Marjatilan tuorehillo

Ihanaa tuoretta mansikkahilloa ympäri vuoden, nopasti valmistettua pikahilloa ja tuoretta mansikkaa jälkiruokiin ja hilloksi. Voiko se olla totta ja miten sinäkin sitä saat.

Mansikkahillon reseptejä on jokaista kokkia kohden kymmeniä, ja kaikki ovat variaatiota samasta asiasta, harvemmin tapaa uuttaa tietoa tai tapaa valmistaa hilloa. Olen jo aikaisemmin hyödyntänyt soseuttamista marjojen ja hedelmien sekä myös vihannesten kuten esimerkiksi kurpitsan sosetta, mutta tämä on yleensä ollut niiden kypsentämisen jälkeen. Tämä taas on uusi tapa, ja aivan loistava sellainen, ja sanoisin että kyllä marjatilan emäntä konstit osaa mansikan viljelijä kun on. 

Mansikat sokerissa

Sain tämän reseptin, tai pikemminkin vinkin miten valmistaa tuoretta majahilloa joka on tarjolla ympäri vuoden Yrjölän marjatilan emännältä, joka taas vuorostaan oli se anopiltaan saanut, siis marjatilan entiseltä emännältä tai pikemminkin eläkkeelle siirtyneeltä emännältä. Yrjölässä tätä mansikkahilloa kutsutaan nimellä tuorehilloksi ja miellän sen hyvin puolukkasurvoksen tyyppiseksi hilloksi, tuoreeksi hilloksi tai kypsentämättömäksi marjasurvokseksi.

Ei hillon valmistus voisi olla helpompaa. Mansikat survotaan sokerin kanssa ja pakastetaan, ja pakkasesta tulee ulos ”tuoretta” mansikkahilloa, tai mansikkasurvosta ihan keittämättäkin ja sosetta voi heti käyttää kunhan se vain on sulanut. Marjat voi soseuttaa niin tasaiseksi soseeksi kuin haluaa tai jättää marjat vain karkeasti survotuiksi jolloin hillossa on enemmän sattumia. Tätä sosetta voit käyttää jälkiruokiin ns. Coulis kastikkeisiin. Coulis on soseutettua hedelmää, marjoja tai vihanneksia kuten esimerkiksi jo kerran mainitsemani kurpitsasose. Coulis siivilöidään jottei siinä ole mitään sattumia tai hedelmien ja marjojen siemeniä joten tällä tavalla voit tehdä jo valmista mansikkacoulis'ta pakkaseen talven jälkiruokien varalle.

Tuorehillo valmis pakastimeen

Tämän saman mansikkasoseen voit myös myöhemmin keittää hilloksi jos haluat, jolloin helposti saat mansikoita ja hilloa säilöön talveksi vaikkei sinulla olisikaan tilaa jääkaapissa tai sinulla ei ole kylmäkellaria jossa hilloja säilyttää. Meillä oli jonkin aikaa ennen viime syksyllä ostettua pakastinta juuri tämä pulma, pakastin oli aivan täynnä, ja jääkaappi taas pursui erilaisista lasipurkeista joissa oli mitä milloinkin. 

Nytkyään suurin osa jääkaapin hillopurkeista on hävinnyt pakastimeen, josta myöhemmin tarpeen tullen pyöräytän hilloa, tai pikemminkin keitän hilloa jollen sitä nauti tuorehillona. Muista vain pakastaessa että jäätynyt ruoan tilavuus aina kasvaa jäätyessään joten rasioita ei pidä täyttää piripintaan vaan niihin on jätettävä tilaa soseen jäätymiselle. Pakastimeen mahtuu paremmin mansikkasosetta tai coulis’ta jota voi käyttää sinänsä jälkiruokiin. 

Steviaa

Tässä on nyt tavallaan kaksi eri mansikkahilloa samassa, sekä raaka tuorehillo tai survos, sekä perinteinen tavallinen hillo joka keitetään tästä raasta tuorehillosta. Jos haluat keittää tuorehillosta perinteistä keitettyä mansikkahilloa kiehautat vain sokerin ja marjat kattilassa ja kaada hillo huolellisesti puhdistettuihin lasipurkkeihin. Anna hillon jäähtyä kokonaan ennen kuin siirrät sen jääkaappiin jossa se säilyy tavallisen hillon ajan. Avaamattomana noin vuoden ajan seuraavaan satokauteen, puolisen vuotta huoneenlämmössä auringonvalolta suojattuna ja avattuna viikon pari korkeintaan kuukauden vähän riippuen sokerin määrästä. Ja jos mieluummin haluta valmistaa perinteistä mansikkahillo kannattaa sinun kokeilla mamman mansikkahilloa.

Mistä pääsenkin sujuvasti makeutukseen joka tässä hillossa onkin jo kiinnostavampaa. Koska nyt on kyse tuorehillosta, ei se säily jääkaapissakaan kuin pari, kolme päivää vaikka se sisältäisi paljonkin sokeria. Tämä johtuu siitä ettei hilloa keitetä, mutta, tässä hillossa voit itse säädellä makeuden juuri sinulle sopivaksi ja oikeaksi. Sokeria voi olla paljon, sokeria voi olla vähän, voit makeuttaa tämän hillon jopa Stevialla tai hunajalla tai olla sitä ollenkaan sokeroimatta. Tuorehillo säilyy pakastimessa ja sulatettuna kolmisen päivää. Halutessaan tarjoilu vaiheessa, tai kun soseesta keitetään perinteistä hilloa voi siihen lisätä makua oman mieltymyksien mukaan, tähän sopii hyvin esimerkiksi minttu, vanilja, sitruunaa tai appelsiinin kuori. 

Marjatilan tuorehillo

1 kg mansikoita

200–500 g sokeria

Huuhtele marjat ja poista niistä tyvet. Anna marjojen kuivahtaa. Soseuta mansikat sokerin kanssa ja siivilöi marjasose jos haluat siitä coulis’ia jälkiruokiin. Kaada tuorehillo sopivan kokoisiin rasioihin, muista jättää tilaa soseen tilavuuden kasvamiselle sen jäätyessä ja pakasta. Sulata tuorehillo jääkaapissa yön yli ennen sen käyttöä.

Hummeri Thermidor

Uunissa kuorrutettu hummeri, hummeri Thermidor. Klassinen ranskalainen uunissa kuumassa lämmössä juustolla kuorrutettu hummeri, juhlava alkuruoka juhlistamaan tilaisuutta kuin tilaisuutta.

Hummeri Thermidor sitruunalla

Thermidor oli ranskalaisen vallankumouksen aikaisen almanakan 11. kuukausi joka alkoi heinäkuun keskiaikoihin ja loppui elokuun puolissa välissä ja sanotaan että tämä ruoka sai joko suorasti tai epäsuorasti nimensä tämän kuukauden mukaan. 

Ajallisesti tämä ruoka kuuluun hyvin kesään, ainakin niemensä puolesta mutta minulla muutenkin on jostain syystä taipumus syödä enemmän kalaa ja äyriäistä kesällä. Tämä johtuu kai kylmäruokahakuisuudestani kesä helteiden vastapainoksi.Hummeri Thermidoria sanotaan valmistettu itselleen ranskan keisarille Napoleon Bonapartelle. Tämä kuitenkin on epävarmaa mutta hummeri oli kuitenkin tämän ajan muotiruokaa, ja se sopii edelleen nykypäivänä juhlaan hintansa takia.

Hummeri halkaistaan

Suomessa harvoin näkee eläviä hummereita, ja elävänä hummerin kypsentäminen voi olla epämiellyttää, joten suosittelen pakastettua hummeria tähän ruokaan, vaikka ruoka on aivan eri tasolla ja herkullisempaa tuoreesta hummerista valmistettuna, mutta kokemattomalla on joskus ruoan käsittelyn suhteen joskus vähän tingittävä mausta jollei kyse ole tuotteen olemattomasta tarjonnasta.

Nykyään hummerin koko on huvennut siitä ennen vanhaan normaalista kilosta, puolesta toista kiloa, kutistunut noin puolesta kilosta vajaaseen kiloon, vähän laadusta riippuen mutta vieläkin yhdestä hummerista saat kivan juhlavan alkuruoan kahdelle joten tuplaa vain resepti jos tarvitset alkuruoat neljälle.

Hummerin sisusta mätineen

Tässä tosiaan käytin pakastehummeria joten resepti ei käsittele miten tuoreen elävän hummerin suhteen menetellään, palaan tähän asiaan kun sopivassa paikassa ja sopivaan aikaan saan käsiini eläviä hummereita. Anna pakastetun hummerin sulaa hitaasti jääkaapissa omassa pakkauksessaan yön yli. Hummeri leikataan pituussuunnassa kahtia ja kuori käytetään hummerin kuorruttamiseen joten on tärkeää että se jää kokonaiseksi eikä mene rikki. Kaikki sen liha käytetään ja pannaan takaisin kuoreen uunissa gratinoitumaan.

Käytä tähän kuivaa valkoviiniä, hummerin liha itsessään on hieman makeahkoa ja käytä mieluiten samaa viiniä jota aiot tarjoilla ruoan kanssa. Ei kannata pilata hyvää ruokaa halvalla ja juomakelvottomalla viinillä. Viini jota et itse suostuisi juomaan ei myöskään sovi ruokaan, se vain pilaa muut hyvät raaka-aineet.

Tyhjät hummerin kuoret

Kastikkeeseen tulee myös tuoretta rakuunaa, vähän rakuunan oksien koosta riippuen noin pari kolme isoa oksaa on riittävästi. Huutele yritit aina huolellisesti ennen niiden käyttöä ja anna niiden kuivahtaa puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Olen tähän joskus myös käyttänyt tuoretta basilikaa tai ruohosipuli jotka jokainen antavat ruoalle oman makunsa. Tilliäkin voi halutessaan käyttää jos niin haluaa mutta perinteisesti se ei tähän kuulu.

Täytetyt hummerin kuoret

Hummeri kuorrutetaan uunissa Bechamelkastikkeella ja se sisältää gluteenia vehnäjauhojen muodossa, se myös sisältää laktoosia maidon tai kerman muodossa. Käytän tähän usein puolet ja puolet kermaa ja maitoa, joten Bechamelkastikkeen neste määrä on joko tai, tai sekä että mutta yhteensä määrä on sama riippuen miten rasvaisen kastikkeen haluaa. Hummeri itse ei sisällä pahemmin rasvaa, asia joka kannattaa pitää muistissa kun valitsee mitä nestettä kastikkeeseen käyttää. Toisaalta juustossa on sitä sitä enemmän ja se tasapainottaa asian. Juustosta puheen ollen, käytän tähän jotain hieman kypsytettyä muttei liian väkevän vahvan makuista juustoa, esimerksi Gruyerejuustoa. Juusto ei kuitenkaan saa olla liian rasvaista, tällöin se ei pysy hummerikuorissa kun se kuorrutetaan uunissa. Tällä reseptillä saat juhlavaa syötävää kahdelle tavallisesta tavasta poiketen mutta reseptin voit helposti tuplata neljälle sopivaksi alkuruoaksi.

Hummeri Thermidor

1 hummeri

2 salottisipulia

2 dl valkoviiniä

50 g Gruyerejuustoa

3 oksaa tuoretta rakuunaa

ripaus kajennpippuria

suolaa

mustaa pippuria

Bechamelkastike:

2 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoja

2½ dl kermamaitoa

suolaa

valkopippuria

Huuhtele rakuuna ja anna sen kuivahtaa. Valmista Bechamelkastike ohjeen mukaan. Kastikkeen tulee olla paksua kuten Creme Fraiche. Paloittele hummeri. Asettele hummeri leikkuulaudalle selälleen. Leikkaa terävällä vetisellä hummeri kahteen aloittaen päästä ja leikkaa painamalla lautaa vasten pyrstöön asti. Kuorta käytetään hummerin kuorruttamiseen joten on tärkeää että se jää kokonaiseksi eikä mene rikki. Poista hummerinliha kuorista ja poista sen tumma suoli joka sijaitsee keskellä selkää. Pane hummerinliha kulhoon. Irrota siltä kummatkin sakset ja riko sakset pähkinänsärkijällä tai lihanuijalla varovasti lyöden. Irrota liha saksista, muista poistaa peukalon ”siipi” ja pane liha samaan kulhoon muun lihan kanssa. Lisää myös hummerin mäti lihan sekaan jos sitä on. Poista hummerin tummat sisälmykset kuoresta, ja kaikki hummerin päästä. Tuloksena pitäisi olla kaksi tyhjää hummerinkuorta. Kuorista voit keittää hummerikeittoa ohjeen mukaan. Kuori ja hienona salottisipulit hyvin hienosti. Kuullota sipuli miedolla lämmöllä läpikuultavaksi ja pehmeäksi voinokareessa. Lisää viini kun sipuli on pehmeää eikä ole saanut väriä ja anna viini kiehua kokoon kunnes sitä on vain reilu ruokalusikallinen jäljellä. Lisää tämä kokoon keitetty neste Bechamelkastikkeen sekaan. Anna seostan hautua minuutin miedolla lämmöllä ja ota kattila pois lämmöltä.  Hienonna rakuuna suikaleiksi jos lehdet ovat hyvin suuria, muuten ne voi vain leikata paloiksi.  Paloittele hummerinliha pieniksi ja lisää kastikkeeseen rakuunan ¾ osaa juuston ja sekoita kunnolla. Tarkista kastikkeen maku ja mausta se oman makusi mukaan suolalla, kajeenpippurilla ja valkopippurilla. Pane hummerin kuoret uunivuokaan ja lusikoi hummerikastike takaisin hummerinkuoriin. Ripottele jäljelle jäänyt juusto hummerien päälle. Kuorruta hummereita 225–250 asteen lämmössä grillivastuksen alla noin 5-10 minuuttia kunnes kastike on alkanut kuplia ja pinta on saanut kauniin ruskean paahtuneen värin. Tarjoile heti uunista kuumana sitruunalohkon ja salaatin kanssa alkuruoaksi.

Strutsipihvit minttuperunoin

Mehevät kokonaisena grillatut strutsinpihvit mintulla maustetuilla uusilla perunoilla ja maukkaalla punaviinikastikkeella. Tuoreet strutsinlihapihvit maukkaalla punaviinikastikkeella ja mintulla sekä ruohosipulilla maustetuin uusin perunoin.

Strutsi onkin jotain mitä en vielä ole täällä käsitellyt ja nyt päästäänkin jo asiaan kesän grillikauden ansioista.  Strutsinlihan maku muistuttaa hyvin paljoni häränlihaa, ja sitä voi valmistaa ja kypsentää aivan samalla tavalla kun häränlihaa ja parasta liha on medium, siis puolikypsänä, jolloin se on noin sen sisälämpötila lihamittarilla mitattuna on 60 astetta, strutsi kypsyy nopeasti ja läpikypsää strutsinliha on jo 70 asteessa. 

Strutsin paistia

Strutsin voi yhtä hyvin grillata hiilloksella kuin paistaa pannulla, pitää vain muistaa että lihan pitää antaa vetäytyä ennen sen leikkaamista jotta lihanesteet pysyvät pihvin sisällä eivätkä valu lautaselle, samoin kuten kuuluu antaa kaiken liha vetäytyä ennen sen leikkaamista. Vaikka strutsi on lintu, ei sitä tarvitse kypsentää aivan kypsäksi kuten kanaa, porsaanlihaa tai villisikaa, vaan strutsinlihan voit halutessaan jättää punertavaksi sisältä samalla tavalla kuten häränlihan.

 

Minttuiset uudet perunat

Meillä täällä pohjoismaissa uudet perunat yhdistetään useimmiten aina tilliin, mutta brittien saarilla niitä valmistetaan sen sijaan usein mintun kanssa, ja tässä yhdistin mintulla maustetut uudet perunat ruohosipulin kanssa, josta ne saavat miedon sipulinmaun joka sointuu hyvin strutsipihvien kanssa. 

Perunat vain pestään ja harjataan ja keitetään kypsiksi ja lisätään voisulaan jossa minttu on saanut jo vähän aikaa luovuttaa makuansa, ja perunat viimeistellään juuri ennen tarjoilua ruohosipulilla. Käytin tähän siikiliä perunana ja näihin hieman makeahkoihin uusiin perunoihin sopii hieman miedompi viherminttu piparmintun sijaan, jossa on väkevämpi ja hammastahnamaisempi mintunmaku.

Punaviinikastike valmistetaan samalla tavalla kuin reseptissäni punaviinikastike vain sillä erolla että tavallisen kuivatun keltasipulin sijaan tässä on käytetty kesän tuoretta kevätsipulia antamaan makua. Tästä johtuen sipulin maku on erittäin mieto. Käytä sitä viiniä mitä ruoan kanssa tarjoilet kastikkeen valmistukseen, älä turhaan pilaa hyvää ruokaa halvalla jo etikaksi muuttuneella viinillä. ja jollet innostu punaviinikastikkeesta voit vaihtaa sen kesän tuoreilla kangasajuruohon kukilla maustettuun punaviiniivoihin. Valmistat sen helposti reseptilläni kangasajuruohovoi. Tällä strutnipihvi reseptillä saat tuttuun hyväksi todettuun tapaan pääruokaa neljälle ruokailijalle.

Strutsipihvit

400 g strutsinfileetä

suolaa

mustapippuria

Minttuperunat:

600 g uusia Siikliperunoita

½ nippua viherminttua

½ ruohosipulia

voinokare

Punaviinikastike:

5 dl lihalientä

2 dl punaviiniä

1 laakerinlehti

2 kevätsipulia varsineen

50 g voita

suolaa

valkopippuria

Lisukesalaatti:

viinisuolaheinää

Rucolaa

vinaigrettekastike

Aloita valmistamalla punaviinikastike lihalle. Huuhtele sipuli huulellisesti ja leikkaa ja noin sentin paksuisiksi renkaiksi. Mittaa viini ja lihaliemi kattilaan ja lisää sipuli sekä laakerinlehti. Keitä kastiketta kokoon kunnes siitä on noin kolmas jäljellä. Leikkaa kylmä voi pieniksi kuutioiksi. Ota liha huoneenlämpöön temperoitumaan noin tunti ennen sen kypsentämistä.  Huuhtele ruohosipuli ja minttu huolellisesti aja anna niiden kuivua kokonaan puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Pese perunat ja harjaa ne, keitä kypsäksi suolatussa vedessä. Kuivaa lihan pinta talouspaperilla ja mausta se suolalla ja mustalla pippurilla. Grillaa hiilloksella tai paista lihaa paistinpannussa kunnes se on saavuttanut 60 asteen sisälämpötilan. Tällöin liha on medium kypsää ja vielä punertavaa sisältä. Nosta liha sivuun lämpimälle lautaselle vetäytymän noin kymmeneksi minuutiksi alumiinifoliolla peitettynä. Hienonna minttua vetisellä tai saksilla. Sulata nokare voita kattilassa miedolla lämmöllä ja lisää sinne hienonnettu minttu. Huuhtele salaatit ja anna niiden kuivahtaa lävikössä. Anna mintun luovuttaa makunsa voisulalle miedolla lämmöllä noin viitisen minuuttia. Nosta kastikekattila lämmöltä ja lisää sekaan kylmää voita. Anna voin sulaa kastikkeen sekaan, älä vispaa, sekoita vain varovasti kauhalla. Tarkista kastikkeen maku ja mausta se suolalla ja valkopippurilla oman makusi mukaan. Valuta perunoista vesi ja kaada voisula niiden kattilaan. Sekoita ja anna perunoiden maustua pari minuuttia ennen tarjoilua. Valmista vinaigrette ohjeen mukaan ja sekoita se salaatin sekaan isossa salaattikulhossa. Leikkaa perunoiden sekaan ruohosipulia ja sekoita. Leikkaa liha viipaleiksi ja asettele lämpimille lautasille. Lisää viereen mintulla maustettuja uusia perunoita ja lusikoi kastiketta liha päälle ja viereen. Tarjoile annokset heti lämpiminä vihreän lisukesalaatin kera.

Grillatut paprikat

Kuumalla hiilloksella paahdettua paprikaa, verjusilla, tuoreilla basilikan lehdillä ja mustilla Nigellan siemenillä maustettuna. Lämmin tai haalea lisuke grilliruoille jossa kuumat paprikat maustetaan basilikalla, Verjusilla ja mustan Nigellan siemenillä. Vaivatonta ja pelkistettyä ruokaa jossa ei ole montaa raaka-ainetta mutta sitäkin enemmän makua.

Tämä ruoka perustuu hyvin paljolti viime kesänä julkaisemaani grillattuihini vihanneksiin, joiden seassa muun muassa oli myös paprikaa mutta tässä ruoassa paprika on pääroolissa, paprikat vain grillataan jotta ne saavat kauniit grillijäljet, mutta myös jotta ne pehmenisivät. Lämpimät paprikat maustuvat paremmin ja helpommin ja ne lisätään verjusilla maustettuun kastikkeeseen jossa niiden annetaan maustua. 

Paprikat maustumassa

Näitä grillattuja paprikoita voi syödä se lämpimänä että seuraavana päivänä kylmänä suoraan jääkaapista ja ne ovat vaivansa arvoisia lisukkeena kesän grillikaudella. Ne sopivat myös hyvin leivänpäälle tomaatin tai kurkun tilalle sekä kylmäni salaatteihin. Juusto sekä meetvursti ovat hyväksi todettu seuralainen grillatuille paprikoille leivän päälle. 

Valitse paprikoiden väri oman mieltymyksesi mukaan, mutta värikkäänä lisukkeena jossa on sekä punaista, keltaista että oranssia paprikaa, tai miksei myös vihreää paprikaa, lisuke tulee parhaiten oikeuksiinsa ja on näyttävämpi kuin vain yhden värisestä paprikasta valmistettuna. Leikkaa paprikat neljästä kuuteen lohkoon vähän riippuen miten isoja ne ovat ennen niiden grillaamista. Paprikan palojen ie pidä olla liian isoja jotta ne kypsyvät ennen kuin palavat, mutta ne eivät myöskään saa olla liian pieniä samasta syystä.

Grillattua paprikaa meetvurstin kanssa

Nämä grillatut paprikat ovat myös oivallista syötävää vegaaneille grillattujen munakoisorullien ja grillatun kesäkurpitsan lisäksi. Kaikki kolme mainittua sopivat myös karppaajille salaatin kanssa korvaamaan sitä perinteisempää perunaa. Huomaa myös etteivät mikään näistä kolmesta mainitusta reseptistä myöskään sisällä laktoosia, eikä gluteenia joten en sopivat myös keliakikoille että laktoosille herkillä veganien ja kasvissyöjien lisäksi.

Nigellan siemeniä kutsutaan suomeksi usein mustiksi seesamin siemeniksi, tai mustaksi kuminaksi mutta se ei kuitenkaan ole kumpaakaan. Nigella sativa on leinikkien sukuun kuuluva kasvi ja joka maistuu hyvin hämäävästi sipulille, joten tätä maustetta voit käyttää ruoissa jossa saa sipulin makua vaikka ruokaseurueessa olisi sipulille allergisia. 

Verjus on keskiajalla hyvin yleisesti käytetty ruokamauste josta voit lukea lisää reseptistäni Verjusilla maustetut grillatut vihannekset. Ruoan juju on sama kuin sekä grillatussa kesäkurpitsassa että grillatuissa munakoisorullissa, paprikat lisätään kastikkeeseen maustumaan heti suoraan lämpiminä grillistä jossa ne saavat maustua kunnes on aika syödä ne. Tämä tarkoittaa että myös käyttämälläsi oliiviöljyllä on suuri vaikutus ruoan makuun, joten valitse tähän se kalliimpi ja aromaattisempi oliiviöljy, extra virgine kylmäpuristettu oliiviöljy, samoin kuten salaattikastikkeisiin ja säästä se halvempi ruoanlaittoon ja paistamiseen. 

Tähän voit myös halutessasi käyttää chiliä, sekä tuoretta että kuivattua tai chilitahnaa jos haluat ruokaan hieman enemmän potkua ja tulisuutta. Grillatut paprikat säilyvät jääkaapissa tiivisti muovilla suojattuina noin viikon päivät, jos niitä van jää tähteeksi. Lisukkeena muun grilliruoan seassa tarvitset noin puolikkaan, kolme neljäsosan paprikaa jokaista ruokailijaa kohden vähän riippuen paprikoiden koosta. 

Grillatut paprikat

4 paprikaa

2 rkl Verjusia

4 rkl oliiviöljyä

(chiliä)

ripaus suolaa

1-2 tl Nigellan siemeniä

10 oksaa tuoretta basilikaa

Huuhtele basilika huolellisesti ja anna sen kuivahtaa puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Huuhtele paprikat ja halkaise ne. Poista niiden sisustasta niiden siemenet ja sisustan valkoiset kalvot. Leikkaa paprikat neljästä kuuteen lohkoon vähän riippuen miten isoja ne ovat. Anna paprikoiden kuivahtaa ennen niiden grillaamista. Mittaa salaattikulhoon Verjus ja öljy, lisää ripaus suolaa, Nigellan siemenet ja chili, jos sitä käytät. Sekoita kunnolla. Grillaa paprikat kuumalla hiilloksella. Kääntele niitä jotteivät ne pala liian tummiksi tai mustiksi. Anna paprikoiden saada kauniit grilliraidat ja pehmetä hiukan niitä polttamatta karrelle. Lisää paprikat heti kastikkeeseen maustumaan. Sekoita paprikoita jotta ne kaikki saavat kiiltävän pinnan kastikkeesta. Riivi basilikanlehdet varsista ja lisää ne kokonaisina vasta juuri ennen tarjoilua. Tarjoile paprikat joko lämpiminä, haaleana tai kylmänä, hieman maustuneempana lisukkeena tai voileivän päällä.

Ruohosipulijuusto

Kotitekoinen tuoreella ruohosipulilla maustettu tuorejuusto. Piimästä valmistettu ruohosipulinen tuorejuusto joka sopii voileipäkeksin päälle ja voit ensikerralla lisätä juustotarjottimelle itse valmistetun tuorejuuston.

Tuorejuustoa ei ole vaikeaa itse valmistaa, kunhan vain lämmittää sitä jolloin se juoksettua ja sen voi aivan vapaasti maustaa oman makunsa mukaan. Meillä näitä erilaisia tuorejuustoja on vuosien mittaan tullut kokeiltua jos monen laista, aloitin tuorejuustojen valmistuksen aikoina jolloin vielä olin kasvissyöjä vajaat kolme vuosikymmentä sitten.

Ruohosipulia ja suolaa juustolle

Perinteisesti meillä valmistetaan valkosipulituorejuustoa jota myös voit kokeilla, mutta tätä ruohosipulilla maustettu tuorejuusto on myös oivallista kylmää syötävää sekä juotavaa helteillä. Kun kesä toden toimella alkaa ja kesähelteet tulevat alan ideoimaan mitä kylmää syötävä sitä on ja suuri suosikki on edelleen voileipäkakku jota myös voit kokeilla. Tämä vuonna salaatit jäävät aivan vain emännän herkuksi, puoliso jättäytyy niistä suosiolla ne ovat toistaiseksi liian kova, tai pikemminkin liian työläs, pala hänelle purtavaksi.

Valmista tuorejuustoa

Tämä on herkullinen maultaan hyvin pelkistetty juusto, ainoastaan suolalla ja ruohosipulilla maustettu ja se on parhaimmillaan vasta parin päivän jääkaapissa tekeytymisen jälkeen.

Juusto säilyy jääkaapissa noin reilun viikon mutta meillä sitä harvoin enää on tallessa kolmannen päivän jälkeen. Tätä ruohosipulijuusto voit käyttää samalla tavalla kuin muita tuorejuustoja, se on vain hieman kuivempaa ja se myös murenee enemmän kuin kaupasta ostetut valmiiksi maustetut sakeuttamisaineilla kermaiseksi saadut tuorejuustot, mutta voit itse säätää miten paljon suolaa ja mausteita siihen haluat.

Ruohosipulijuusto sopii hapannäkkileivän tai englantilaisten muffinien päälle. Ja jos olet kiinnostunut juuston valmistuksesta voit samalla tavalla itse valmistaa tuorechevreä kotona  seuraamalla reseptiäni chevre kutunmaitojuusto

Tuorejuustosta saa sivutuotteena heraa jota voit hyödyntää leivän leipomiseen. Se sopii erinomaisesti taikinan nesteenä vaikkapa pettuleivän tai vehnäisen hapannäkkileivän leivontaan. Hera säilyy noin viitisen päivää jääkaapissa tiiviillä korkilla suljetussa huolellisesti puhdistetussa ja steriloidussa lasipullossa.

Ruohosipulijuusto

1 l piimää

3 dl kermaviiliä

suolaa

1 nippu ruohosipulia

Kaada piimä ja kermaviili kattilaan. Lämmitä seos miedolla lämmöllä aika ajoin sitä sekoittaen pohjasta asti varoen ettei se pala pohjaan. Ota kattila pois lämmöltä kun seos alkaa juoksettua. Peitä kattila kannella ja anna sen jäähtyä noin puolisen tuntia. Huomaa että juustoa ei tässä kohdassa saa sekoittaa, sen pitää saada itsestään juoksettua ja saostua kokkareiseksi. Jos nyt sekoitat juustoa muodostuvat siihen liian pieniä kokkareita eikä siitä samalla tavalla muodostu kiinteää tuorejuustoa. Valuta tuorejuusto joko kahvifiltteriin tai harsokankaan läpi. Anna heran valua vähintään pari tuntia, mutta aika voi olla pidempikin jos haluat oikein kuivaa ja kovaa juustoa. Huuhtele ruohosipuli huolellisesti ja anna sen kuivua kokonaan puhtaan keittiöpyyhkeen päällä. Pullota muodostunut hera ja käytä sitä leivontaan. Siirrä tuorejuusto kulhoon ja lisää siihen suolaa. Sekoita kunnolla joka lisäämiskerran jälkeen ja tarkista juuston maku. Lisää ripaus suolaa jos se sitä mielestäsi tarvitsee. Leikkaa kuiva ruohosipuli hienosti ja lisää se juuston sekaan ja sekoita kaikki kunnolla. Peitä juusto tiivisti muovilla ja pane se jääkaappiin tekeytymään seuraavaan päivään.

Espressokakku

Tummaa suklaata, kermaista Mascarponejuustoa ja vahvaa espressosiirappia, siitä on kesän parhain suklaakahvikakku valmistettu. Vähän kuin Cheesecake muttei kuitenkaan juustokakku, vaan kahvikakku jossa yhdistyy kaksi italialaista asiaa, vahva melkein musta espressokahvi sekä samettisen pehmeä Mascarponejuusto jonka kruunaa tumma suklaa.

Olen tätä reseptiä vuosien mittaan kehitellyt ja vasta tänä vuonna se sai sen oikean lisän, espressokahvisiirapin. Tämä sai muuten hyvän suklaaleivoksen, tai kakun riippuen miten ison tai monta siitä valmistat, nousemaan vaivan toisiin korkeuksiin. Ja kakussa käytetään ylijäänyttä espressokahvia josta valmistetaan aivan mahtavan tumman makeaa kahvisiirappia joka kruunaa jälkiruoan kuin jälkiruoan johon halutaan kahvin makua. espressosiirappi saa sen tumman laktisaisen sävyn mustatsa melassista, Black Treacle.

Kuppi espressoa

Käytin tähän italialaista Mascarponejuustoa joka sopii hyvin makeisiin jälkiruokiin kermaisella koostumuksellaan. Kakun tai leivokset voi valmistaa jos ei ole uunia käytössä kunhan vain on tilaa missä se saa hyytyä ja tekeytyä kylmässä jääkaapissa tms. Kakun tai leivoisten voi myös antaa hyytyä pakkasessa puolisen tuntia, jos kakun valmistusta on nopeutettava mutta varo sen kovettumasta liikaa.

Tähän käytetään Digestivekeksejä, noin 2/3 osaa yhdestä paketista ja keksit saat hyvin muruiksi monitoimikoneessa mutta sen puutteessa voit panna sen muovipussiin ja nuijia ne joko kaulimella, lihanuijalla tai jopa kivellä rikki. Muista vain ettei pussia kannata sulkea tiivisti jottei se räjähtäen mene rikki ja saat keksimuruja yltympäri mökkikeittiötä.

Espressosiirappia

Kakussa on sekä Mascarpone juustoa että kermaa jotka kummatkin sisältävät laktoosia, mutta jos haluat tehdä kakusta tai leivoksista laktoosittoman version, voit korvata tuorejuuston ja kerman laktoosittomalla vispikermalla, maitorahkalla ja creme Fraichella, noin puolet ja puolet siis sama määrä kumpaakin noin kaksi purkkia jotka kummatkin ovat 2 dl vetoisia. Gluteenia on Digestivekekseissä jotenvalitse gluteenittomia murokeksejä jos halut valmista keliaakikollekin sopivan kakkuversion.

Suklaan raastaminen onnistuu parhaiten kun suklaa on ollut jääkaapissa pari tuntia kovettumassa. Tällöin se on tarpeeksi kovaa eikä sula heti sitä käsitellessä. Täytteeseen suklaa raastetaan hienosti raastimella, viimeistelyyn se taas raastetaan veitsellä sen reunaa raaputtaen jotta saadaan aikaiseksi isompia suklaasuikaleita. Hyvä tapa on sijoittaa suklaalevy mahaa vasten ja vetää veistä sen terä suklaalevyn reunaa pitkin itseensä päin. Raasta vain täytteeseen se suklaa pituussuunnassa jotta sinun on helpompi sada pitkiä suklaasuikaleita viimeistelyyn.

Tumma suklaa

Tämän espressokahvikakun voit valmistaa joko isossa irtopohjallisessa kakkuvuossa, tai annoskoossa annosvuokia tai annosrengasmuotteja käyttäen. Tämä satsi kuitenkin riittää yhteen 24 senttiseen kakkuvuokaan jolla saat noin kahdeksasta kymmeneen annospalaa, joten vähintään kymmeneen annosleivokseen tai enempään, ja siirappia jää hyvin talteen toiseen kertaan ja sitähän voi aina kun espressoa sattuu jäämään yli, valmistaa lisää.

Espressosiirappi

2 dl vahvaa espressokahvia

½ dl sokeria

1 rkl black treacle

Lämmitä kahvi uudestaan jos se on kylmää, lisää sokeri ja tumma siirappi ja pidä kahvi miedolla lämmöllä kunnes kaikki sokeri on liuennut kahvin sekaan. Kaada siirappi huolellisesti puhdistettuun lasipulloon sulje korkilla ja anna sen jäähtyä kokonaan. Siirappi säilyy huoneenlämmössä jopa vuoden.

Espressokahvikakku

1 pkt Digestive keksejä

50 g voisulaa

300 g Mascarponejuustoa

2 dl vispikermaa

2 rkl espressosiirappia

4 liivatelehteä

100 g tummaa 80 % suklaata

Viimeistelyyn:

100 g tummaa 80 % suklaata

tuoreita sitruunamelissan lehtiä

10 tuoretta mansikkaa

½ dl espressosiirappia

Murskaa 2/3 Digestive keksipaketin keksit hienosti. Sulata voi pienessä kattilassa miedolla lämmöllä. Pane keksit kulhoon ja kaada voisula päälle. Leikkaa voipaperista irtopohjavuoan pohjaan sopivan muotoinen paperi. Voitele paperi sekä ylä- että alapuolelta kevyesti öljyllä. Asettele paperi vuoan pohjalle. Kaada paperin päälle muroseos ja tasoittele ne tasaiseksi kerrokseksi vuona pohjaan joko käsin tai lusikan avulla. Pane vuoka jääkaappiin kovettumaan 2-3 tunniksi. Pane liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Raasta suklaa hienosti kulhoon. Lisää kulhoon Mascarponejuusto, espressosiirappi ja sekoita kaikki hyvin. Vispaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja lisää se kääntämällä Mascarponen sekaan. Purista liivatteista vesi ja sulata ne tilkassa vettä pienessä kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää sulatettu liivate Mascarponen sekaan ohuena nauhana koko ajan sekoittaen kunnes kaikki on seassa. Varmista että kaikki sekoitettu tasaiseksi massaksi. Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle mansikoiden keskellä ja tasoittele kakun pinta.  Peitä kakku tiivisti muovilla ja pane se kylmään hyytymään jääkaappiin yön yli.

Viimeistely:

Huuhtele mansikat ja sitruunamelissa huolellisesti ja anna niiden kuivahtaa. Jätä mansikoihin niiden tyvilehdet ja halkaise ne. Valitse tähän samankokoiset ja kauneimmat marjat. Raasta kakun päälle suklaalevyn reunasta veitsellä sen reunaa raaputtaen suklaasuikaleita. Kaada suklaa kakun päälle. Lusikoi espressosiirappia kakun ympärille sekä sen päälle Kaada myös kakun päälle suklaalastujen sekaan espressosiirappia. Viimeistele kakku asettelemalla sen päälle sitruunamelissan lehtiä sekä mansikoita kakun alareunaan kakkuvadille.

Ohramehu

Barley water, ohramehu tai ohrajuoma. Raikas sitruunalla maustettu alkoholitonta juoma jota juotiin jo keskiajalla, omassa versiossani se on sitruunan lisäksi maustettuna tuoreella mintulla.

Kesällä mietin mitä muuta voisin juoda kuin tavallista vettä tai mehua ja jääteen lisäksi harrastan monta muutakin juomaa saadakseni vaihtelua juomiseen ja samalla ylläpidettyä sitä nestetasapainoa kesähelteillä ja Barley water on hyvä esimerkki siitä.

Ohrajuomaa

Barley water oli keskiajalla ympäri Eurooppaa niin suosittua maukkaasta ohrasta ja sitruunasta valmistettua sokerilla maustettua juomaa. Ohravettä suositeltiin erityisesti vanhuksille, lapsille ja sairaille koska sen katsottiin olevan erittäin ravinteikasta ja terveellistä ja sille reseptejä löytyy useammin lääketieteellisistä keskiaikaisista teksteistä kuin keittokirjoista ja Barley water on vielä tänäkin päivänä hyvin suosittu perinnejuoma brittien saarilla, joka kai suomennettuna saisi nimen ohranmehua sen ilmeisemmän ohraveden sijaan ja tämä on tavallaan kotikaljan tai siman alkoholiton versio, ja se sopii hyvin lapsille, ja niille jotka eivät jostain syystä halua, tai lääketieteellisistä syistä ei voi, juoda alkoholia. Tämä on tuorejuoma, ja sitä ei kannata valmistaa etukäteen, kuin korkeintaan edellisenä päivänä jottei se ala käymään.

Tähän voit käyttää sekä ohranhelmiä, siis kokonaisia ohranjyviä että suurimoita, siis murskattuja ohranjyviä, kummatkin toimivat tässä hyvin. Maku on sama, ainoa on että suurimoilla juomasta tulee hiekan sameampaa mutta juoman on tarkoitus olla sameaa, joten se ei ohravettä mitenkään pilaa. Suurimat siivilöidään juomasta pois, ja koska ne ovat maustettu pitää vähän miettiä mihin ja mitä mintulle maistuvaa leipää sitä voisi leipoa. Useimmiten keitän tästä puuroa, se sopii hyvin uunipuuroksi jossa on pieni sitruunainen ja minttuinen vivahde mutta sitä voisi myös kokeilla ohraleivässä jos on seikkailunhaluinen.

Tähän käytän yleensä viherminttua joka on hieman miedompi minttu kuin piparminttu mutta olen tähän käyttänyt myös piparminttua. Määrä riippuu vähän mintun koosta, kaupasta ostetusta ruukkumintusta tähän käytetään noin kymmenisen oksaa, jos viljelet itse minttua on sinun arvioitava tämä määrä itse. Ja sitruunan kannatta itsestään selvänä olla Luomoviljety koska siitä käytetään sen mehun lisäksi myös kuori. Muista vain pestä sitruuna huolellisesti ennen sen käyttöä.

Ohrajuoma tekeytymässä

Ohra sisältää luonnollista sokeria joka ajan myötä alkaa käydä. Tässä kuitenkaan ei ole tarkoitus saada aikaiseksi mitään käymistä, juoma vain maustetaan ohranjyvillä ja sitruunalla sekä makeutetaan sokerilla. Juoman voit valmistaa sekä kokonaisista ohranjyvistä, pearl barley, mutta myös murskatut ohraryynit, ohrasuurimot käyvät tähän hyvin. Tämä on luonnollinen juoma josta saa vaihtelua kesällä kun tavallinen vesi alkaa tökkiä, eikä kuitenkaan halua juoda alkoholia sisältäviä juomia, tai sokeroituja limsoja.

Juomaa ei käytetä, mutta se kyllä käy jos sen antaa olla liian kauan tai unohtaa ohrajuoman liian pitkäksi aikaa huoneenlämpöön ja varsinkin kesähelteillä on oltava tarkkana ettei juoman käyminen  ala. Tämä ei sinänsä ole mitään haittaa, jos juomasi alkaa käydä voi sitä vieläkin juoda muttei se ei käymisen jälkeen välttämättä sovellu enää lapsille koska se sisältää hivenen alkoholia.

Mistä pääsenkin juohevasti siihen makeutukseen. Stevia on uusi ilmiö, ja voit käyttää tuoretta Steviaa ohraveden makeuttamiseen jos sinulla sitä on. En toistaiseksi itse ole kokeillut Steviaa kuin tuoreen yrttinä, joten kokemusta Steviajauheesta minulla ei ole. Jos päädyt makeuttamaan juomasi Stevialla sokerin sijaan, on sinun kokeiltava paljonko Steviaa juoma vaatii. Tuoreella yrtillä määrä voi vaihdella aika lailla, koska olen huomannut että vaikka kasvimulta ja kasvupaikka ovat olleet samat, vaihtelee Stevian makeus ruukusta toiseen. Lisää Steviaa juoman sekaan samaan aikaa kuin minttu, Stevian ei tarvitse liueta veteen samalla tavoin kuten sokerin.  Ohramehun voi säilyttää jääkaapissa jossa se säilyy jopa viikon, mutta parhaimmillaan se on seuraavana sekä kolmantena päivänä sen valmistuksesta.

Ohramehu

2½ ohrahelmiä tai 2 dl ohrasuurimoita

2 rkl ruokosokeria (tai Steviaa)

5 dl vettä

10 oksaa minttua

1 sitruuna

Pese sitruuna huolellisesti ja anna sen kuivahtaa. Huuhtele myös minttu ja anna senkin kuivahtaa. Mittaa ohra kannuun. Kuori sitruunan kuoren keltainen osa, jätä kaikki valkoinen sitruunaan ja pane kuoret kannuun ohran kanssa. Halkaise sitruuna ja purista sen mehu. Lisää sekä sokeri, mintunoksat että sitruunamehu ohran sekaan. Kiehauta ylös vesi kattilassa ja kaada kannuun. Peitä kannu puhtaalla liinalla ja anna ohraveden tekeytyä kunnes se on kokonaan jäähtynyt. Kaada siivilän läpi lasiin ja tarjoile jäiden kera. Koristele lasit sitruunaviipaleilla ja tuoreella mintulla.