijakastiketta

3 tl riisiviinietikkaa (tai sitruunamehua)

2 tl seesaminsiemenöljyä

1-4 cm Wasabitahnaa

pieni kourallinen siankärsämö kukkaa

n 5-6 siankärsämön lehteä

Huuhtele siankärsämö ja anna sen kuivaa kokonaan talouspapeilla. Mittaa kulhoon soijakastike, riisiviinietikka sekä seesaminsiemenöljy. Lisää kulhoon noin senttimetri wasabitahnaa tuubista ja sekoita kastike kunnolla. Maista kastiketta ja lisää wasabia kunnes sitä on mielestäsi tarpeeksi. Leikkaa lohesta ohuita viipaleita ja asettele ne kylmille lautasille aloittaen lautasen keskeltä ja rakenna annoksia ulospäin lautasten reunoille päin. Lusikoi varovasti kastiketta ohuina noroina teelusikalla lautasille lohen päälle. Viimeistele annokset riipimällä siankärsämön kukkia ja lehtiä lohen päälle. Tarjoile annokset heti vielä kylminä hyvin jäähdytetyn valkoviinin kanssa joka soveltuu japanilaisen wasabin kanssa.

Gojiherkkupalat

Nokkosta, gojimarjaa, pähkinöitä ja vehnänalkioita herkullisina naposteluun sopivina terveellisenä naposteluruokana tai välipalana energiapatukan tyyliin. Superfoodia gojiherkkupalojen muodossa, raakaravintoa jota tumpelompikin saa aikaiseksi.

Nämä pienet herkkupalat ovat täynnä hyviä terveellisiä antioksidantteja, Omega-3 ja 6 rasvahappoja, hivenaineita sekä vitamiineja sisältävä pieni energiapatukan tyyppinen välipala ennen tai treenien jälkeen, tai keksi teen tai kahvin kanssa. Ainoa taito joita näihin herkkupaloihin vaaditaan on hieman veitsellä hienontamista, raastamista, sulattamista, sekoittamista,  kaatamista ja viimeiseksi vähän tasoittelua.

Punaisia gojimarjoja, superfoodia

Sain yhteydenoton cocovilta jossa kysyttiin olisinko kiinnostunut kehittelemään joko jälkiruoka tai välipala reseptiä heidän tuotteistaan ja samalla osallistua kilpailuun. Kilpailussa äänestetään parhain resepti Cocovin Facebook-sivuilla. Jotta voisin työstää reseptiä sain postissa tuotepaketin josta vähintään kahden raaka-aineen piti olla kisareseptissä. Saamastani paketista löytyi neljä heidän tuotteistaan, Kalaharin suola, gojimarja, raa'asta suklaapavusta rouhitut suklaanibsit sekä kookosrasva.

Kaikki tuotteet paitsi mainittu Kalaharin suola sekä suklaanibsit joita vain olen joskus maistanut oli ennestään tuttuja. Aikaisemmin olen käyttänyt gojimarjaa muun muassa gojimarjateehen mutta myös joulunhedelmäkakkuun johon se sopii oivallisesti. Käytän gojimarjaa myös satunnaisesti myslissä.

Päätin pysytellä raaka-aineissa lisäämättä liikaa mitään ja kaivoin jemmasta esiin reseptin jota usein käytin ollessani kasvissyöjä ja muuntelin sitä vähän jotta saisin kaikki yllämainitut raaka-aineet herkkupaloihin. Herkkupalat eivät sisällä mitään maitotuotteita tai kananmunia joten ne sopivat vegaaneille sekä laktoosille herkille henkilöille, ja jos ongelmasi on gluteeni voit korvata reseptissä käytetyt vehnänalkiot joko riisileseillä ja riisihiutaleilla tai tattarihiutaleilla, jolloin herkkupalat sopivat myös keliaakikoille. 

Raakakaakao suklaanibsejä

Mitään ei ole lämmitetty yli 40 asteen, paitsi mahdollisesti vehnänalkiot niiden valmistusprosessin aikana joten nämä ovat raakaa ravintoa, pieniä herkkupaloja joita ei edes tarvitse paistaa ja kypsentää uunissa. Ainoa joka on lämmön kanssa mitenkään kosketuksissa on kookosrasva joka sulatetaan pienimmällä mahdollisella lämmöllä. Kookosrasvalla on hyvin matala sulamispiste ja se kovettuu huoneenlämmössä ja tämä on periaatteessa näiden gojiherkkupalojen salaisuus. Voit valmistaa samanlaisia herkkupaloja myös voisulalla, resepti on muuten aivan sama.

Pähkinät (sekä kaurahiutaleet jos korvaat vehnän alkion niillä) voit halutessasi paahtaa uunissa 150 asteen lämmössä noin 20 minuuttia aika ajoin niitä sekoittaen. Itse halusin olla kypsentämättä mitään lämmöllä jotta kaikki raaka-aineet pysyisivät niin luonnollisina kuin vain mahdollista ja jätin tämän paahtamisen väliin. Alkuperäisessä reseptissäni käytettiin myös voita, mutta nyt oli kyse kookosrasvasta ja voin sijan joten tämä sopii  myös vegaaneille, ja koska voissa on ripaus suolaa lisäsin sitä myös tähän tasapainottamaan raaka-keksien tiivistä makeutta joka muuten olisi mielestäni aivan liian äitelää.

Pellille pevitetty kovettumaan

Vehnänalkiot hapettuvat nopeasti ja ne pitää säilyttää viileässä tiiviissä rasiassa jotteivät ne mene pilalle, ja  vehnäalkioita käyttäen herkkupalojen säilyvyys on lyhyempi kuin jos ne olisivat valmistettu jotka säilyvät paremmin huoneenlämmössäkin. Nokkosjauhe on kiva lisä mineraalien ja hivenaineiden suhteen, ja kerään kesällä itse nokkosta jonka kuivaan ja jauhan myöhempään käyttöön. Jollei sinulla ole nokkosta kuivattuna, voit korvata sen japanilaisella vihreällä machateellä. Tällä reseptillä saat noin 9-12 vegaania energiapatukan tapaista gojiherkkupalaa välipalaksi. Resepti on niin helppo joten niitä ei kannata valmistaa isoja määriä, vaan tee mieluummin aina uusi satsi kun iskee makean nälkä.

Gojiherkkupalat

½ dl hasselpähkinöitä

½ dl manteleita

½ dl seesaminsiemeniä

2 dl vehnänalkiota (tai kaurahiutaleita)

½ dl gojimarjoja

½ dl rusinoita

½ dl taateleita

½ dl suklaanibsejä

50 g kookosrasvaa

1 tl suolaa

½ tl nokkosjauhetta

2 rkl hunajaa

1 rkl ruokosiirappia

1 sitruuna

Pese sitruuna huolellisesti ja anna sen kuivahtaa. Rouhi pähkinät pienemmiksi ja pane ne kulhoon. Lisää sekaan gogjimarjat, suklaanibsit, seesaminsiemenet sekä rusinat ja sekoita kaikki kunnolla keskenään. Jos rusinat ovat hyvin isoja voi ne paloitella ennen niiden sekaan lisäämistä. Raasta sitruunasta kuori hienosti ja hienonna taatelit pieneksi veitsellä. Sulata kookosrasva hyvin matalalla lämmöllä, lisää sekaan hunaja, siirappi sekä sitruunan raastettu kuori. Halkaise sitruuna ja purista siitä ruokalusikallinen mehua sulaneen rasvan sekaan, lisää nokkosjauhe sekä suolaa ja anna kaiken sulaa. Sekoita kaikki vispilällä keskenään ja kaada pähkinöiden päälle. Sekoita kaikki kunnolla puulusikalla, kaiken pitää olla kosteaa rasvaseoksesta ja kaada löysä seos voipaperille joko vadille tai pienelle tarjottimelle. Levitä massaa puulusikalla tai paistinlastalla tasaiseksi noin sentin paksuiseksi levyksi ja anna sen kovettua huoneenlämmössä. Voit nopeuttaa tätä panemalla lautasen jääkaappiin.  Leikkaa levystä neliöitä kun se on kovettunut. Voit tsoitella paloja lisää lastalla. Anna palojen kuivua pari tuntia voipaperilla. Säilytä herkkupalat viileässä tiiviissä rasiassa jossa ne säilyvät pari, kolme päivää jollei niitä syödä heti.

Teriyakitofu

Grillattua teriyakikastikkeella maustettua tofua japanilaisen riisiviinietikkakurkun sekä ilmavan pitkäjyväisen keitetyn riisin kanssa.

Tofu on miedon makuista joten sitä voi maustaa haluamaansa suuntaan, tofu ottaa mielellään maut vastaan omakseen ja marinoiminen sopii hyvin tofulle, ja tänään vegaanin keskiviikon merkeissä syömme vain vegaania ruokaa, ja päädyin japanilaiseen grillattuun Tofuun teriyakikastikkeella sekä lisukkeeksi japanilaista riisiviinietikalla maustettua kurkkua ja tietenkin perinteistä keitettyä riisiä jota ilman japanilainen ruoka tuskin olisi japanilaista ruokaa.

Teriyakikastike
Tämä on japanilainen tuoreella inkiväärillä, valkosipulilla ja viinietikalla maustettu kastike jota käytetään marinadina sekä lihalle että kalalle, mutta sitä usein myös tarjoilla ruoan kanssa lämpimänä kastikkeena. 

Teriyakikastiketta

Tofun mausteet

Tofun maustaminen ja marinoiminen seuraavat tarkalleen japanilaista Teriyakikastiketta jonka aikoinaan opin, ja jossa maustamaton tofu ensin marinoidaan ja jolla paistettu tofu kypsennyksen jälkeen myös maustetaan. Japanilaiselta ystävältäni oppiman alkuperäisen reseptin mukaan tähän käytettiin maissisiirappia, ja koska en sen käytä, korvasin sen tässä ruokosokerilla, tai mutta sen puutteessa voit tähän käyttää joko tavallista sokeria, tummaa siirappia tai palmusokeria jossa on enemmän makua. Maku ei ole sama, eikä tavallinen siirappi sakeuta kastiketta samalla tavalla kuin maissisiirappi, glukoosisiirappi, joten kastikkeesta tulee ohuempaa kuin miten Teriyakikastike minulle aikoinaan opetettiin. 

Teriyakikastikkeessa myös käytetään glutamaattia joka mainitaan monessa aasialaisessa reseptissä msg:nä, ”monosodiumglutamate”. Itse en tätä maun vahvistajaa, jota myös kutsutaan nimellä E-621, käytä ruoanlaitossa. Glutamaattia on luonnollisesti myös meidän ravinnossamme ja tässä ruoassa sitä jo on soijakastikkeen muodossa, soijapavut itsessään sisältävät glutamaattia mutta soijakastikkeen käyminen myös lisää sen sisältöä.  Glutamaattia esiintyy luonnollisesti muun muassa myös greipeissä, appelsiineissä, omenissa, perunoissa, parmesaanijuustossa, tuoreissa sienissä sekä hiivassa, jota mm käytetään glutamaatin valmistukseen, unohtamatta kombulevää josta glutamaatti aikoinaan löydettiin.

Tofua teriyakimarinadissa maustumassa

Tofua kannatta marinoida vähintään tunti, mutta se voi maustua kastikkeessa jääkaapissa jopa yön yli, kuten tapana on lihan tai kalan kanssa johon tätä maustamistapaa perinteisesti käytetään. Tofun voi sekä paistaa paistinpannussa tai grillata parilalla. Paistinpannussa paistamiseen kannattaa kuitenkin käyttää jotain neutraalin makuista öljyä. Voit valmistaa yhden satsin Teriyakikastiketta ja käyttää sitä marinadina, tai keittää marinadin. Tämä koskee varsinkin jos maustat marinadilla lihaa tai kalaa, jolloin marinadia ei saa käyttää ilman että se on kiehautettu ja annettu kiehua viitisen minuuttia. Tarkista vain kiehauttamisen jälkeen kastikkeen makeus, ja lisää miriniä tai sokeria jollei kastike ole makeahkoa.

Japanilainen keitetty riisi

Riisin keittäminen japanilaisittain on oma taitonsa, jota en Yakitori reseptissäni vielä jostain ihmeen syystä käsitellyt, ja japanilainen keitetty riisi poikkeaa valmistustavaltaan susiriisistä johon mm käytetään riisiviinietikkaa. Ruoan lisukkeena tarjoiltu pitkäjyväinen riisi huuhdellaan ennen sen kypsentämistä ja kaiken veden annetaan imeytyä riisinjyviin, kypsennyksen aikana. Japanilaiset sanovat tätä riisin valmistustapaa höyryttämiseksi. 

Huuhtelemalla saat ilmavaa riisiä jossa riisinjyvät eivät liimaannu toisiinsa kiinni ja tämä on se tapa jolla normaalisti keitän riisin ruoan lisukkeeksi oli sitten kyse japanilaisesta tai muusta ruoasta, annan kaiken veden imeytyä riisiin jolloin riisini keitinveden valuttaminen jää pois. Tähän on hyvä syy, riisi sisältää vesiliukoisia kuituja jotka keitinveden valuttaessa poistuu riisistä. Nämä vesiliukoiset kuidut muodostavat ruoansulatuskanavassa hyytelöä joka hidastaa hiilihydraattien imeytymistä sokereina.

Kurkku suolalls itkemässä nestettä

Sakea saa ostettua Alkosta, mutta voit sen puutteessa mahdollisesti korvata valkoviinillä, ja mirinin (riisiviinietikan) valkoisella sherryviinietikalla tai sitruunamehulla. Mirin riisiviinietikkaa saa suomalaisen sushi-vallankumouksen myötä ostettua melkein jokaisesta isommasta ruokakaupasta. Tällä reseptillä saat joko alkuruoan kuudelle, ja annosten määrä kannattaa pitää mielessä jo tofu leikkaamisessa, tai neljälle lämpimänä vegaanina ruokana keitetyn riisin ja riisiviinietikkakurkkujen kanssa.

Teriyakitofu

400 g maustamatonta tofua

Teriyakikastike:

2 rkl tummaa siirappia

4 rkl soijakastiketta

2 rkl sakea

2 rkl mirin riisiviinietikkaa

1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä

1 valkosipulinkynsi

Japanilainen riisiviinietikkakurkku:

20 cm kurkkua

½ tl suolaa

Kurkun kastike:

3 rkl miriniä

2 rkl sokeria

¼ tl suolaa

Japanilainen "höyrytetty" riisi:

2½ dl pitkäjyväistä riisiä

6 dl vettä

Teriyakitofu:

Kuori ja raasta inkivääri. Kuori valkosipuli ja hienonne se. Sekoita kaikki maustekastikkeen ainekset kulhossa. Leikkaa tofu sopivan kokoisiksi paloiksi ja lisää ne kastikkeeseen maustumaan. Peitä kulho muovikelmulla ja anna tofun maustua kastikkeessa jääkaapin viileässä vähintään tunti, tai jopa yön yli. Nosta tofu ylös marinadista ja kuivaa sen pinta. Kaada marinadi kattilaan ja keitä sitä hieman kokoon miedolla lämmöllä. Lämmitä parila ja paista tofua keskilämmöllä kunnes se on saanut vähän paahtunutta kaunista väriä pintaan. 

Japanilainen "höyrytetty" riisi:

Mittaa riisi siivilään ja huutele sitä lävikössä tai siivilässä kylmässä juoksevassa vedessä kunnes vesi on kirkasta. Anna veden valua lävikössä parikymmentä minuuttia. Pane riisi kattilaan ja lisää 6 desiä vettä. Anna veden kiehahtaa ylös ja laske lämpötila liedellä. Peitä kattila tiiviillä kannella ja anna riisin hautua noin parikymmentä minuuttia, tai kunnes melkein kaikki vesi on imeytynyt riisiin. Nosta lämpöä ja anna riisin kiehua noin pari kymmentä sekuntia. Ota kattila pois lämmöltä ja anna riisin seistä kannen alla kattilassa kymmenen minuuttia. Sekoita riisiä haarukalla jotta siitä tulee ilmavaa.

Japanilainen riisiviinietikkakurkku:

Huutele kurkku ja vedä kurun kuoreen raitoja sitrusraudalla (tai haarukalla sitrusraudan puutteessa) pituussuunnassa. Viipaloi kurkku ohuen ohuiksi melkein läpinäkyviksi viipaleiksi. Pane kurkkuviipaleet kulhoon ja ripottele päälle suolaan. Anna suolan vetää kurkusta nestettä kaksikymmentä minuuttia. Sekoita kastike toisessa kulhossa. Purista kurkkuviipaleista ylimääräinen neste ja lisää ne kastikkeeseen ja sekoita kaikki kunnolla. 

Annosten kokoaminen:

Annostele riisiä lämpimiin riisikulhoihin. Nosta paistetut tofun palat lämpimälle lautasella kulhoon ja asettele viereen kurkkua. Siivilöi Teriyakikastike jo käytit sitä marinadina, uuden kastikkeen mausteet voit jättää kastikkeeseen kokonaisina. Viimeistele annokset lusikoimalla lämmintä Teriyakikastiketta tofun päälle ja tarjoile lisää annoksen vieressä kastikekulhosta. Tarjoile oitis valmiit annokset lämpiminä.

Yakitori

Marinoitua kanaa japanilaisittain maustettuna soijakastikkeella, tuoreelle inkiväärillä ja valkosipulilla hitaasti hiilloksella paahdettuina vartaina ilmavan keitetyn riisin ja maustekastikkeen kanassa tarjoiltuna. Aitoja japanilaisia makuja jotka mutkattomuudessaan sopivat oivallisen hyvin suomen viileään suveen ja grilliin.

Sana Yakitori on japania ja tarkoittaa kanavartaita, ja niitä ne ovatkin mutta valmistan niitä myös usein lohesta, joka sopii kuin nakutettu suomalaiselle. Japanilainen ruoka mielletään useimmiten raakaan kalaan ja sushiin, ja nämä grillatut kanavartaat ovat hyvä tapa tutustua muuhun japanilaiseen ruokaan sen raa’an kalan lisäksi.

Yakitori ja lohivarras

Ruoka ei oikeastaan voisi olla helpompaa, kanapaloiksi ja soijakastikkeen ja tuoreen valkosipulin kanssa marinoitumaan jääkaappiin vuorokaudeksi ja se on valmista grilliin. Ja tämä tapa maustaa sopii aivan yhtä hyvin lohelle jota alkujaan hyvän ystäväni Yorikon kehotuksesta olen myös vuosien mittaan valmistanut. Sekä kanaa että lohta voi marinoida yhtä kauan, siis vuorokauden tai jopa pari, mutta yleensä maustan lohta hieman lyhyemmän ajan kuin kanaa. Marinadissa on ollut raakaa kanaa jota sitä ei saa käyttää sitä kuumentamatta, tässä se hyödynnetään kanavartaiden sivelyyn jolloin se kypsyy kanan kanssa. 

Pala tuoretta retikkaa

Muista aina liottaa bambuvartaita vedessä puoli tuntia ennen niiden käyttöä, tämä estää vartaita palamasta karrelle, mutta se myös helpottaa lihapalojen pujottamista vartaisiin, kosteat vartaat liukuvat helpommin lihan sisään.

Kana marinoidaan ja tähän marinadiin käytetään soijakastiketta ja joko sakeeta tai riisiviinietikkaa, olen kokoillut kumpaakin tapaa mutta niiden puutteessa hätä tapauksessa sakeen voi korvata kuivalla valkoviinillä. Olen jo kohta kolmekymmentä vuotta harjoitellut syömäpuikoilla syömistä enkä vieläkään sitä taida. Osaan hyvin opettaa toisia syömään oikealla tavalla, kuten esimerkiksi puolisoni, mutta japanilaiset ystäväni nauravat edelleen minun lastenomaiselle tavalla syödä syömäpuikoilla.

Vihreää teetä

Japanilaisittain riisi tarjoillaan omasta kulhostaan samoin kuten dippikastikekin. Vartaat asetelleen omalle lautaselleen johon myös pannaan muut lisukkeet, kuten tässä tapauksessa retikka. Retikka on retiisille sukua oleva valkoinen paksu ja pitkä juuri ja sitä syödään usein japanissa tulisen ruoan kanssa, tämä ei nyt ole sellainen jollet itse lisää chiliä marinadiin, mutta pidän retikan mausta ja syön sitä siksi. Se on kiva vastakohta kaikelle muulle lämpimälle ruoalle, retikka vain raastetaan ja tarjoillaan kylmänä lisukkeena. Käytän samalla tavalla kyssäkaalia reseptissäni tulista savustettua tofua.

Sakeeta on myös kiva juoda tämän ruoan kanssa. Sakeeta voi juoda sekä kylmänä että lämpimänä, ja niiden suositeltava tarjoilulämpötila riippuu vähän sakeesta toiseen ja useimmiten Suomessa sake tarjoillaan lämpimänä. Älä keitä sakeeta vaan lämmitä se vesihauteessa noin kädenlämpöiseksi, ei sen kuumemmaksi. Yleisesti sanotaan että halvat sakeet tarjoillaan kuumina, ja mitä hienompi sakee sitä viileämpänä se juodaan. Ruokajuomana meillä tarjoillaan japanilaisen ruoan ja sakeen kanssa lämmintä vihreätä teetä jossain muodossa.

Sakekupit ja pullo

Japanilaiseen ruokaan kuuluu tietysti riisi, keitetty ilmava riisi jonka keitossa en ole mikään asiantuntija mutta olen joitakin kikkoja vuosien saatossa oppinut japanilaisilta ystäviltäni. Yksi mitta riisiä kohta mittaa vettä suhteessa, siis yksi desi kuivaa riisiä ja vajat puolitoista desiä vettä on hyvä suhde. Tällöin kaikki keitinvesi imeytyy riisiin eikä sitä tarvitse valuttaa. Keskustelaan vilkkaasti pitääkö riisiä esiliottaa ennen sen keittämistä vai ei, ja olen todennut että kummatkin tavat käy. Ruoka ei sisällä ollenkan laktoosia. Gluteenia ruoka taaas sisältää vähän riippuen mitä soijakastiketta käytät ruokaan, joten huomioi tämä ostaessasi soijaa jos olet keliaakikko. Tällä reseptillä saat tuttuun tapaan lämpimät ruoka-annokset neljälle hengelle.

Yakitori

400 g kanaa tai lohta

Marinadi:

1½ dl soijakastiketta

1½ dl sakeeta

1 valkosipulinkynsi

1 cm tuoretta inkivääriä

Tarjoilukastike:

5 rkl soijakastiketta

5 rkl sakeeta

1 kevätsipuli

Lisukkeeksi:

keitettyä riisiä

20 cm tuoretta retikkaa

Viimeistelyyn:

Paahdettuja seesamin siemeniä

Mittaa kulhoon soija ja sakee. Kuori inkivääri ja valkosipuli. Raasta inkivääri kulhoon ja hienonna valkosipuli ja lisää se marinadiin. Sekoita. Leikkaa kana tasakokoisiksi parin sentin kokoisiksi kuutioiksi ja lisää marinadiin. Sekoita, peitä tiivistä muovilla ja pane viileään maustumaan vähintään pariksi tunniksi, mielellään yön yli seuraavaan päivään. Liota bambuvartaat puolituntia kylmässä vedessä. Ota kana ulos jääkaapista tunti ennen sen kypsennystä jotta se ehtii temperoitua huoneenlämpöiseksi. Pujottele kana vartaisiin ja grillaa kana kypsäksi kuumalla hiilloksella. Sivele kanaa marinadilla ja käännä vartaita jotta kana kypsyy tasaisesti ja saa kauniin paahtuneen pinnan, koko grillauksen ajan. Kana on kypsää noin viidessä minuutissa jos hiillos on tarpeeksi kuuma.

Annosten kokoaminen:

Keitä riisi valmiiksi. Huuhtele kevätsipuli ja anna sen kuivua kokonaan. Leikkaa sipuli puolen sentin renkaiksi. Sekoita kulhossa sakee ja soijakastike ja lisää sipuli. Anna tekeytyä sen ajan kun kanaa grillataan. Kuori retikka ja raasta se hienosti. Asettele varras tai pari lämpimälle lautaselle, ja lusikoi tarjoilukastiketta päälle, ripottele päälle seesamin siemeniä. Lisää viereen keko retikkaa. Annostele riisi omaan kulhoonsa tai vartaiden viereen lautaselle.

Machamysli

Vihreää myslisekoitusta jossa speltvehnä hiutaleita, kuivattuja makeita mansikoita, pellavan siemeniä sekä Speltvehnää jotka tällä kertaa ovat saanet terveellisen lisäsärmän japanilaisesta vihreästä teestä. Machateetä, mansikoita sekä pistaasipähkinöitä hieman erikoisemmassa myslissä.

Mysli on hyvää välipalana tai aamiaiseksi ja se on perinteisesti ollut kaurahiutaleiden ja kuivahedelmien sekoitus jota on nautittu joko maidon tai jogurtin kera.  Jogurtin valmistat helposti itse seuraamalla ohjettani kotitekoinen jogurtti. Omassa myslissä on juuri niin paljon sokeria kuin itse siihen lisäät, ja itse valmistan myslini aivan ilman mitään makeutusaineita kuten sokeria, siirappia tai hunajaa. Myslini kaikki makeus on luonnollista ja tulee sen sisältämistä aineksista, toisin kuten kaupasta ostetuissa, joissa usein on lisätty jotain makeuttamaan sitä. Raa’an ruoan dieettiä noudattavat voivat myös syödä tätä mysliä, kuten vegaanit ja muutkin kasvisyöjät jos myslin raaka-aineet valitsee käsittelemättömänä ja Luomuna.

Vihreää machamysliä

Mysli kannattaa aina säilyttää ilmatiiviissä purkissa, jossa se säilyy paremmin joten kaupasta ostetuissa mysleissä tämä ei onnistu koska ne ovat usein joko paperia tai pahvia, eivätkä ne ole ilmatiiviitä. Mysliä ei kuitenkaan kannata valmistaa liian isoissa erissä, noin parin viikon tai korkeintaan kuukauden kulutus on hyvä määrä valmistaa kerralla jotta mysli pysyy tuoreena eikä pilaannu. 

Minulla myslin raaka-aineet vaihtelevat kerrasta toiseen, mutta koska perustana kuitenkin on vilja, ja tässäkin tapauksessa olen spelthiutaleiden lisäksi lisännyt sekä leseitä ja pellavan siemeniä. Muut ainekset antavat makua myslille ja vaihtelua puremiselle. Käytän sekä paahdettuja hiutaleita että paahtamattomia ja tässä tapauksessa käytin speltvehnästä valmistettuja hiutaleita joita en paahtanut. 

Pistaasipähkinöitä

Näiden lisäksi tässä myslissä on vain kolme muuta raaka-ainetta, kuivattua mansikka jotka olen pienentänyt kuivattua viipaletta pienemmäksi, pellavan siemeniä joita minulla yleensä aina on mukana myslissä sekä leseitä, mutta sen lisäksi japanilaista vihreää machateejauhetta sekä pistaasimanteleita jotka sopivat hyvin tähän vihreään teemaan. Harmittaa vain että myös mansikat värjäytyvät vihreiksi machasta, asia jolta ei voi välttyä kun myslin kerran on sekoittanut ja se on valmista. 

Mansikat kuivumassa

Machateestä ja sen terveellisyydestä olen kertonut hieman enemmän senchateesorbetti reseptissäni ja sinun kannattaa myös kokeilla reseptiäni suklaamysli joka myös on terveellinen vaihtoehto sen sisältämän kaakaojauheen takia. Samalla sieltä löytyy tavallinen kotitekoinen perusmysli jonka makua ja ulkonäköä muuntelen vaihtamalla sen raaka-aineita. 

Machateen kanssa ei kannata liioitella koska se on hienoksi jauhettua ja värjää koko myslin hienojakoisella koostumuksellaan vihreäksi, mutta siitä tulee myös hieman tavallista totuttua makeuttamatonta mysliä kitkerämpää,  joten jollet ole tottunut makeuttamattomaan mysliin voit siihen syödessäsi jogurtin sekaan lisätä lusikallisen, parin hunajaa. Itse en tätä tarvitse ja syön myslin makeuttamattomana. Tämän satsin pitäisi riittää noin kuukaudeksi yhdelle hengelle aamiaiseksi, tai pariksi viikoksi kahdelle hengelle. Jos syöt sitä myös ajoittain välipalan on menekki tietenkin suurempi.

Vihreä machamysli

5 dl spelthiutaleita

1 dl pellavan siemeniä

1 dl kauraleseitä

1 dl pistaasipähkinöitä

1½ dl kuivattua mansikkaa

1-2 tl machateetä

Pienennä sekä mansikat että pistaasit pienemmän kokoisiksi paloiksi, jotta niitä on helpompi syödä.

Lisää mansikkapalat ja pähkinät spelthiutaleiden, leseiden ja pellavan siemenien sekä machateen kanssa kulhoon ja sekoita kaikki kunnolla. Kaada mysli ilmatiiviiseen purkkiin ja säilytä se viileässä muttei jääkaapissa ja auringonvalolta suojattuna. Tarjoile mysliä joko maidon tai jogurtin kanssa aamiaiseksi tai välipalana.

Machateetryffelit

Tummia suklaatryffeleitä jotka maustettu Machalla, japanilaisella vihreällä teellä.

Joka vuosi valmistan jotain suklaaherkkua jouluksi ja tänä vuonna valmistin machateellä maustettuja tummia suklaatryffeleitä. Vaikka suklaatryffelit kuulostavat epäterveelliselle syötävälle on näillä ihanilla herkullisilla tryffeleillä enemmän hyviä vaikutuksia kuin haitallisia jos niitä syö kohtuuden rajoissa eikä liioittele ja ahmi kaikkia kerralla koska ne vain ovat niin herkullisia.

Teellä on paljon hyviä vaikutuksia terveyteemme, ja vihreässä teessä niitä on vieläkin enemmän koska teetä ei ole samalla tavalla käsitelty kuin mustaa teetä. Vihreätee sisältää paljon antioksidantteja ja sen väitetään vähentävän veren kolesterolia. Myös tummalla suklaalla on hyvä vaikutus terveyteemme, ja tästä voi lukea enemmän reseptistäni tumma inkiväärinen suklaakakku. Käytin näihin tryffeleihin tummaa 80 % kaakaota sisältävää suklaata, mitä enemmän kaakaota suklaa sisältää sitä terveellisempää se on. Siinä on vähemmän rasvaa, ja se ei sisällä niin paljon sokeriakaan kuin vaaleampi suklaa. Maitosuklaata en periaatteessa käytä koskaan, mutta lämpimää kaakaota voisi kai sanoa maitosuklaaksi.

Macha on japanilaista jauhettua vihreätä teetä. Se on melko kitkerää maultaan, joten tähän n lisättävä vähän sokeria ja vaikka itse en kuitenkaan pidä hyvin makeasta, valmistan nämä joulusuklaat koko seurueelle joten niissä on hieman enemmän makeutta kuin lisäisin niihin jos valmistaisin niitä vain itselleni. Jos pidät vihreästä teestä voit myös kokeilla reseptiäni senchatee-sorbetti josta voit lukea lisää vihreän teen terveysvaikutuksista.

Käytin tähän taas kerran manteliöljyä voipaperin sivelyyn koska se ei ole suklaan kanssa liian kitkerää tai vahvanmakuista kuten esimerkiksi oliiviöljy olisi tässä tapauksessa. Liika kitkeryys, jota jo on machassa, ei olisi hyväksi näille tryffeleille. Jollei sinulla ole manteliöljyä tai jotain muuta pähkinäöljyä, voit käyttää jotain miedon makuista öljyä kuten esimerkiksi rypsi-, viinirypäleensiemen- tai auringonkukkaöljyä.

Useimmiten suklaa sulatetaan aina kulhossa vesihauteen päällä mutta tällä kertaa lämmitin kerman ja kaadoin sen suklaan päälle. Homma hoituu helpommin ja pienemmällä vaivalla, mutta myös nopeammin kuin ei tarvitse olla huolissaan ja varoa suklaan palamista. Voit käyttää näihin tryffeleihin tavallista voita jossa on suolaa. Makeus vaatii ripauksen suolaa jotta se korostuu, eikä ole yhtä imelä kuin ilman suolaa. Laktoosittomiksi saat tryffelit kun valitset laktoosittoman kerman sekä voin, tryffeleiden valmistustapa ei mitenkään muutu tästä. Laktoosittomat tryffelit onnistuvat aivan yhtä hyvin kuin tavallisesta voista ja kermasta valmistetut ja kanamunaa tryffelit eivät sisällä ollenkaan, eikä myöskään gluteenia. Vaihtoehtoisesti voi vegaaneille käyttää kookosrasvaa ja kookoskermaa maidon ja kerman sijaan.

Valitsin taas kerran laiskuudessani kierittää tryffelit tummassa 100 % kaakaota sisältävässä kaakaojauheessa, mutta nämä tryffelit voi yhtä hyvin päällystää sulatetulla suklaalla: tällöin suklaa kannatta sulattaa joko mikrossa, tai vesihauteessa. Pistä tryffeli cocktailtikun nokkaan ja kasta se sulaan suklaaseen. Anna niiden kovettua ritilällä tai voipaperilla ennen kuin pakkaat ne tiiviiseen rasiaan ja säilytät ne jääkaapissa kunnes on aika syödä ne. Voit Macha-tryffeleiden lisäksi myös valmistaa myös glögitryffeleitä, kummatkin sopivat hyvin joululahjaksi suklaaherkuille persolle ystävälle, ja sinulla on vielä hyvin aikaa saada ne valmistettua ennen joulunpyhiä. Näitä voi myös valmistaa jouluna, kunhan vain olet varannut raaka-aineet valmiiksi kotiin.

Machateetryffelit
250 g tummaa suklaata
50 g voita
50 g ruokosokeria
2 dl kermaa
½ tl machateetä
öljyä vuoan voiteluun

Ota voi ulos jääkaapista jotta pehmenee. Riko suklaa pienemmiksi paloiksi kulhoon. Lisää suklaan sekaan pehmeä voi nokareina. Mittaa maito kattilaan, lisää sokeri ja tee ja sekoita. Kuumenna kuumaksi mutta älä anna sen kiehua. Kaada teellä maustettu maito suklaan päälle ja sekoita. Anna kaiken suklaan sulaa maidon lämmöstä. Vuoraa laakea astia tai vuoka voipaperilla ja sivele se ohuelti öljyllä. Kaada tryffelimassa vuokaan ja anna sen jäähtyä joko jääkaapissa tai viileässä pari tuntia. Kun tryffelimassa on jäähtynyt, voit joko kuutioida sen tai muovailla massasta munia kahdella lämpimällä lusikalla. Kierittele tryffelit kaakaojauheessa ja asettele valmiit tryffelit vadille tarjolle. Säilytä valmiit tryffelit tiiviissä rasiassa jääkaapissa.

Savustettua tulista tofua

Tulisella vihreällä chilillä maustettua paahdettua savustettua tofua, keltaisia porkkanoita ja herkullisen rapeaa karamellisoitunutta sipulia joka seurakseen vaatii viileää, raastettua kyssäkaalia tulisuutta taltuttamaan.

Jostain syystä olen nyt vain ollut viime aikoina innostunut kokeilemaan tofua sen eri muodoissa, ja viimein tuli savustetun tofun vuoro. Totesin sen ihan kivaksi, joten sitä tulee sitten aika ajoin ostettua kunnes keksin miten sen itse saan parhaiten savustettua, ja miten kauan sitä pitää savustaa jotta saan mieleiseni savun maun. Tofu kannattaa tässä tapauksessa ostaa valmiina savustettuna, mutta jollet halua savun makua ruokaasi voit tietysti itse valmistaa tofunkin. Tehtaalisesti valmistettu tofun on valitettavsti aina suorakaiteen muodossa, joten se näyttää tässä kuvassa harhauttavan paljon lihapateelta.

Käytin tähän ruokaan yhden ystävältäni saaman vihreä chilin, ja vaikka etukäteen maistamalla tarkistin chilin tulisuuden, tuli sen tulisuus kuitenkin esiin yllättävän vahvasti, joten raastettu kyssäkaali, jolle oikeasti olin liian laiska tekemään mitään muuta kuin kuoria ja raastaa sen, kun sitä nyt sattui lojumaan nurkissa, sai kuin saikin oman tarkoituksensa annoksessa. Se sai saman tarkoituksen kuin japanilaisten raastettua retikka usein, se sammutti ja viilensi liian tulisuuden.

Sipulit paahdettiin mausteiden kanssa ennen tofun ja kuorittujen keltaisten porkkanoiden lisäämistä pannulla, ja kaikki ruoan ainekset kyssäkaalia lukuun ottamatta kypsyivät sulassa sovussa yhdessä samalla pannulla. Suolaa en käyttänyt ollenkaan, vaan lisäsin pannulle loppuvaiheessa taas kerran soijakastiketta, joka sen lisäksi että sekä maustaa ruoan että antaa sille lisäväriä myös sisältää suolaa.
Keltaiset ja valkoiset porkkanat taas ovat kiva lisä, mutta voit tietenkin niiden puutteessa käyttää tavallisia oransseja porkkanoita. Pienet porkkanat kannattaa vain raaputtaa, mutta isot kannattaa jo kuoria. Tällä reseptillä saat ruokittua noin kolmesta neljään kun tarjoilet sen keitetyn riisin kera, joka myös taltuttaa liiallista tulisuutta annoksessa. Voit myös kokeilla paistettua tofua ja linssimuhennosta jos olet kiinnostunut vegaaniruoasta.

Tulista savustettua tofua ja keltaisia porkkanoita
300 g savustettua tofua
1 iso sipuli
1 vihreä chili
1 kyssäkaali
20 pientä keltaista porkkanaa
1 valkosipulinkynsi
3 rkl soijakastiketta
oliiviöljyä paistamiseen

Ota tofu ulos jääkaapista ulos huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen sen kypsennystä. Kuori isot porkkanat tai pese ja raaputa kuoret pienistä porkkanoista. Kuori kyssäkaali ja raasta se hienosti. pane kyssäkaali jääkaappiin muovilla peitettynä kulhossa kylmenemään jollei se jo ole kylmää. Kuori sipuli ja valkosipuli. Suikaloi sipuli hienosti. Huuhtele chili ja hienonna se. Hienonna myös valkosipuli mutta pidä se erikseen. Kuumenna pannu ja lisää kuumalle pannulle loraus öljyä. Lisää pannulle chili, porkkanat ja sipuli saamaan väriä. Sekoita pannulla olevia vihanneksia aika ajoin. Leikkaa Tofusta sopivan kokoiset palat ja lisää se pannulle kun sipuli alkaa olla paahtunutta. Anna tofun saada hieman väriä ja käännä se. lisää valkosipuli sipulin sekaan ja anna sen herkullisen tuoksun levitä koko keittiöön. Tämä kestää parisen minuuttia. Kaada pannulle soijakastike ja valele kaikki pannulla oleva sillä. Asettele sekä tofu että porkkanat kauniisti lämpimälle lautaselle, lisää sipuli tofun päälle lusikoi loput nesteet tofun ja porkkanoiden päälle. Lisää lautaselle raastettu kyssäkaali ja tarjoile lämpiminä riisin kera.

Tofulla täytetyt kesäkurpitsankukat

Tofulla täytettyjä friteerattuja kesäkurpitsankukkia. Keltaisia maustetulla tofulla täytettyjä öljyssä uppokeitettyjä kesäkurpitsankukkia tarjoiltuna makean mansikka vinaigretten kanssa. Herkkua jota vain kesällä saa.

Minulla oli juuri hiljan kunnia ensikertaa tavata puolison ulkomailla asuva hyvä ystävä, ja sain etukäteen tiedon hänen kasvisruokavaliostaan. Halusin tarkentaa rakkaalta puolisoltani onko hänen ystävänsä mahdollisesti vegaani mutta kysyttyä kysymyksen vastasin siihen kuitenkin itse samalla hengenvedolla ettei sillä ollut mitään merkitystä, valmistan kaiken kuten vegaanille. Tämähän ei minulle onneksi ole mikään kummallisuus kun olin itsekin monen monta vuotta kasvissyöjä, söin kuitenkin silloin satunnaisesti myös maitotuotteita. En vaan pystynyt luopumaan juustosta, joka on suurimpia heikkouksiani.

Päivää ennen tämän vegaani-illallisen valmistusta minun oli pakko vähän kaivella kasvimaata ja kitkeä rikkaruohoja, mikä ei ollut hyvä yhdistelmä, ja kaiken kukkuraksi vielä hirveä auringonpaahdon jolle olen aika herkkä, se uuvuttaa vieläkin enemmän työläistä. Olin jo edellisenä päivänä uurastanut mittani loppuun, ja herkkujen valmistamisessa oli karsittavat vähän. Ja tässä ilmoitan nyt että olin itse valmistanut tofua, ja palaankin tämän herkun valmistukseen hieman myöhemmin ajan kanssa, nyt mielessäni on nämä aivan taivaallisen herkulliset täytetyt kesäkurpitsankukat.

Tämä siksi että kesäkurpitsa kukkii vielä parhaimmillaan, ja niiden kaikki kukat eivät mitenkään voi kasvaa isoiksi, eikä niitä kannatakaan jättää liikaa jokaiseen kasviin kypsymään. Kesäkurpitsan kukat pitää käyttää samana päivänä kun ne kerää talteen, kerää vain kokonaan auenneita kukkia ja niissä on aivan viimeinen käyttöpäivä sitä seuraavana päivänä. Tällöin ne ovat jo hieman nuutuneet, ja ottaneet nokkiinsa. Voit säilyttää kesäkurpitsan kukkia ilmavasti muovipussissa jonka olet sulkenut, kukat tarvitsevat omaa kosteuttansa jotteivät ne nuudu liikaa.

Kesäkurpitsan kukka

Kukkia ei kannata täyttää liikaa, on parasta kun ne saa hienosti kiedottua kokoon kämmenessä terälehdet täytteen peitteenä. Muista kuitenkin poistaa jokaisen kukan sisustasta sen karvaalle maistuvat emit ja heteet. Valmistin itse Tofun, mutta voit ostaa sitä kaupasta valmiina. Jollet välttämättä halua vegaaniversiota, voit täyttää nämä kesäkurpitsan kukat käyttämällä joko Fetajuustoa tai korvaat sen miedommalla ja vähemmän suolaisella maustamattomalla Philadelphiajuustolla tai Italialaisella Mascarponella tai Ricottalla Tofun sijaan. Käytä tähän tavallista maustamatonta Tofua, ei siis mitään pehmeätä silken Tofua. Ja muista että maustamaton Tofu aivan sanatarkasti on maustamatonta, se tarvitsee jotain mistä se saa makunsa, joten se sopii hyvin sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin, ja tässä ruoassa sinulla on valinnanavaraa. Kukat sopivat sekä suolalla maustettuna suolaisin purtavina, että hieman makeampinakin, esimerkiksi makean kastikkeen kanssa.

Taikina perustuu suurimmilta osin japanilaisten Tempurataikinaan josta olen poistanut kananmunan, ja siihen voi käyttää mitä tahansa kuplivaa vettä (tai juomaa kuten olutta tai siideriä) josta pidät. Itse satuin käyttämään Hartwallin jasmiinilla maustettua kivennäisvettä. Taikinaa voi käyttää joko tavallisia vehnäjauhoja, tai hienoja täysjyväjauhoja tai jopa hieman karkeampia grahamjauhoja ja siihen lisätään vain hiven ruokasoodaa. Taikinan nestemäärä riippuu tietenkin jauhojen karkeudesta, joten se on tässä summittainen. Taikinan on määrä olla yhtä paksua kuin piimä kun kastat sormen siihen ja nostat sen ylös pitää liika taikina valua pois mutta tarpeeksi taikinaa pitää kuitenkin jäädä sormesi iholle peittäen sen.

En tänään syvenny sen enempää öljyssä uppokeittämiseen, siitä voit lukea enemmän reseptistäni Fish’n’chips ja ranskanperunat, muun muassa mitä öljyä on parasta käyttää ja mitä varotoimia kannattaa noudattaa. Muuta vegaaneille sopivaa syötävää on muun muassa Falafel sabran tapaan ja Hummus. Muista vain että vegaanit eivät syö kananmunia, joita usein käytetään esimerkiksi pastassa ja leivonnaisissa. Jos haluat tästä vegaaniversiosta vielä gluteenittoman, kannattaa sinun käyttää maissijauhoja vehnäjauhojen sijaan. Kaikki ainekset joita tässä käytin ovat Luomua ja orgaanisesti viljeltyä ja tuoreita.

Tofun mausteet

Mansikkavinagretteä voi käyttää muutekin salaattikastikkeena, voit itse päättää haluatko siitä makeahkon vai suolaisen, kumpikin sopii näiden tofulla täytettyjen kesäkurpitsankukkien kera. Jokaiseen kukkaan mahtuu suunnilleen ruokalusikallinen täytettä, joten suhteuta täytteen määrä kukkiin niitä ei kannata täyttää pursuamispisteeseen, tällöin täyte ei pysy kukan sisälle sitä keittäessä. Täyte on kylläkin herkullista ilman kukkia, lopun täytteen voi pyöritellä palloiksi, tai lusikalla muotoilla kvenelleiksi, upottaa ne samassa taikinassa kuin kukat ja friteerata. Pari korkeintaan kolme Tofulla täytettyä kukkaa sopii hyvin alkuruoaksi, jolleivät kukat ole hirveän pieniä ja täytetyt kesäkurpitsan kukat sopivat myös hyvin osaksi seisovan pöydän kesäherkkuja. Kukat kannattaa aina friteerata vasta juuri ennen niiden syöntiä, ne eivät voi hyvin odottamisesta joten niitä ei voi valmistaa pitkään etukäteen. Voit täyttää kukat valmiiksi ja säilyttää ne ennen taikinointia viileässä korkeintaan tunnin pari.

Täytetyt kesäkurpitsankukat
12 kesäkurpitsankukkaa
100 g Tofua
1 tuore punainen chili
kourallinen tuoretta korianteria
½ limetin kuori
1-2 valkosipulin kynttä
2-3 cm tuoretta inkivääriä
suolaa
öljyä keittämiseen

Friteeraustaikina:
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
½ tl ruokasoodaa
1-2 dl soodavettä tai siideriä

Mansikkavinaigrette:
tuoreita mansikoita
(sokeria tai hunajaa)
1 dl valkoista viinietikkaa
2 kevätsipulia
3 neilikkaa
1 muskotinkukka

Mansikkavinaigrette:
Huuhtele mansikat huolellisesti ja anna niiden valua lävikössä. Asettele mansikat kattilaan ja murskaa ne tai soseuta ne sauvasekoittimella. Murskaa muskotinkukka morttelissa. Lisää kattilaan sokeri mausteet ja viinietikka. Anna seoksen kiehahtaa. Sekoita seosta kunnes sokeri on kokonaan liuennut. Ota kattila pois lämmöltä ja peitä se kannella. Anna vinaigretten tekeytyä vähintään puolisen tuntia, tai voit jäähdyttää sen aja antaa sen tekeytyä jääkaapissa yön yli. Siivilöi kastike harson läpi jotta siitä tule läpikuultavaa ja pullota se huolella puhdistettuun lasipulloon. Se säilyy jääkaapissa parisen viikkoa.

Friteeraustaikina:
Mittaa jauhot kulhoon ja sekoita sekaan ruokasooda. Lisää sekoittaen kuplivaa kivennäisvettä kunnes taikina on saanut piimän juoksevan koostumuksen. Lisää vettä jollei taikina ole tarpeeksi juoksevaa mutta jää peittämään sormesi valumatta kokonaan pois. Tämän taikinan ei tarvitse tekeytyä vaan sen voi käyttää heti, eikä ole väliä vaikka siinä olisi hieman klimppejä.

Täytetyt kesäkurpitsankukat:
Huuhtele korianteri ja anna sen kuivua. Kuori valkosipuli ja hienonna se. Kuori inkivääri lusikalla ja raasta se hienoksi. Pane kulhoon. Pese limetti ja raasta se kuorta kulhoon. Hienonna chili poista sen valkoiset kalvot ja siemenet jollet halua täytteestä liian tulista. Lisää Tofu chilin kanssa kulhoon ja sekoita kunnolla. Tarkista täytteen maku ja lisää suolaa oman makusi mukaan. Jos mansikkavinaigrettesi on hyvin makea, kannattaa annoksen yhteistä makua tasapainottaa tekemällä kesäkurpitsojen täytteestä suolainen. Avaa jokainen kukka hellävaroin ja poista terävällä veitsellä sen sisustasta kitkerän makuinen emi. Täytä kukat noin ruokalusikallisella täytettä ja pyöritä se hellävaroin käsin kokoon suipoksi kiinni menneeksi kukannupuksi. Lämmitä öljy 180 asteiseksi. Kasta kukat taikinaan ja anna liiat valua pois. Pane kukat osissa, noin pari kolme kerrallaan öljyyn kiehumaan. Tiputa kukka varovasti öljyyn pitäen sen tyvestä, ja irrota ote itsestäsi poispäin jottei öljy roisku päällesi. Anna kukkien kiehua kunnes ne ovat saaneet kauniin ruskean värin ja ovat pinnalta rapeita. Täytettä ei tarvitse kypsyttää, se on jo kypsää. Nosta kukat ylös öljystä reikäkauhalla ja anna niiden valua liiat öljyt pois talouspaperilla. Asettele kesäkurpitsankukat lautasille ja valuta mansikkavinagretteä päälle. Tarjoile oitis.

Senchatee sorbetti

Kylmää sorbettia vihreästä Sencha teestä viilentämään kuumaa hellepäivää, tai viileätä jälkiruokaa. Tämä sopii myös hyvin ns. väliruoaksi.

Olen 1980-luvulta lähtien harrastanut japanilaista ruokaa, kausittain paljonkin vaikken koskaan oikein innostunut tästä niin tunnetusta sushista. Olen aina ollut paljon innokkaampi sashimin syöjä joka nyt suomalaiselle ei ole sen kummempaa, siis raa’an kalan syöminen, kun graavilohta ja graavisiikaakin syödään.

Vihreä tee on ollut olennainen osa tätä japanilaista ruokaa, enkä oikein osaa ymmärtää miksi siihen pitäisi yhdistellä jotain viiniä, olut nyt vielä jotenkin menettelee. Olen japanilaisissa ravintoloissa tottunut juomaan vihreätä teetä kannukaupalla, tavallista Genmaicha ja Senchateetä, siis vihreätä teetä jossa paahdettuja riisinjyviä seassa. Lämmin teen muuten on tosi hyvä ruoka juoma, ja sopii hyvin sakeen kera, oli se sitten kylmää tai lämmintä. Vaikkemme ole täällä Suomessa tottuneet lämpimään ruokajuomaan, on se toista esim. Brittiensaarilla, jossa teetä yleiseesti juodaan ruoan kera, itse iltaruokaa kutustaan jopa teeksi, Tea, jossa tee perinteisesti on mustaa, fermentoitua teetä, samaa jota meilläkin useimmiten juodaan täällä Suomessa.

Japanissa taas juodaan vihreätä teetä, joka periaatteessa on sitä samaa teetä mutta jota ei ole fermentoitu. Jollet ole koskaan kokeillut vihreätä teetä, on Genmaicha tee paras vaihtoehto jolla aloittaa. Genmaicha sisältää vihreän teen lisäksi paahdettuja riisinjyviä joten teen maku ei ole niin kitkerä, ja Genmaicha on suomeksi käännettynä ruskeariisitee. Sencha taas tarkoittaa tavallista vihreätä teetä ja Macha on sen jauhettumuoto jota käytetään teeseremonioissa. Vihreä tee on todettu varsin terveelliseksi, siinä on paljon antioksidantteja flavonoidien muodossa. Tutkimusten mukaan vihreä tee voi säännöllisesti juotuna ehkäistä muunmuassa sydänsairauksia ja hampaan reikiintymistä sekä alentaa kolesterolia.

Vihreä tee sisältää karoteenia, A-vitamiini esiastetta, C-vitamiinia ja hivenaineita kuten mangaania, kromia, seleeniä ja sinkkiä. Vihreätee sisältää noin puolet vähemmän kofeiinia kuin musta tee, kun samankokoinen kuppi kahvia sisältää 2-3 kertaa enemmän kofeiinia kuin musta tee. Mutta, tässä on taas kerran huomatta että riippuen teenlaadusta, missä se on viljelty, miten se on kerätty ja miten sitä on käsitelty vaikuttaa sen ominaisuuksiin, ja myös siihen miten terveellistä se oikeasti on. Jossain päin maailmaan ensimmäinen teen haudutus kaadetaan pois, koska se on juomakelvotonta ja vasta toista juodaan, tämä koski jotain hyvin kallista käsipoimittua valkoista teetä, jollen muista aivan väärin.
 
Nyt kun taas kesä on tulossa, ja jos tästä kesästä tulee yhtä kuuma kuten viime kesästä, tässä on hyvä tapa nauttia vihreän teen terveysvaikutuksista. Valmista vihreästä teestä sorbettia, tapa jonka ole monta kertaa todettu hyväksi tavaksi saada vaihtelua kuumaan teehen. Tämä sorbetti on myös hyvä jälkiruoka kun olet käyttänyt keltuaiset Bearnaise- tai Choron kastikkeeseen, sorbetti on myös hyvä väliruoka, ns. ”cleanse palate” samoin kuten mangosorbetti.

Käytin tässä valmiita teepusseja ja isoja sellaisia joten ne vastaavat noin ruokalusikallista irtoteetä, siis teelehtien muodossa, ei jauhettuna Macha-teenä. Tämän sorbetin makeus on itse arvioitava, tämä on vain suositus ja teen hauduttua valmiiksi lisätään sokeri jolloin sitä on maistettava jotta sen makeuden saa sellaiseksi kuin itse haluaa. Henkilökohtaisesti en halua sorbetistani liian makeata, eikä se hyvin makeana myöskään sovi tähän kyseiseen ”suunneutraloimiseen”. Vihreässä teessä on kuitenkin varsin kitkerä maku joka on huomioitava ja täten sokeria on lisättävä siihen oman tarpeen mukaan. Oman maun lisäksi myös itse tee vaati erimääriä makeutta, joten kokeile miten paljon itse haluat ja paljonko itse tee vaatii kerrasta toiseen vaihdellen, teen pitää olla makeata. Valkuaisten lisääminen ja pakastus ja sekoittaminen, jolloin teen sekaan lisätään ilmaa, laimentavat makeutta joten sokeria voi hätätapauksessa lisätä valkuaisiin, mutta vasta niiden kuohkeaksi vispaamisen jälkeen. Sorbetin valmistus on periaatteessa aivan sama käsin sähkövispilällä kuin jäätelökoneella, se valmistetaan aivan samalla tavalla kuten mangosorbetti, mansikkajäätelö tai avokadojäätelö. Säilytä sorbetti kannellisessa astiassa ja se kannattaa syödä parin kolmen päivän sisällä sen valmistamisesta. Tämän jälkeen kiteet tulevat kovemmiksi, sorbetti kyllä säilyy vaikka vuoden pakkasessa mutta sen koostumus muuttuu kovemmaksi eikä se enää ole yhtä hienojakoista ja sileää kun silloin kun sen valmistit.

Sorbetti senchateestä

4 pussia vihreätä teetä
1 l vettä
2 ½ dl sokeria
2 munan valkuaista

Mittaa puolet vedestä kattilaan. Lisää sokeri sekaan ja lämmitä sitä miedolla lämmöllä kunnes kaikki sokeri on sulanut. Anna sokeriliuoksen jäähtyä kokonaan. Kiehauta puolet vedestä ja pane tee siihen hautumaan. Anna teen hautua viisi tai korkeitaan kymmenen minuuttia. Mitä kauemmin teetä hauduttaa sitä kitkerämpää siitä tulee. Ota pussit pois teestä, tai siivilöi se jos käytit irtoteetä. Lisää sokeriliuos teen sekaan ja sekoita. Maista nyt teetä, ja lisää sokeria jos se ei mielestäsi ole tarpeeksi makeata. Anna teen jäähtyä aivan kokonaan. Kaada seos koneeseen, tai pane se laakeaan astiaan pakkaseen. Vispaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Kun seos alkaa jähmettyä, (tämä tapahtuu noin parin tunnin jälkeen pakkasessa) lisää siihen valkuaiset suoraan koneeseen, ja pakkaseen vuokaan sähkövispilän avulla koko ajan sekoittaen. Anna koneen jatkaa loppuun kunnes se on valmista, ja käsin vispattu takaisin pakkaseen noin neljäksi tunniksi. Tarjoile joko makeana jälkiruokana vispatun kerma kanssa, tai sinällään väliruokana isomman menyyn lomassa.