Siirtymä sydänystävälliseen dieettiin

Meille tuli kotiin uusi sydämen terveyttä edistävä ruokavalio pysyäkseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että blogi muuttuu vain sydänystävälliseksi, nyt se tulee hyväksi lisäksi blogin ruokia.

Monessa kohtaan olen jo vuosia tehnyt esityötä tälle sydänystävällisemmälle dieetille. Ole jo pitkään käyttänyt pehmeitä kasvisöljyjä kuten rypsiä ja oliiviöljyä ruoanlaitossa paistamiseen vaikka rasvaa roiskuukin. Olen vuosien aikana hiljalleen lisännyt kasvisten määrää ruokavaliossamme jatkamalla liharuokia kuten jauhelihakastiketta porkkana- tai parsakaaliraasteella, pavuilla, linsseillä, sienillä tai soijarouheella. Meillä on jo vuosia aika ajoin ollut Bolognesekastiketta, lihaperunasoselaatikkoa jossa vain pienen pieni osa lihaa.

Olen käyttänyt enimmäkseen tummia kokojyvätuotteita, tummaa riisiä, tummaa pastaa, ja leiponut leivät enimmäkseen kokojyväjauhoista ja usein unohtanut suolan niistä. Olen totuttanut puolison salaatteihin, kesällä meillä on syöty salaattia suuntäydeltä kun en voi enkä halua syödä lämmintä ruokaa kesähelteillä. En ymmärrä läskisoosia ja perunamuusia sitten ollenkaan kun on 40 asetta varjossa. 

Puoliso on tottunut syömään munakoisoa, kesäkurpitsaa, parsaa, niin tosiaan, sen voi tarkistaa täältä mitä me olemme syöneet vaikkei kaikki pääse blogiin ja olen jo vuosia tehnyt työtä tämän uuden ja terveellisemmän ruokavalion eteen, mutta tuskin puolison himo meetvurstiin ja ylikypsään savukylkeen olisi loppunut muulla tavalla kuin tällä, hetipitipakolla sydäninfarktin ja ohitusleikkauksen myötä.

Siirtyminen uuteen dieettiin on aiheuttanut minulle ongelmia ja ruoka on viime aikoina kotona ollut aika tylsää, olen ollut jumissa, ja olen edelleen, joten miten olisinkaan edes voinut harkita ruoasta kirjoittamista kun en itse tiedä mitä. Joten apua tarvitaan!

En näe mitään syytä miksi itse söisin eri tavoilla kuin puoliso joka pakosta joutuu muuttamaan ruokavalionsa, joten syömme kummatkin samaa sillä erolla että minä voin syödä muutakin. Ja teenkin sen kun siihen mahdollisuus, mutta vältän sen tekemistä kotona.

Jos tämä sydänystävällinen dieetti olisi sillä selvä että pitäisi vain rajata pois mäti ja kaviaari, hanhenmaksa ja muut sisäelimet joissa eniten kolesterolia ja tyydytettyä rasvaa jota puolison nyt tulee välttää kokonaan ja lisätä vihanneksia ja hedelmiä ei se aiheuttaisikaan ongelmaa.

Etsin paraikaa miten ja millä korvata määrättyjä tuotteita ruokavaliosta ja tämä on tuottanut ongelmia yllättävilläkin tavoilla. Toiset raaka-aineet ovat vain tippuneet pois.

Mutta mitä miehelle leivän päälliseksi nyt? Kun on tottunut possun kylkeen ja meetvurstiin? Ja millä ne korvata?

Tässä on lisää mietittävää. Asia jota en ole täällä blogissa mitenkään mainostanut. Me emme voi käyttää mitään mikä sisältää yhtäänkään laktoosia. EI Hylaa, ei intoa, ei ollenkaan mitään laktoosia missään muodossa.

Kaikki blogi ruoat ovat laktoosittomia, ja ovat aina sitä olleet.

Meillä on koko ajan ollut laktoositon ruokavalio, puolisolla sekä jälkikasvulla pakosta ja minulla sivusta kärsijänä.  Ja nyt on löydettävä ne laktoosittomat tuotteet joissa vähiten tyydyttynyttä rasvaa, siis periaatteessa rasvattomia ja laktoosittomia tuotteita. Ja se on näyttäytynyt olevan hyvin vaikeaa.

Inhoan margariinia, margariiniin maku etoo minua, se oksettaa jopa tunteja syömisen jälkeen.

Mutten näe syytä miksi minulle yksi rasvalevite kun puolisolle toinen, joten juodun nyt siirtymään margariinin käyttöön ja on etsittävä niin hyvänmakuinen margariini kuin vain suinkin. Tai margariini joka ei maistu margariinille ja olenkin jo vakavasti harkinnut voileipien syömisen lopettamista tyystin, ja voileivät ovat minun suurin heikkouteni. 

Mistä pääsenkin seuraavaan asiaan joka minua on viime aikoina mietityttänyt margariinin suhteen. Jos sepelvaltimosairaudesta potevan on vältettävä ns. kovaa tyydytettyä rasvaa, ja suositellaan margariinia, miksi ne kaikki sisältävät palmuöljyä joka on kovaa tyydytettyä rasvaa vaikka onkin kasvisrasvaa ja jotta tulisi välttää?

No niin, nyt varmaan luulet että voimme siirtyä kasvisrasva- ja soijatuotteisiin jotka ovat laktoosittomia mutta kun se ei käy. Huomasimme suureeksi yllätykseksi että kaikissa tähän asti löytämissämme kasvisrasvatuotteissa kermankorvikkeessa ja vispattavassa kermankorvikkeessa tms. on palmuöljyä joka on kovaa tyydytettyä rasvaa. Miksi soijasta valmistetussa vispattavassa kermassa suurin osa, tai siis oikeastaan kaikki rasva mitä siinä on, muodostuu tyydytetystä rasvasta? 

Kanan munatkaan eivät ole mikään ongelma, kananmunan keltuainen yksistään on, ja kananmunia saakin syödä jopa neljä viikossa, mutta puoliso mietti viimeksi eilen illalla että mitenpäs ne piilokananmunat? Kun munaa on vaikka missä kuten esimerkiksi pastassa ja leivonnaisissa. Kotitekoinen majoneesi ajoittain ei ole ongelma, varsinkaan kun sen valmistaa kokomunasta jossa valkuainen mukana keltuaisen lisäksi.

Kermaviilit ja hapatetut ranskan kermat korvataan toistaiseksi rasvattomalla laktoosittomalla jogurtilla. Olemme kokeilleet kasvisrasvasta valmistettuja ”juuston kaltaisia tuotteita” ja eri valmistajien kevyt ja ultralight meetvursteja. 

Makkara on ollut ongelma, mutta nyt olen vihdoin ja viimein löytänyt mausteet joilla kana, siis yleisellä suomenkielellä broileri saadaan maistumaan makkaralle. Joten olisi siis puolison makkaran nälkään osa ratkaisu mutta miten on makkarankuori? Voinko käyttää luonnon omaa makkarakuorta, siis suolta, niin lasketaanko sekin sisäelimiin joissa on kaikista eniten kolesterolia?

Ja vain pienen pienenä sivujuonena mainitsen vain että lääkkeissä, varsinkin sydänoireisiin käytetyissä lääkkeissä on usein laktoosia lisäaineena. Ja vaikka puolison sairaaskertouksessa ja kaikissa papereissa oli mainittuna laktoositon ruokavalio, oli se pienen pieni ongelma jonka lääkärit unohtivat ottaa huomioon. Asia joka meille ei tullut mieleenkään kyseenalaistaa kun mietimme miksi uusi ruokavalio tuotti niin pahoja sivutuotteita puolisolle jopa kuukauden kotona olon jälkeen.

 Joten juu, Apua! 

Asiat pyörivät päässä! Tietääkö kukaan olisiko Tampereen seudulla ketään tosi hyvää dietistiä tai muuta pätevää ruoka-asiantuntijaa jonka kanssa keskustella jotta saisin apua ongelmiin?

Soseutettu syntymäpäiväkakku

Tänä vuonna pääsiäinen jäi väliin. Sen varmasti huomasittekin. Äitini joutui viikkoa sitä ennen hätäleikkaukseen ja oli pitkään aivan tajunnan rajamailla. Samassa hän sai myös aivoverenvuodon. Pääsiäinen meni kuin ei olisi koskaan edes ollutkaan. 

Te jota seuraatte herkkusuun lautasella Instagrammissa, Facebookissa tai Twitterissä tiedätte paremmin mitä viime aikoina on tapahtunut koska olen siellä ollut aktiivisempi.

Vappua edeltävä lauantaina puoliso sai sydäninfarktin ja joutui sairaalaan ja sitten alkoi kahden sairaalan välillä sukkulointi. Blogi on ollut pitkään hiljaa kun yksityiselämässä on heitellyt ja lähiomaisilla on ollut hengenhätä. Olen viime aikoina vieraillut aivan liikaa sairaaloissa, kolmessa eri sairaalalla ja kahdessa eri kunnassa.

Olen ollut masentunut, ja huolestunut kun kummatkin lähimmäiset joista jälkikasvun lisäksi eniten välitän ovat olleet yhtä aikaa sairaalassa. Minua on ahdistunut kun en ole jaksanut tarpeeksi usein vierailla. Olen joutunut olemaan olevinani pirteä ja iloinen kun asiat ovat vain olleet niin masentavia. Olen nukkunut yksin kotona kaksi rauhatonta kissaa seurana, jotka ovat poukkoilleet yötä päivää edes takaisin huoneesta toiseen ihmetellen miksei se isä tule jo kotiin sieltä töistä?

Sitten olikin jo itse Vappu oli tulossa, jolloin on äidin syntymäpäivä ja äiti oli jo sen verran parempi että hän pysyi aivoverenvuodon jälkeen jo ajoittain tässä päivässä joten kysyin mitä hän halusi syntymäpäiväkseen. Äidin toivomukset olivat vaatimattomat, mansikkakermakakkua, Jaffaa ja vappupallo.

Äidin itse tekemä mansikkakermakakku

Mansikkakermakakku on joka vuotuinen syntymäpäiväkakku joten olisinhan minä sen voinut itsekin keksiä. Asiaan mutkisti vain se että äitini oli tällöin vielä soseutetulla ruokadieetillä, eikä hän vielä saisi vapuksi syödä kiinteää ruokaa ja kysyin itseltäni miten saisin kaikki oikeat maut mukaan soseena. Parin kissojen kanssa valvotun unettoman yön tuloksena oli aivan itsestään selvä oivallus, mansikkatrifle. Sehän on melkein kaikki sosetta.

Leivoin kaikkien äitini opettamien taitojen mukaan kakkupohjan, samanlaisen kuten reseptissäni täytekakku. Annoin kakkupohjan kuivua ja jauhoin sen morttelissa hienon hienoksi. Siivilöin vielä saamani jauhot varmuuden vuoksi jotta sain kakkujauhot aivan varmasti ihan sileiksi.

Keitin mansikoista hilloa jonka vienosti maustoin tuoreella mintulla ja sitruunamehulla, valutin liiat nesteet pois jotta saisin mansikkasoseesta tarpeeksi kiinteää käyttämättä mitään liivatetta tai muuta sakeuttamisainetta. Lisäsin sokerin mansikoiden sekaan ja soseutin mansikat sauvasekoittimella. Halkaisin vaniljatangon ja raaputin sen sisältä siemenet, lisäsin vispikermaan ja vispasin kuohkeaksi. 

Kiisseli mutta mikä?

Ainoa jonka esteettisistä syistä jätin pois kakusta oli suklaa, se olisi tehnyt mansikkatriflestäni liian ruskean. Tumman kaakaojauheen antioksidantit olisivat varman kuitenkin tässä tapauksessa olleet vain hyväksi. Kerrostin koko herkun varmuuden vuoksi muoviseen kertakäyttöastiaan ja lähdin aaton aamuna ostamaan äidille ilmapalloa.

Ajoin pitkän matkan tyystin väärään suuntaan jotta sain haetuksi äidille juuri sopivan pallon, en mitään modernia foliopalloa vaan vanhan ajan vaalean punaisen kumipallon joka erikoiskäsiteltiin ennen sen täyttämistä jotta se säilyisi pitkään. Ja voin näin nyt jälkeenpäin sanoa että se kannatti, koska kyseinen ilmapallo on edelleen tänä päivänä hyväkuntoinen ja leijailee edelleen äitini sängynpäädyssä kiinnisidottuna.

Äitini oli vapunaattona jo sen verran parantunut ja pitkät tuokiot tietoinen ympäristöstään että oli alkanut itse syödä. Hän ilostui pallostaan ja sai syötyä suurimman osan ruoista itse kun kannustin häntä mansikkakakulla.

Huomasin että ruokailutilassa äitini oli ainoa jolla oli muoviastiat josta hänelle tarjottiin ruoka. 

Voin hyvin sielunsilmillä nähdä miten äitini on paiskannut ei miltään, tai sille, se sana jota hän käytti edellisellä kerralla kun vierailin. Se sana ei nyt oikein sovi ruokablogiin eikä ruoan yhteyteen yleensä.

Vispipuuro mutta minkä makuinen?

Ruoka ja tuoksut ovat ne asiat jotka antavat meille eniten virikkeitä ja aktivoivat muistia asioista ja paikoista ja tämä oli asia jota harmittavan huonoin tuloksin kerta kerran jälkeen yritin sairaalan henkilökunnalle selittää.

Ongelma on se ettei äitini makumaailma ole vain ja ainoastaan ”nakit ja muusi” tai Saarioisen makaronilaatikko, ei niissä sinänsä mitäään vikaa. Mutta taso mihin äitini ruoan suhteen on tottunut on sama kuin olen itse kotoa tottunut, äitinihän sitä oli silloin valimassa ja minullle opettamassa ja jonka voi täältä blogista nähdä. Varsinkin te jotka olette jo jonkin aikaa lukeneet blogiani, olette varmaan jostain rivien välistä lukeneet tai jopa jostain tekstistä arvanneet, että sekä äitini että isäni olivat aikoinaan ravintola-alalla mutten ole aikaisemmin tainnut mainita että isäni aikoinaan oli suomen kokkimaajoukkueen jäsen. 

Mitä itse olet mieltä soseutetusta porkkanasta, lantusta ja potusta sekaisin ja ilman mitään mausteita? Lämmintä pehmeää mössöä. Jos ihminen on saatava takaisin elävien ja itsenäisesti toimivaksi, eikö olisi parempi toimia kuten pienten lasten kanssa kun heitä pikkuhiljaa totutellaan yksi maku kerrallaan ja tarjoilla ne edes eri kipoista.

No äiti sai ruokansa omatoimisesti syötyä vapun aattona ja meille ilmoitettiin että nyt äiti siirretään kuntoutusyksikköön. No sehän oli hyvä asia, että äiti on parantunut sen verran että hänen kuntoutuksensa alkaa, mutta olisihan siitä voinut ilmoittaa etukäteen?! 

Ei edes kaurapuuroa sosedieetillä

Sain sisareltani myöhemmin tietää että hänelle oli soitettu siirrosta mutta meille jotka olimme paikanpäällä ei ilmoitettu mitään vaikka olimme listalla omaisia joille ilmoittaa. Onneksi olimme äitiä katsomassa jo aikaisin joten äiti lähti matkaan uutta paikkaa kohti mansikkakakku mukanaan.

Meiltä taas matka jatkui seuraavaan sairaalaan jossa puoliso oli sydänosastolla. Puolisolla ei ollut asiat enää niin huonosti kuin ehkä olisi osannut odottaa. Pallolaajennus ei tullut kysymykseen joten jää jäljelle vain sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ja hän onkin jo nyt päässyt kotiin odottamaan leikkausta. 

Niin, siitä päästäänkin puolison sydäninfarktiin ja uuteen ruokavalioon . Tämä ei tarkoita että siirryn tyystin sydänystävälliseen dieettiruokaan blogissa, mutta nyt minulla on syy ottaa huomioon myös sydänystävällinen ruokavalio. Nyt ennen ohitusleikkausta dieetti on hyvinkin tiukka ja erilainen kuin mihin on totuttu. Ja se muuttuu vielä ohitusleikkauksen jälkeen kun saadaan tietää miten puolison sydän ja sen toiminta palautuvat. 

Ruokavalio onkin asia josta sydänpotilaille osastolla erityisesti valistettiin ja tässä kaksi hyvää esimerkkiä. Esimerkiksi kananmunien kolesterolia ei suositella sydänpotilaille. Mutta miten suhtautua siihen kun samana päivänä kun juuri on kuunnellut kananmunan haitoista saa iltakahville karjalanpiirakan munavoilla? Nauramme edelleen asialle katketaksemme kun siitä tulee puhe. 

Vappumunkkeja sydänsairaille?

Tulee vain mieleen etteikö sairaalakeittiössä pitäisi huomioida mitä jokainen potilas voi, pystyy ja saa syödä? Eikä vain vanhasta tottumuksesta syydetä samaa ruokaa huomioimatta muuta kuin allergiat kaikille potilaille tai että on sosetta kuten äidilleni? Myös vappumunkki tarjoiltiin sydänosastolla ja sekin on aika hilpeää ainakin nyt kun hän on kotona.

Kyselin viime viikolla käynnillä äitini luona miten mansikkakakun kanssa kävi, saiko äitini sen syötyä kun hän ei itse muistanut miten sen kakun kanssa kävi. Parikin eri hoitajaa sanoi etteivät olleet paikalla silloin etteivät tienneet ja asiaei edennyt mihinkään suuntaan tai toiseen ja jäi epäselväksi.

Kuulin kuitenkin lähtiessäni avoimen oven välistä yhden mieshoitajan nauravan että mitä hääviä oli mansikkasoseessa jossa oli paljon vispikermaa? Sanonpahan vain että kannattaisi panna ovi kiinni ja olla nauramatta. Tiedän minkä vaivan näin ilahduttaakseni äitiäni, ja mitä makuja olin sinne soseutettuun mansikkakermakakkuun saanut mukaan.

Joten hyvää vappuakin vaan näin jälkikäteen!

Lohta punajuurella aasialaisittain

Osallistun kolmen muun ruokablogin kanssa Vino Nostrumin asettamaan haasteeseen yhdistää kuohuviiniä ruoan kanssa. Mukana haasteessa on Herkkusuun lautasella lisäksi  Beachhousekitchen, Paleokeittiö sekä Mukanamaku ja kaikki neljä blogia sai eri kuohuvaa viiniä johon kehitellä oma reseptinsä nyyt vapuksi. 

Katso myös reseptin alla oleva tarjous jotta ehdit tilata kuohuviinit kotiin vapuksi!

Itse sain Vino Nostrumilta kaksi pulloa puoli makeaa Bele Casel Dry Millesimato Proseccoa, kuohuvaa viiniä jota en miellä kuin korkeintaan puolimakeaksi koska olen tottunut ranskalaiseen samppanjaan ja kuivaan sellaiseen. 

Maistoin Proseccoa ja mietin että mitähän tästäkin tulee kun se oli aivan liian makeaa minun makuuni, mutta haaste on haaste joten vietin leppoisin sunnuntain maistellen viiniä erilaisten raaka-aineiden kanssa. Ja maistettuani tovin aloinkin jo suureksi yllätyksekseni innostua sitä mitä tämä viini kesti ja kantoi kumppaninaan. Ja tulos on aika yllättävä, on minun myönnettävä.

Tämä puoli makea italialainen Prosecco kestää hyvin muhkeitta maanläheisiä makuja, umamia, ja aasialaisia makuja sekä muun muassa inkivääriä, sieniä ja punajuurta. Tuloksena on aasialaistyylinen maustekastike jolla maustetaan raaka lohi ja tarjoillaan punajuuren, porkkanoiden ja korianterin kera. 

Olen jo aikaisemmin helmikuussa 2012 yhdistänyt punajuuren ja lohen reseptissäni punajuurigraavattulohi joka myös sopii Bele Casel Dry Millesimato Proseccolle. Myös japanilainen teriyakitofu tai tempuramunakoiso sopii oivallisesti sen kumppaniksi.

Itse syön lohen vai pikaisesti mustettuna kastikkeella, pari, kolme minuuttia riittää minulle. Rakastan raakaa kalaa sashimina, mutta jos olet tottumaton raa’an kalan syöjä, etkä ole ennen syönyt raakaa kalaa voit antaa lohen maustua pidemmän ajan maustekastikkeessa. 

Silloin kannattaa leikata kala jo valmiiksi sopivan kokoisiksi paloiksi ja panna isolle lautaselle ja kaataa valmiiksi tekeytynyttä siivilöityä kastiketta päälle. Kalan voi antaa maustua jääkaapissa jopa parisen tuntia, mutta huomaa että kala raakakypsyy kastikkeessa, eikä sen maku enää ole yhtä freesi kuin raaempana. Kalan väri myös muuttuu harmaaksi sen kypsyessä, joten näet että kala ei enää ole raakaa. 

Siivilöi kastike raakakypsytystä varten ja kaada se isolle lautaselle. Lisää kalapalat kastikkeeseen ja lusikoi kastiketta päälle. Annan kalan raakakypsyä jääkaapissa noin puolisen tuntia. Nosta kalapalat varovasti ylös kastikkeesta ja annokseen. 

Tämä on samantapainen raakakypsytys joka tapahtuu kalalle kun sen graavisuolaa ja valmistaa graavilohta. Kala kannattaa paloitella vasta aivan viime tipassa ennen sen tarjoilua, tai maustumista joten osta kala fileenä ja leikkaa se itse irti nahasta terävällä veitsellä kun paloittelet sen. Ja tarkista varmuuden vuoksi että kalakauppias on poistanut kaikki pystyrudot kalasta. Ja jos niitä vielä on jäljellä poista ne pihdeillä.

Varmista että käytät tähän aasialaistyyliseen alkuruokaan ehdottomasti aivan tuoretta lohta jotta saat siitä hyvän maun, kala ei saa haista kalalle vaan sen pitää tuoksua vienosti suolaiselle merelle ja kalalle.

Voit toki käyttää tulista chiliä mutta suosittelen että tähän annokseen hillitset itseäsi, annoksen hienostuneisuus ei tule esille jos annos on liian tulinen. Käytä mieluummin paria kolmea eriväristä mutta miedompaa chiliä jotta annos saa upean ilmeen.

Annoksen eri osat voi valmistaa hyvissä ajoin etukäteen ja yhdistää ne upeaksi kokonaisuudeksi lautaselle juuri ennen tarjoilua. Kuori ja leikkaa porkkanan ja punajuuri Julienneksi joko mandoliinilla tai terävällä veitsellä ja pane ne likoon kylmään veteen kaikki ainekset yksitellen. 

Punajuuresta kannattaa vaihtaa liotus vesi pari, kolme kerta ennen tarjoilua jottei punajuuresta vuoda sen tumman punaista väriä ja se tahraa muuten upeaa annosta. Kastikkeen ainekset voi yhdistää ja antaa maustua hyvissä ajoin ennen tarjoilua ja panna jääkaappiin maustumaan. 

Tällä reseptillä saat upean alkuruoan tai kevyen lounaan lisäämällä vihersalaattia annoksen pohjaksi.

Lohta punajuurella aasialaisittain

200 g tuoretta lohta

2 punajuurta

1 iso porkkana

3 cm tuoretta inkivääriä

tuoretta chiliä

Aasialainen kastike kalalle

korianterin varsia

1 valkosipulin kynsi

1 iso mieto chili

3 cm tuoretta inkivääriä

1 tl palmusokeria

1 rkl riisiviinietikka

1 rkl kalakastiketta

2 rkl soijakastiketta

2 tl seesamiöljyä

Annosten viimeistelyyn

tuoretta korianteria

tuoretta minttua

Nigellan siemeniä tai seesamin siemeniä

Pese minttu, korianteri ja chilit huolellisesti. Irrota korianterin lehdet varsista ja säilytät ne kosteina erikseen varsista. Anna chilien ja varsien kuivahtaa talouspaperilla. Hienonna korianterin varret  hienon hienoksi pieneksi silpuksi. Kuori valkosipulinkynsi ja hienonna se ja pane se korianterin varsien kanssa pieneen kulhoon. Leikkaa chilistä osa ohuiksi renkaiksi, kuori inkivääriä teelusikalla ja raasta se hienoksi ja lisää ne kulhoon korianterin ja valkosipulin kanssa. Mittaa päälle kalakastike, soijakastike, riisiviinietikka sekä seesamiöljy ja sekoita kaikki keskenään. Tarkista kastikkeen maku ja lisää chiliä mutta muista olla liioittelematta sen kanssa. Lisää myös palmusokeria jos kastike on mielestäsi liian hapanta. Ota kuitenkin huomioon että lohi on hieman makeahkoa joten hieman hapan kastike on vain hyväksi kalalle. Anna kastikkeen tekeytyä puolituntia, tunnin huoneenlämmössä. Jääkaapissa kastike voi tekeytyä pari, kolmekin tuntia. Kuori porkkanan ja leikkaa se Julienneksi, siis ohuiksi tulitikuiksi. Pane porkkana kylmään veteen odottaman jollet tarjoile annoksia heti. Tee samoin punajuurelle mutta vaihda sen vesi, pari kolmekin kertaa kunnes vesi ei enää värjäydy punaiseksi. Ota lohi ulos jääkaapista ja leikkaa lohi irti nahastaan ja poista mahdolliset pystyruodot kalasta pihdeillä. Leikkaa kalanpala kahtia ja kumpikin kalanpala samalla tavalla kahtia niin saa neljä tasakokoista kalanpalaa annoksiin. Jaa annospalat puolen sentin paksuisiksi kuutioiksi. Valuta porkkanat ja punajuuret erikseen lävikössä ja pane talouspaperille kuivahtamaan. Siivilöi kastike pieneen kulhoon. Kuori inkiväärinpala teelusikalla ja leikkaa se veitsellä ohuen ohuiksi melkein läpinäkyviksi suikaleiksi. Asettele kylmille lautasille punajuurta ja porkkana ja pane lohipalat sinne tänne niiden lomaan. Lisää korianterinlehtiä, minttua ja inkivääritikkuja sinne tänne ympärille ja päälle. Sekoita kastike kunnolla ja lusikoi annosten päälle kastiketta. Viimeistele annokset ripottele niiden päälle mustan Nigellan siemeniä ja tarjoile annokset oitis kylmän kuplivan Proseccon kanssa.

-------

Vino Nostrum 

Vino Nostrum on uusi viinintuonti yritys. Sen valikoimassa olevat viinit ovat kaikki käsintehtyjä ns ”boutique viinejä”, ne ovat ekologisia ja ilman turhia lisäaineita ja niitä tuotetaan hyvin rajoitettu määrä, toiset vain alle 1000 pulloa vuodessa. Tilaamasi viinit kuljetetaan suoraan kotiovelle italialaisilta pientiloilta ilman välikäsiä eikä näitä viinejä käytännössä saa muualta. Tilaaminen on täysin laillista, kaikki verot on maksettu valmiiksi eikä niistä tarvitse huolehtia. Viinien hintaa lisätään vain 18 euroa kotiinkuljetuksesta. 

Vapputarjous!

Ja teillä lukijoilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus päästä ensimmäisinä kokeilemaan näitä hippuviinejä tarjoushintaan. Saat 20 % alennuksen tehdessäsi tilauksen Vino Nostrumin sivuilta kun mainitset koodin: lautasella20off

Tarjous on voimassa 30.4.2015 asti. Ja jos tilaat nyt pikaisesti viimeistään 21.4.2015 ehdit vielä saada kuohujuomat vapuksi kotiin kuljetettuna.

Kannattaa myös lukea kollegojen vappupostaukset kuohareille. Beachousekitchenin Vappu mielessä ja Ciao viiinitilalta, Paleokeittiön Kevätkääryleitä ja kuohujuomaa vappuun sekä mukana maun kuohuviinissä kypsennettyä kananpoikaa.