19. huhtikuuta 2012

Liian tuoreen munan ongelma



Tai miksi mamman keittämät kolmen minuutin munat ovat minulta aina kestäneet kuusi minuuttia keittää, vaikken ole hämäläinen.

Kanan munat ovat aina hurmanneet minua ruoan raaka-aineena niiden monipuolisuudella, eikä mielestäni koskaan voi olla liikaa tapoja valmistaa munia ja kokeilenkin uusia tapoja aina kun niitä keksin, tai jossain näen, mutta myös perinteiset tavat valmistaa kanan munia voivat vuosikymmeniä olla mysteeri.

Tänään sain käteeni yhden kanan munan joka ei vielä ollut jäähtynyt kana jälkeen, vaan se oli vielä haalean lämmin kädessäni. Olen syönyt tuoreita munia ennen, mutten muista milloin olisin syönyt ihan näin tuoreita munia, jos edes koskaan. Tämä muna kuitenkin osoittautui minulle, no ei nyt pulmaksi, mutta arvoitukselliseksi, ja se pani minut miettimään asioista, vaikken tällä kertaa pahemmin kananmunien eettisyyttä. Käytän kuitenkin tilaisuuden ja suosittelen sinua lukemaan tekstin munia vaiko munia, joka valaisee vähän asiaa munista.

Luomu ja maatiaiskanan muna
Pappa oli suuri keitettyjen kananmuna fani, aamiaiseksi piti olla keitettyjä munia ja ne piti olla tarkalleen kolme minuuttia keitettyjä jotta valkuainen oli tarpeeksi hyytynyt mutta keltuainen kuitenkaan ei ollut hyytynyt. Vietin pienenä usein kesät mamman ja papan luona mökillä kun isä ja äiti olivat kaupungissa töissä joten perin kai tästä syystä tämän tavan nauttia kanan munista, haluan tarkalleen munani samanlaisin kuin pappa. Tästä kuitenkin muodostui minulle suuri ongelma. 

Mamma keitti munia sekunnilleen kolme minuuttia, ja ne olivat aina juuri sopivan kypsiä. Minulle opetettiin että munat pannaan aina kiehuvaan veteen, ja siitä hetkestä otetaan aika mutta keittämäni munat eivät ikinä olleet samanlaisia kuin mamman keittämät kolmen minuutin munat. Jos sinulla on itselläsi munia olet varmaan jo voinut keksiä syyn, minulla kun ei koskaan ole ollut munia, ja harvoin olen syönyt yhtä tuoreita munia kuin tänään, keksin sen vasta tänään. Se kesti noin neljäkymmentä vuotta, no ei nyt ihan, mutta reilut kolme kymmentä vuotta kuitenkin. 

Mutta takaisin niihin muniin. Kokeilin panna munat kiehuvaan veteen, ja munat vain olivat liian raakoja, valkuainen valui pitkin eikä ollut hyytynyt valkoiseksi vaan oli vielä läpikuultavaa valkuaismössöä. Kokeilin myös panna munat kylmään veteen ja keittää veden ylös ja tämän jälkeen ottaa ajan, tällä tavalla munista taas tuli liian kypsiä. Vuosien kokeilujen jälkeen, niin, ja eihän minulla mitenkään tullut mieleen kysyä keneltäkään, ei isältä tai äidiltä, ei systeriltä joka myös on ammatiltaan kokki ja jotka kaikki kolme varmaan olisivat voineet asian minulle selittää, ei tullut mieleen kysyä edes mammalta kun hän vielä eli, miten hän ne ennen vanhaan ne munat keitti. Päädyin vuosien pohdiskelun ja kokeilujen jälkeen siihen että mamman kolmen minuutin munat ovat minulla kuuden minuutin munia. Tässä on toinen kohta jossa varmaan ne jotka ovat usein syöneet hyvin tuoreita munia arvaavat missä asia mätti, asia jonka vasta tänään itse keksin. 

Keitetty maatiaisenmuna
Olen hyvin altis vertailemaan asioita toiseen samantyyppiseen asiaan, hyvänä esimerkkinä kanan munat. Jääkaapissa sattui olemaan luomukanan munia, joten keitin kaksi munaa, saamani kanatuoreen munan ja tämän luomumunan joka oli yli viikon vanha jo tässä vaiheessa. Kumpikin pantiin kiehuvaan veteen kuten olen se oppinut, ja niitä keitettiin kuusi minuuttia. 

Unohdin muuten mainita että saamani kananmuna oli maatiaiskana muna, se ei ollut valkoinen, muttei ruskeakaan, jotka ovat tavallisimmat munanvärit joita olen nähnyt, se oli kerman vaalea muna ja sileä, niin sileä että harvoin olen samanlaista tavannut. 

Niin, tässä tulikin esille toinen minulle ominainen piirre, haluan käsin kosketella ja sormeilla asioita, joten hypistelen mitä milloinkin. Kerään esimerkiksi kiviä koska ne tuntuvat sileille ja tuntuvat kivoille kädessä. Olen hypistellyt kananmunia monesti ennenkin, mutta tämä erosi niistä muista, tämä oli silein kananmuna jonka muistan koskaan pitäneeni kädessä. En valitettavasti vieläkään pääse asiaan josta oikeasti kirjoitan, mutta etenen verkalleen sinnepäin. Kuulin joskus jo pienenä tyttönä että hermostuneet kanat munivat kupuraisia munia, ja että sileä kanamuna kuori on merkki siitä että kanat voivat hyvin. En nyt muista missä. Mutta olen kerran nähnyt oikein ryppyisiä ja kummallisen muotoisia ja epäsoikeita munia.

Keltuaisten ero
No, totean että nämä kanat, joiden munan tänään aivan sattumalta sain, voivat hyvin. Tosi hyvin. Kana joka oli muninut tämän munan ei varmuudella ole stressaantunut, ja on aivan varmasti tyytyväinen elämäänsä, vaikka siltä harva se päivä pihistellään munia ihmisten ruoaksi eikä se viettinsä mukaan saa niitä hautoa kananpojiksi. Harmittelen vain ettei kyseisten kanojen munia vain ole, eikä taida tulla myyntiin varsinkaan tästä kotikanalasta, jossa tuotetaan vain munia omaan käyttöön.

Mutta takaisin taas niiden munien keittämiseen. Kuuden minuutin jälkeen kaadoin kattilasta pois kiehuvan veden, annoin munien höyryyntyä kuiviksi jotta niiden kuori olisi helpompaa saada irtoamaan, kikka jonka anoppi minulle joskus vuosia sitten opetti. Tällä tavalla tuoreista keitetyistä munista saadaan kuori irtoamaan paljon helpommin. Kun munat olivat kuivia kaadoin kattilaan kylmää vettä jotta niiden kypsyminen loppuisi ja munat saivat olla kylmässä vedessä noin vajaan minuutin, jotteivät ne kuitenkaan jäähtyneet liikaa. Löysäksi keitetty kylmä kananmuna taas ei maistu hyvälle.

Kaksi munaa, identtisesti keitettyjä ja toinen on ylikypsä, ja tietenkin suureksi harmikseni juuri se tuorein maatiaismuna jonka makua halusin vertailla luomumunaan. Petyin suuresti, ja mietin asiaa, ja sain vihdoin ja viimein älynväläyksen. Keksin miksi munat olivat eri kypsiä, ja samalla ratkaisin mysteerin kolmen minuutin munista. Maatiaisen muna ja luomumuna erosivat toisistaan yhdellä, ja tässä tapauksessa ratkaisevalla tavalla, toinen oli huoneenlämpöinen, ja toisen otin esiin jääkaapista, joten arvelisin että munien alkulämpötila erosi noin vajaalla parilla kymmenellä asteella.

Munat höyryyntymässä kuiviksi
En ollut vielä ehtinyt panna tätä yhtä munaa jääkaappiin jäähtymään vaan keitin sen heti, ja tästä syystä päättelin että mamma aikoinaan säilytti kananmunat huoneenlämmössä mökillä, eikä jääkaapissa, ja että niiden keittäminen tästä syystä kesti vain kolme minuuttia kuuden sijaan.

Niin ja sitten sivuasiaan, munat voi säilyttää sekä huoneenlämmössä että jääkaapissa ja jollen nyt ole aivan ymmärtänyt asioita ihan väärin, (korjatkaa jos olen aivan hakoteillä) kanan munien päivämäärä koskee huoneenlämmössä säilytettyjä munia. Ja että jääkaapissa säilytetyt munat pysyvät tuoreina jopa kuukauden pidempään kuin huoneenlämmössä säilytetyt.

No miten munat nyt sitten erosivat toisistaan, sitä en vieläkään tiedä koska ne olivat eri tavalla keitetyt sattuneesta syystä, maatiaisen muna oli paljon sileämpi, hieman tummempi väriltään kuin lumivalkoinen luomukananmuna, ja maatiaisenmunan keltuainen oli vaaleampi kuin luomumunan.

Vaikka vietin tämän päivän keskustellen erittäin hyvässä ja innoittavassa seurassa, oli kanan munan saaminen ja sen myötä suuren kananmunamysteerin ratkeaminen päivän paras asia. Joten kiitos munasta!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...