15. syyskuuta 2012

Jälkiuunilimppu



Tummista mämmimaltaista, speltvehnästä sekä tattarijauhoista leivottu maalaistyylinen pitkään noussut jälkiuunilimpun jonka itse saat aikaiseksi ilman leivinuunia, vain taikinan hapattaminen ja sen nouseminen on aikaa vievää, itse leivän leivonta on nopeaa.

Leivän leivonta ei ole vaikeaa, vaikka se voi olla aikaa vievää ja tämä leipä on hyvä osoitus siitä. Aineet vain taikinakulhoon likoamaan jotta ne nesteytyvät, lisää aineita sekaan hapanjuuren kanssa ja taikina saa tekeytyä jonka jälkeen saadaan aikaiseksi yhtä pienellä vaivalla kuin tavallista leipää, hyvä jälkiuunileivän tyyppinen limppu. Vaikka onhan tämäkin leipä tavallaan jälkiuunilimppu koska sen kypsennystä jatketaan uunissa kun uunin lämpö on jo pantu pois.

Uunivalmis noussut leipä
Olen vihdoin ja viimein saanut leivän aikaiseksi jota voisi kutsua jälkiuunileiväksi, ja koska minulla ei ole oikeata leivinuunia käytössä leipäni ei voi olla aito jälkiuunileipä, se on vain sitä maultaan ja ulkonäöltään muistuttavaa leipää. Mutta sen plagioinnin se muuten sitten tekee hyvin.

Käytin tähän kokonaisia speltvehnän jyviä kun niitä sattui olemaan tarjolla ja liotin niitä ensin yön yli samalla kun taikinajuuri teki taikojaan. Mämmimaltaat antavat tällä jälkiuunileivän jäljitelmälle sen oikean tumman ja aromikkaan maun jota vielä säestin tattarijauhojen maanläheisellä tumman sävyisellä maulla, ja hunajaa on mukana jotta hiiva saisi hieman apua taikinan nostamiseen. Jauhoit joita leipiin käytän ovat yleensä kokojyvästä jauhettuja jauhoja, ja tässä tattarijauhot olivat ne jotka olivat hienoksi jauhettuja ja joita käytin itse leivontaan joten niiden määrä vaihtelee leivästä toiseen.
Leivän pintaviillot

Leivän pinnalle ripotellaan valkoisia jauhoja, ja sen pintaan tehdään viillot, ja koska olin tämän leivän leiponut pyöreään muotoon valitsin aloittaa viillot suunnilleen keskeltä ja summittain leikata niitä lisää jottei leipä olisi liian säännöllisen ja ammattimaisesti valmistetun näköinen, halusin sitä rustiikkia, maalaismaista tyyliä leipään. Nämä viillot ovat kuitenkin pintaviiltoja, leipää ei kannata viiltää liian syvälle, tämä voi jopa aiheuttaa leivän repeämisen sen nousemisen ja leviämisen pellillä uunissa kypsennyksen myötä.

Jauhotettu limppu
Kuten jo mainitsinkin on leipään käytetty taikinajuurta, ja taikina on saanut hapattua yön yli huoneenlämmössä, mutta leivän voi jättää hapattumaan taikinakulhoon jopa kahdeksi vuorokaudeksi. Huomaa vain että tällöin taikina on tavallista happamampaa, joten tähän suosittelisin tuplaa satsia leipää. Voit tähän käyttää sekä vehnäistä taikinajuurta kuin ruishapanjuurta, koska leipä sisältää sekä ruista että vehnää Speltin muodossa. Voit lukea lisää hapanjuuren käytöstä muun muassa tekstissäni tumma mämmimallasvuokaleipä sekä kotikalja jossa käsittelen myös juomaveden käyttöä hapanleivässä.

Spelthelmet taikinaan
Nykyään kun meitä on vain kaksi pääsääntöisesti syömässä kotona, ja myös kun puolisolla viime aikoina on ollut vaikeuksia syödä kovaa tai sitkeää, leivon vain tämän pienemmän leivän, joten tuplaa taikina jos halut enemmän kuin yhden limpun. 

Jos sinulla on samantyyppisiä ongelmia ettei joka perheesi jäsenistä jostain syystä pysty syömään kunnolla "tavallista ruokaa" ja pidät leivän leipomisesta muttet välttämättä halua leipoa kahta eri taikinaa, kannatta sinun lukea tekstini kaksi leipää samasta taikinasta jossa olen ratkaissut tämän ongelman. Saat samalla vaivalla sekä rapeakuorisen leivän että pehmeän leivän samasta taikinasta leivottua.

Huomaa että hapanleipä muuttuu koko ajan happamammaksi, ja että se myös kovettuu ajan myötä, joten leivo mieluummin useammin kuin jättää leivät kovettumaan. Tietysti leivän voi myös pakastaa, mutta suosittelen kuitenkin että leivot mieluummin tuoretta leipää useammin. Hapanleivässä on myös e hyvä puoli että se homehtuu hitaammin kuin ilman taikinajuurta leivottu leipä. Tällä reseptillä saat yhden pyöreän jälkiuunilipun.

Jälkiuunileipä
1. päivänä:
6 dl vettä
25 g hiivaa
2 dl mämmimaltaita
2 dl ruisjauhoja
1 dl speltjyviä

2. päivänä:
2 tl suolaa
1 rkl hunajaa
2-4 dl tattarijauhoja

Keitä vesi ylös kiehuvaksi ja kaada se taikinakulhoon. Anna veden jäähtyä kädenlämpöiseksi.  Murustele hiiva veteen ja lisää veden sekaan hapanjuuri, joko vehnäinen hapanjuuri tai rukiinen hapanjuuri, mämmimaltaat, spelthelmet sekä ruisjauhot. Sekoita kaikki kunnolla keskenään ja peitä puhtaalla keittiöliinalla ja jätä huoneenlämpöön hapattumaan vuorokaudeksi. Taikina pitää olla hyvin juoksevaa löysää velliä. Lisää seuraavana päivänä suola, hunaja sekä osa tattarijauhoista ja sekoita kunnolla. Sekoita kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista, Lisää jauhoja jos taikina on liian löysää, mutta älä lisää liikaa jauhoja jottei leivästä tule kuivaa. Anna taikina nousta liinalla peitettynä tunnista kahteen kunnes se on valmista. Kokeilet tämän parhaiten kevyesti painamalla sormella taikinaan reiän, ja jos taikina leviää takaisin alkuperäiseen muotoonsa on se noussut valmiiksi. Taikina nousee noin kaksinkertaiseksi. Nosta taikina kevyesti tattarijauhoilla jauhotetulle pöydälle ja leivo siitä pyöreä leipä, lisää jauhoja jos taikina on liian löysää. Taikina pitää saada sitkoa, ja sen pitää tuntua napakalta käsissä. Pyöritä leivästä pyöreä pallo ja pane se uunipellille voipaperille. Tomuta leivän päälle ohut kerros tattarijauhoja ja teen leivän pintaa pintaviillot haluamallasi tavalla. Anna leivän nousta huoneenlämmössä ilman liinaa noin tunti, kaksi, Kokeile onko leipä noussut tarpeeksi samalla tavalla kuin edellisellä kerralla, paina leipänä kevyesti reikä sen alareunaan. Paista leipä uunissa 170 asteessa noin 40–45 minuuttia. Kokeile leivän kypsyy kopauttamalla sitä sen pohjaan ja jos ääni on kumea on leipä valmista. Pane uunista lämpö pois ja anna leivän kypsyä lisää jälkilämmössä noin 15 minuuttia. Anna leivän jäähtyä ritilällä sitä peittämättä.

3 kommenttia:

  1. Kiitos ohjeesta!Pitää kokeilla tätä ehdottomasti! Olen viime aikoina tehnyt jonkinlaisia ruisneliöitä täällä,johon myös tulee mallasta ja nyt kun on vielä tosi lämmintä ,niin juuri kehittyy nopeasti.Mallasta oli tosi vaikeaa löytää:ennen sitä möi yksi ruokaan ja keittiövälineisiin keskittyvä paikka ,mutta eivät sitä enään myy,joten netin kautta löysin ihan eri puolelta maata kaupan,joka möi sitä ,mutta vain kilon rasiassa!

    VastaaPoista
  2. hei yaelian ja kiitos kommentistasi. ulkomailla asuessa tulee ikävä määrättyjä suomalaisia ruokia, ja kun niitä ei kaupoissa ole saatavina on ne itse valmistettava alusta loppuun...kuten hapanleipä, mämmi, karjalanpiirakat, kaalilaatikko, lanttulaatikko nyt vain mainitakseni pari esimerkkiä, ja vaikkei niistä alunperin pitänytkään on se tapa pitää suomeen yhteyttä ja se "oma suomalaisuus hengissä". ja sekä laittamalla niitä perinneruokia että puhumalla suomea jälkikasvun kanssa, vaikka koko muu ympäristö puhui muuta kieltä, oli ainoa tapa minulle säilyttää suomalaisuuteni sen verran kun sitä vielä oli tallessa ennen kuin muutin takaisin suomeen, ja samalla välittää sitä jälkikasvulleni. vai mitä mieltä sinä olet?

    VastaaPoista
  3. Oikeassa olet! Täällä saa kyllä joitakin suomalaisia juttuja kivasti ,kuten Halvan lakua irtopainossa (luomumarketissa!),suomalaisia sokeripaloja,hapankorppuja,Viola-juustoa (venäläisistä kaupoista).Fazerin suklaatakin sai ennen hyvin,mutta nyt vain lentokentän TAX FREE-kaupasta.Ruisleipä on kyllä sellainen,mitä kaipaan,ja sitä aina välillä teenkin,välillä onnistuu ja välillä ei..Meillä on täällä suomalainen kirjasto,joka kerääntyy kerran kuussa.Siellä tapaa muita suomalaisia ja uusia kirjoja on aina siellä,etenkin kesän jälkeen,jollon täällä asuvat suomalaiset palaavat takaisin Suomen lomaltaan:)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...