Tai miksi mamman keittämät kolmen minuutin munat ovat minulta
aina kestäneet kuusi minuuttia keittää, vaikken ole hämäläinen.
Kanan munat ovat aina hurmanneet minua ruoan raaka-aineena niiden
monipuolisuudella, eikä mielestäni koskaan voi olla liikaa tapoja valmistaa
munia ja kokeilenkin uusia tapoja aina kun niitä keksin, tai jossain näen,
mutta myös perinteiset tavat valmistaa kanan munia voivat vuosikymmeniä olla mysteeri.
Tänään sain käteeni yhden kanan munan joka ei vielä ollut
jäähtynyt kana jälkeen, vaan se oli vielä haalean lämmin kädessäni. Olen syönyt
tuoreita munia ennen, mutten muista milloin olisin syönyt ihan näin tuoreita
munia, jos edes koskaan. Tämä muna kuitenkin osoittautui minulle, no ei nyt
pulmaksi, mutta arvoitukselliseksi, ja se pani minut miettimään asioista, vaikken
tällä kertaa pahemmin kananmunien eettisyyttä. Käytän kuitenkin tilaisuuden ja
suosittelen sinua lukemaan tekstin munia vaiko munia, joka valaisee vähän asiaa
munista.
 |
| Luomu ja maatiaiskanan muna |
Pappa oli suuri keitettyjen kananmuna fani, aamiaiseksi piti
olla keitettyjä munia ja ne piti olla tarkalleen kolme minuuttia keitettyjä
jotta valkuainen oli tarpeeksi hyytynyt mutta keltuainen kuitenkaan ei ollut
hyytynyt. Vietin pienenä usein kesät mamman ja papan luona mökillä kun isä ja
äiti olivat kaupungissa töissä joten perin kai tästä syystä tämän tavan nauttia
kanan munista, haluan tarkalleen munani samanlaisin kuin pappa. Tästä kuitenkin
muodostui minulle suuri ongelma.
Mamma keitti munia sekunnilleen kolme
minuuttia, ja ne olivat aina juuri sopivan kypsiä. Minulle opetettiin että
munat pannaan aina kiehuvaan veteen, ja siitä hetkestä otetaan aika mutta
keittämäni munat eivät ikinä olleet samanlaisia kuin mamman keittämät kolmen
minuutin munat. Jos sinulla on itselläsi munia olet varmaan jo voinut keksiä
syyn, minulla kun ei koskaan ole ollut munia, ja harvoin olen syönyt yhtä
tuoreita munia kuin tänään, keksin sen vasta tänään. Se kesti noin
neljäkymmentä vuotta, no ei nyt ihan, mutta reilut kolme kymmentä vuotta
kuitenkin.
Mutta takaisin niihin muniin. Kokeilin panna munat kiehuvaan
veteen, ja munat vain olivat liian raakoja, valkuainen valui pitkin eikä ollut
hyytynyt valkoiseksi vaan oli vielä läpikuultavaa valkuaismössöä. Kokeilin myös
panna munat kylmään veteen ja keittää veden ylös ja tämän jälkeen ottaa ajan,
tällä tavalla munista taas tuli liian kypsiä. Vuosien kokeilujen jälkeen, niin,
ja eihän minulla mitenkään tullut mieleen kysyä keneltäkään, ei isältä tai äidiltä,
ei systeriltä joka myös on ammatiltaan kokki ja jotka kaikki kolme varmaan olisivat
voineet asian minulle selittää, ei tullut mieleen kysyä edes mammalta kun hän
vielä eli, miten hän ne ennen vanhaan ne munat keitti. Päädyin vuosien pohdiskelun ja kokeilujen jälkeen siihen että mamman
kolmen minuutin munat ovat minulla kuuden minuutin munia. Tässä on toinen kohta
jossa varmaan ne jotka ovat usein syöneet hyvin tuoreita munia arvaavat missä
asia mätti, asia jonka vasta tänään itse keksin.
 |
| Keitetty maatiaisenmuna |
Olen hyvin altis vertailemaan asioita toiseen samantyyppiseen
asiaan, hyvänä esimerkkinä kanan munat. Jääkaapissa sattui olemaan luomukanan
munia, joten keitin kaksi munaa, saamani kanatuoreen munan ja tämän luomumunan
joka oli yli viikon vanha jo tässä vaiheessa. Kumpikin pantiin kiehuvaan veteen
kuten olen se oppinut, ja niitä keitettiin kuusi minuuttia.
Unohdin muuten mainita että saamani kananmuna oli maatiaiskana
muna, se ei ollut valkoinen, muttei ruskeakaan, jotka ovat tavallisimmat
munanvärit joita olen nähnyt, se oli kerman vaalea muna ja sileä, niin sileä
että harvoin olen samanlaista tavannut.
Niin, tässä tulikin esille toinen minulle
ominainen piirre, haluan käsin kosketella ja sormeilla asioita, joten
hypistelen mitä milloinkin. Kerään esimerkiksi kiviä koska ne tuntuvat sileille
ja tuntuvat kivoille kädessä. Olen hypistellyt kananmunia monesti ennenkin,
mutta tämä erosi niistä muista, tämä oli silein kananmuna jonka muistan koskaan
pitäneeni kädessä. En valitettavasti vieläkään pääse asiaan josta oikeasti
kirjoitan, mutta etenen verkalleen sinnepäin. Kuulin joskus jo pienenä tyttönä
että hermostuneet kanat munivat kupuraisia munia, ja että sileä kanamuna kuori
on merkki siitä että kanat voivat hyvin. En nyt muista missä. Mutta olen kerran
nähnyt oikein ryppyisiä ja kummallisen muotoisia ja epäsoikeita munia.
 |
| Keltuaisten ero |
No, totean että nämä kanat, joiden munan tänään aivan sattumalta
sain, voivat hyvin. Tosi hyvin. Kana joka oli muninut tämän munan ei varmuudella
ole stressaantunut, ja on aivan varmasti tyytyväinen elämäänsä, vaikka siltä
harva se päivä pihistellään munia ihmisten ruoaksi eikä se viettinsä mukaan saa
niitä hautoa kananpojiksi. Harmittelen vain ettei kyseisten kanojen munia vain ole,
eikä taida tulla myyntiin varsinkaan tästä kotikanalasta, jossa tuotetaan vain
munia omaan käyttöön.
Mutta takaisin taas niiden munien keittämiseen. Kuuden
minuutin jälkeen kaadoin kattilasta pois kiehuvan veden, annoin munien
höyryyntyä kuiviksi jotta niiden kuori olisi helpompaa saada irtoamaan, kikka
jonka anoppi minulle joskus vuosia sitten opetti. Tällä tavalla tuoreista keitetyistä
munista saadaan kuori irtoamaan paljon helpommin. Kun munat olivat kuivia kaadoin
kattilaan kylmää vettä jotta niiden kypsyminen loppuisi ja munat saivat olla
kylmässä vedessä noin vajaan minuutin, jotteivät ne kuitenkaan jäähtyneet
liikaa. Löysäksi keitetty kylmä kananmuna taas ei maistu hyvälle.
Kaksi munaa, identtisesti keitettyjä ja toinen on ylikypsä, ja
tietenkin suureksi harmikseni juuri se tuorein maatiaismuna jonka makua halusin
vertailla luomumunaan. Petyin suuresti, ja mietin asiaa, ja sain vihdoin ja
viimein älynväläyksen. Keksin miksi munat olivat eri kypsiä, ja samalla
ratkaisin mysteerin kolmen minuutin munista. Maatiaisen muna ja luomumuna
erosivat toisistaan yhdellä, ja tässä tapauksessa ratkaisevalla tavalla, toinen
oli huoneenlämpöinen, ja toisen otin esiin jääkaapista, joten arvelisin että munien alkulämpötila
erosi noin vajaalla parilla kymmenellä asteella.
 |
| Munat höyryyntymässä kuiviksi |
En ollut vielä ehtinyt panna tätä yhtä
munaa jääkaappiin jäähtymään vaan keitin sen heti, ja tästä syystä päättelin
että mamma aikoinaan säilytti kananmunat huoneenlämmössä mökillä, eikä
jääkaapissa, ja että niiden keittäminen tästä syystä kesti vain kolme minuuttia
kuuden sijaan.
Niin ja sitten sivuasiaan, munat voi säilyttää sekä huoneenlämmössä
että jääkaapissa ja jollen nyt ole aivan ymmärtänyt asioita ihan väärin, (korjatkaa
jos olen aivan hakoteillä) kanan munien päivämäärä koskee huoneenlämmössä
säilytettyjä munia. Ja että jääkaapissa säilytetyt munat pysyvät tuoreina jopa
kuukauden pidempään kuin huoneenlämmössä säilytetyt.
No miten munat nyt sitten erosivat toisistaan, sitä en
vieläkään tiedä koska ne olivat eri tavalla keitetyt sattuneesta syystä, maatiaisen
muna oli paljon sileämpi, hieman tummempi väriltään kuin lumivalkoinen
luomukananmuna, ja maatiaisenmunan keltuainen oli vaaleampi kuin luomumunan.
Vaikka vietin tämän päivän keskustellen erittäin hyvässä ja
innoittavassa seurassa, oli kanan munan saaminen ja sen myötä suuren
kananmunamysteerin ratkeaminen päivän paras asia. Joten kiitos munasta!
