Bonoffiepie

Tutustuin bonoffiepiehin aivan 1980-luvun alussa, ja se oli jännää tavaraa. Itse jälkiruoan teko ei ollut sen helppous, kasaat periaatteessa vain tarpeet kokoon, sijoitat ne kakkuvadilla oikeaan järjestykseen, paloittelet banaanit ja vispaa kermaa päälle. Se oli se maitotiivistepurkki. 

Tämä kokoon keitetty tiivistetty säilykemaito, ns. condensed milk, on koko jälkiruoan juju ja tätä kondensoitua maitoa avaamattomassa säilykepurkissa piti keittää kolmisen tuntia vähintään vesihauteessa jotta siitä sai aikaiseksi toffeekastikkeen, tai meilläpäin suomessa sanottuna kinuskikastiketta.

Banaanitoffeepiirakka - Bonoffiepie

Näitä valmiiksi esikeitettyjä purkkeja oli minulla aina keittiössä valmiina ruokakomeron ylimmäisellä hyllyllä muiden säilykepurkkien joukossa, ja jotkut jopa vanhenivat ennen niiden käyttöä. Toisin on nykyään, en ole enää vuosiin keittänyt maitotiivistettä koska saman jälkiruoan saa käyttämättä tiivistettyä maitoa, tavallisella toffeekastikkeella joka oikeasti vähän eroaa kinuskista.

Nimi tarkoittaa oikeasti banana-toffee-pie, jos et vielä ollut sitä oivaltanut, ja se on harvinaisen makeaa ja tahmeata herkkua jota itse en enää valmista usein, korkeintaan kerta parissa kolmessa vuodessa.

Samoilla linjoilla, mutta aivan erisyystä oli ilmeisesti Jamie Oliver, kun hän repäisi kermaan soseutetut banaanit paahtuneen sokerin sekaan paistinpannulle ja valmisti banoffipien, joka jo nimeltään eroaa omasta versiostani, Bonoffiepiesta. Jamie Oliver valmisti omansa valmiista piirakkapohjasta, minä taas en oikaise vaan valmistan pohjan pitkän kaavan mukaan Digestive kekseistä. 

Bonoffiepie koottuna ja valmis tarjoiltavaksi

Vaikka perusreseptini oli hyvinkin pelkistetty olen vuosien mittaan lisännyt siihen omat niksini, joten tässä nyt teille alkujaan meidän Aunty Andrean Bonoffiepie jota itse olen vuosien mittaan hieman jalostanut. Ehdoton lisäys on ollut pieni ripaus suolaa, se taittaa kakun makeuden kivasti eikä siitä tule liian imelää, vain hyvin makeaa.

Huomaa että tässä on banaania, ja kuorittu banaani tummuu hapen vaikutuksesta joten kakkua ei kannata valmistaa liian pitkään etukäteen, tai säilyttää seuraavan päivään. Pohjan ja kinuskin voit tehdä edellisenä päivänä, tai vaikka jopa pakastaa valmiina mutta kakku on viimeisteltävä juuri ennen sen tarjoilemista. Kakkupohja kinuskeineen sulaa hyvin jääkaapissa vuorokaudessa.

KInuskikastike piirakkapohjassa

Digestivekeksien määrää olen myös vaihdellut jo tullut siihen tulokseen että kakkupohjan on oltava tarpeeksi paksu jotta se kestää kinuskikastikkeen vaikutuksen. Sokerin on käytetty tavallista valkoista taloussokeria, tummaa ruokosokeria mutta parhaaksi on todettu tumma Muscovadosokeri, se antaa sitä jotain tähän jälkiruokaa.

 

Kastiketta ei meillä enää valmisteta maitotiivisteestä fuskaamalla, vaan se keitetään toffeekastikkeeksi kermasta ja sokerista. Kastike myös maustetaan tonkanpavuilla ja joskus maustan bonoffiepien vispikerman Bailey’s kermaliköörillä. Löydät tonkanpapu-uutteen valmistusohjeenreseptistäni päärynäpiiras tonkanpavuilla.

Toffeekastike vai kinuskikastike

Käytän vaihtelevasti Digestive, muro-, suklaa- tai inkiväärikeksejä piirakkapohjaan, ja kaikki ovat vuosien mittaan hyvin valahtaneet kurkusta alas varsin isojenkin illallisten jälkeen vahvan kahvin kera. Bonoffiepien on meillä varsin usein vieraillut itsenäisyyspäivän kalkkuna-illallisen jälkiruokana.  Kerran meillä oli Bonoffiepieta jopa syntymäpäiväkakkuna mutta silloin se oli hyvin isona versiona. 

Tämä on normaalin kokoinen versio jonka valmistat noin 23 senttiä halkaisijan irtorengasvuoassa josta riittää 10–12 hengelle. Ja varotan, vaikka olisikin hulluna makeaan, puolitetulla bonoffiepie-reseptillä 12 sentin vuokaan valmistettuna tyydytät 6-8 henkeä ihan hyvin.

Banaanitoffeepiirakka

50 g voita

5 dl Digestive-keksimuruja

Toffeekastike:

1½ dl tummaa Muscovadosokeria

3 dl kermaa

½ tl tonkanpapu-uutetta

ripaus suolaa

Banaanipiirakan

päällinen:

3-4 kypsää banaania

3 dl vispikermaa

tummaa suklaata (tai paahdettuja kookoslatuja)

Sulata voi miedolla lämmöllä kattilassa. Murskaa keksit monitoimikoneessa ja lisää voisula koneen käydessä. Anna voisulan kostuttaa keksimurut kunnolla. Kaada muruseos irtorengasvuokaan ja vuoraa silla kakkuvuoan pohja sekä reunoja parisen senttiä. Tähän voi hyvin käyttää isoa lusikkaa jotta saat tasaisen pohjan. Anna pohjan kovettua jääkaapissa parisen tuntia tai yön yli, pane se pakkasessa vähintään puoleksi tunniksi jos sinulla on kiire. Mittaa sokeri ja pane se ane sulamaan teflonpannuun tai kattilaan keskilämmölle. Anna sokerin sulaa ja juuri kun se alkaa muuttua ruskeaksi, siis karamellisoitua, kaada kermaa sen päälle ja lisää sekä suola että tonkanpapu-uute. Älä sekoita kermaa vaan heiluttele kattilaa varovasti edestakaisin hellalla jotta sokeri sekoittuu kermaan. Varo polttamasta itseäsi. Keitä kastiketta hieman kokoon, noin puolisen tuntia ja anna sen jäähtyä kattilassa hetken ennen kuin kaadat sen piirakkapohjan päälle. Anna piirakan jäähtyä kokonaan huoneenlämmössä. Peitä piirakka tiivisti muovikelmulla ja säilytä sitä jääkaapissa kunnes on puolituntia jäljellä aikaan tarjoilla se.  Kuori banaanit ja leikkaa ne vinosti puolen korkeintaan sentin paksuisiksi viipaleiksi. Mitä enemmän banaania keossa, sitä näyttävämpi kakku. Vispaa kerma ja mausta se tonkanpapu-uutteella jonka lorauta vispikerman sekaan loppuvaiheessa. Asettele vispattu kerma banaanien päälle, raasta tummasta suklaalevystä lastuja ja lisää ne kerman päälle ja tarjoile kahvin kera.

Itsenäisyyspäivän 2014 kuohuviinit

Itsenäisyyspäivää 2014 juhlistamaan kaksi kuohuvaa viiniä. Viinivinkki perjantaipullon muodossa, poikkeuksellisesti nyt tällä viikolla jo torstaina jotta niitä ehtii hankkia kotiin lauantaiksi.

Cava BonAval Semi Seco

Perinteisellä menetelmällä valmistettu espanjalainen puolikuiva Cava BonAval on puhdaspiirteinen uutuuskuohuva, joka sopii loistavasti niin juhlajuomaksi kuin erilaisten ruokien kumppaniksi.

Raikkaan hapokkaan ja hedelmäisen cavan maussa on kypsää omenaa, sitrusta ja melonia sekä hivenen mausteista anista. BonAval on erinomainen juhlajuoma, mutta sopii loistavasti kevyille hedelmäisille salaateille, mausteisille aasialaisruoille, keskivahvoille juustoille sekä jälkiruoille. 

Bodegas Bonavalin omistaa vuonna 1943 perustettu Bodegas Lopez Morenas.

Elysée No 1 Demi-Sec

Elysée on maailman ainoa valkoherukoista valmistettu kuohuviini, jonka tarina alkoi jo vuonna 1953, jolloin Elysée No1 sai ensi-iltansa ja se on suvussamme ollut mukana juhlistamassa Itsenäisyyspäivää niin kauan kuin muistan. 

Ensimmäisessä käymisvaiheessa syntyy herukkavalkoviini, joka pannaan uudelleen käymään paineastioissa. Toisessa käymisvaiheessa syntyvä hiilidioksidi imeytyy viiniin ja vapautuu vähitellen iloisina kuplina vasta lasiin kaadettaessa.  

Elysee No 1 Demi-Sec on puolikuiva, keskihapokas ja kivan valkoherukkainen ja karviaismainen kuohuviini.

Appelsiinikalkkuna illallinen

Itsenäisyyspäiväksi mehevää uunissa kauniin kullan ruskeaksi paahtunutta kalkkunaa ja herkullista kalkkunantäytettä uunissa valmistettuna sen sivussa omassa vuoassaan. Ihanan herkullista karpalokastiketta, täyteläisen samettista appelsiinilla maustettua ruskeaa kastiketta ja lisukkeina keitettyjä vahapapuja, sellerisosetta ja Cole slawia vadelma vinaigretessä perinteisen majoneesikastikkeen sijaan.

Tällä kertaa täyttämättömänä ja ns. stuffing, siis tämä kalkkunantäyte valmistettuna sen sivussa, joten kalkkuna valmistuu paljon nopeammin eikä sillä ole yhtä paljon pakollisia valmistelukuvioita kuten perinteisellä kalkkunalla, vain sen nesteytys jää. Tarkista myös tekstini kalkkunaillallisen esivalmistelut ja Itsenäisyyspäivän kalkkunaillallinen jottei pahempia virheitä kalkkunan valmistuksessa tule.

Olen näissä kahdessa tekstissä koostanut ne kokemukset jotka olen reilun parin vuosikymmenen aikana saanut, ja tänä vuonna valmistin kalkkunaa jo 22. kertaa itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna tein pienen kalkkunan hintavertailun ja totesin että viime vuodesta on aika hirveä hinnan nousu jolloin pakastekalkkuna maksoi suurin piirtein 4,95 euroa kilolta ja tänä vuonna se oli noussut jo 8,95 Euroon kiloa kohden. Onkohan kysyntä  mitenkään suhteessa tarjontaan vai miksi kalkkuna yhtäkkiä on kallistunut näin?

LIhamittari kalkkunassa

Kalkkuna on kypsää kun sen sisälämpötila on 74 astetta Celsiusta. Pistä lihamittari rinnan paksuimpaan kohtaan kun tarkista linnun kypsyyden. Toinen tapa tarkistaa onko lintu kypsää on pistää rintalihakseen reikä ja jos sieltä ulosvaluva neste on vielä punaista ei lintu ole kypsää. Ulos valuvan nesteen pitää olla kirkasta, ja jos rinnasta ei enää valu ulos nestettä on lintu liian kypsä.

Kalkkunaa ei tarvitse täyttää, vaikka kokemukseni mukaan sen lihasta tulee paljon maukkaampaa ja mehevämpää jos sen täyttää, valmistin tällä kertaa valistaa täytteen kalkkunan sivussa omassa vuoassaan, kalkkunan sisusta vain maustetaan ja sen sisään pannaan yksi sipuli, yksi kokonainen valkosipuli ja appelsiini johon on joko pistetty reikiä jottei se räjähdä uunissa, tai appelsiinin voi halutessaan myös leikata lohkoiksi samalla tavalla kuten sipulinkin mutta tämä ei syötäväksi tarkoitettu täyte kuitenkin maustaa kalkkunan sisältäpäin ja pitää sen mehevämpänä kuin jos se kypsentää onttona.

Suppilovahverotäytteen ainekset

Tavallisesti se että kalkkunasta tai sen sisältä vielä valuu nestettä on merkki siitä ettei lintu ja/tai sen täyte ole vielä aivan kypsää, mutta tässä tapauksessa täytteessä on paljon nesteitä kuten appelsiinimehua, joten se ei tarkoita etteikö lintu olisi kypsää silloin kun lihamittarin mukaan on.

Sivussa valmistetussa täytteessä oli tällä kertaa suppilovahveroita, ja voit käyttää joko kuivattuja sellaisia jotka ensin liotat ja nesteytät vedessä yön yli, tai pakastettuja. Sienien kannatta kuitenkin olla sulatettuja ennen niiden lisäämistä täytteeseen jotta saat ne pilkottua pienemmiksi. Timjami on suppilovahveroiden sekä muitten sienien kanssa hyväksi todettua joten olisi ollut hulluutta jättää se tästä täytteestä pois. Kurpista taas kuuluu kalkkunan kanssa muodossa tai toisessa, viimeksi se oli herkullisen kurpitsakeiton muodossa ja tällä kertaa se olis osana sivussa kypsennettyä kalkkunan täytettä.

Suppilovahverotäyte sivussa vuoassa valmistettuna

Enemmän kurpitsasta js sen käsittelystä voit lukea reseptistäni hillottu kurpitsa. Hasselpähkinät taas antavat täytteelle rapsakkaa kontrastia muuten hyvin pehmeälle koostumukselle. Pähkinät paahdetaan ensin, ja niiden kuoret myös poistetaan ennen täytteeseen lisäämistä. Tämä tapahtuu helpoiten puhtaalla keittiöpyyhkeellä jolla hankaat pähkinöitä kunnes kitkerät kuoret irtoavat.

Karpalokastike on meillä klassikko jota syödään meillä aina kalkkunan sekä samettisen ruskean kastikkeen kanssa ja appelsiini sopii erittäin hyvin yhteen karpalon kanssa, ja niiden maut korostavat toisiaan. Ruskean kastike valmistetaan kalkkunasta valuneista nesteistä, josta myös osa otetaan talteen täytettä varten joten ruskean kastike on tällä kertaa vaihteenvuoksi appelsiinillä ryyditettyä.

Karpalokastikkeen voit valmistaa jo ajoissa sillä aikaa kuin kalkkuna kypsyy uunissa jotta kastike saa tarpeeksi maustua jääkaapissa pari tuntia ennen sen tarjoilua. Karpalot voivat olla kohmeisia suoraan pakkasesta, niiden ei tarvitse sulaa ennen kastikkeen valmistusta. Vaikka ruskeakastike tällä kertaa saa lisämakua myös appelsiinistä ei sen valmistustapa muutu, kannattaa sinun lukea reseptistäni Itsenäisyyspäivän kalkkunaillallinen karpalokastikkeen ja ruskeankastikkeen valmistusohjeiden suhteen.

Kokonainen juuriselleri

Lisukkeina tarjoilin Cole slawia vadelmaviinietikalla maustetussa vinaigrette kastikkeessa, sellerisosetta joka ei tarvitse uunia valmistuakseen ja kelpaa tarjoilla isollekin joukolle ja jonka valmistusohjeen löydät reseptistäni fasaania hapankirsikkakastikkeessa.

Appelsiinilla täytetty kalkkuna

noin 6 kilon kalkkuna
100 g pehmeätä voita kalkkunan valelemiseen ja voiteluun
mustaa pippuria
3-4 dl kuivaa valkoviiniä

Linnun sisälle mausteeksi:
1 appelsiini
1 sipuli
1 kokonainen valkosipuli
pieni nippu tuoretta timjamia

Kalkkunan täytesivussa

1 appelsiinin kuori
1 sipuli
200 g suppilovahveroita
8 pekoniviipaletta
2 dl kurpistasosetta
1 dl hasselpähkinöitä
tuoretta timjamia
2 kanan munaa
1-2 tl suolaa
½-1 tl mustaa pippuria
4-5 viipaletta leipää
2-3 dl kalkkunan nesteitä

Stuffing sivussa:
Paahda hasselpähkinät ja poista niistä kuori. Annan niiden jäähtyä. Pese appelsiini huolella ja kuori se ohuelti. Käytä kuorittu appelsiini linnun sisällä. Huuhtele myös tuore timjami kunnolla ja annan sen kuivahtaa. Kuori sipuli ja kuutio se karkeasti. Leikkaa pekoni pieniksi suikaleiksi ja hienonna sienet. Ruskista pekoni, sienet ja sipuli voinokareessa paistinpannulla. Leikkaa leipä kuutioiksi ja lisää se täytteen sekaan. Hienonna timjami ja paloittele pähkinät karkeasti vähän pienemmiksi paloiksi. Lisää kummatkin täytteen sekaan. Hienonna appelsiinikuori ja lisää sekin täytteeseen kurpitsasoseen kanssa ja sekoita. Lisää täytteeseen kalkkunasta valunutta nestettä sekä kevyesti rikkivispatut munan ja mausta se suolalla ja pippurilla. Sekoita täyte kunnolla ja paista paistinpannulla pieni nokare makukokeeksi ja kun maut on paikallaan kaada täyte kevyesti voideltuun leipävuokaan. Paista täytettä kalkkunan kanssa samaan aikaan noin puolesta tunnista kolmeen varttiin jos se mahtuu uuniin samaan aikaan. Paista muussa tapauksessa täyte yksin uunissa 175-200 asteen lämmössä sillä aikaan kun kalkkuna vetäytyy ennen sen leikkaamista.

Kalkkuna:
Ota kalkkuna huoneenlämpöön pari tuntia ennen sen paistamista ja tarkista sen paino nesteyttämisen jälkeen. Punnitse nyt kalkkuna jotta voit kalkkunan esivalmistelun ohjeen mukaan laskea summittaisen paistoajan ja tiedät miten kauan sitä pitää paistaa uunissa jotta se on kypsä. Sulata voita miedolla lämmöllä ja sivele voita pullasudilla joka puolelta lintua. Kalkkuna on jo valmiiksi suolattu nesteytyksen aikana mutta älä unohda pippuroida sitä joka puolelta, myös sen sisältä. Pane kalkkuna uunivuokaan rinta ylöspäin. Pistele haarukalla reikiä kuorittuun appelsiinin tai leikkaa se lohkoiksi samoin kuten sipulikin. Täytä lintu tuoreella timjamilla, appelsiinillä, sipulilohkoilla ja valkosipulilla. Lisää uunivuokaan myös kastiketta varten kalkkunan kaula sekä viini. Peitä kalkkunan rinta alumiinifoliolla jonka olet voidellut voilla, voipuoli linnun rintaa vasten. Poista folio viimeisen paistotunniksi, jotta rinta paahtuu kauniin kullan ruskeaksi. Pane kalkkuna uunin 200 asteeseen ja anna paistua puoli tuntia ja alenna uunin lämpö 175 asteeseen. Linnusta alkaa valua paljon nesteitä ensimmäisen reilun tunnin jälkeen joten älä unohda ottaa tätä nestettä talteen sivussa valmistettavaa täytteettä varten. Valele lintua siitä valuneella nesteellä noin puolen tunnin kahden kymmenen minuuttia välein jotta siitä tulee oikein mehevä. Jos käytät paistimittaria, kalkkuna on kypsää kun se on 74 astetta. Voit kokeilla kypsyyttä panemalla mittarin kalkkunan rinnan paksuimpaan kohtaan, sen ei tarvitse olla paikallaan koko paistoaikaa kun vain pistät sen tarpeeksi syvälle ja annat sen olla paikallaan kunnes sen lukema tasaantuu ja jää paikalleen. Ota pelliltä kaikkia jäljelle jääneet nesteet talteen ruskeaa kastiketta varten. Muista vielä ottaa talteen sen sisällä oleva appelsiinikin.

Esillepano:
Leikkaa kalkkunan rintaliha viipaleiksi ja aseta tarjoiluvadille kokonaisen kalkkunan täytteen kanssa. Koristele tuoreella timjamilla. Tarjoile ruskea- ja karpalokastike omista kastikekulhoistaan ja lisukkeena keitettyjä tai höyrytettyjä vahapapuja, sellerisosetta ja vadelmaviinietikalla maustetulla vinagrettellä maustettua Cole slawia. Voit joko asettaa ruoat tarjolle seisovan pöydän tapaan keittiöön tai tarjoilla illallisen ruokapöydässä, jotta jokainen ruokailija voi itse ottaa haluamansa määrän jokaista ruokalajia.