Olen itse aina pitänyt marjaviineistä ja niitä vuosien mittaan joitakin itse valmistellutkin joten kun minuun lähestyttiin Chymoksen väkevien marjaviinien tiimoilta suostuin niitä maistelemaan ja myös ensimmäistä kertaa tänä kesänä osaa reseptikilpailuun blogillani.
Tehtävänä oli kehitellä pari reseptiä Chymoksen marjaviineistä ja tietysti heti ensi alkuun viinejä piti maistella jotta tietäisin mihin niitä voisi käyttää. Kerron nyt tähän heti alkuun että satun olemaan pahasti allerginen punaherukalle, sekä saan migreenin määrätyistä viinirypäleistä joten asia ei tässä tapauksessa ollut vain tavallista tiedonhalua, vaan siihen liittyi myös oma terveyteni ja hyvinvointini, eikä vain se että olen tarkka siitä mitä suuhuni panen, oli se sitten ruokaa tai juomaa.
Heinäkuun loppupuolella minulle toimitettiin kahdeksan Chymoksen väkevää marjaviiniä, ja kävin sekä Alkon että Pernod-Ricardin kotisivuilla etsimässä vähän lisää tietoa viineistä ja koska kummankaan yrityksen sivuilta ei löytynyt haluamaani tietoa lähetin saman tien sähköpostitse kyselyn Pernod-Ricardille, sekä myös Alkon asiakaspalveluun.
Pernod-Ricardilta halusin tietää vähän tarkemmin mitä valmistusaineita viineissä on ja mm miten ne valmistetaan, millä ne terästetään, Alkon asiakaspalvelusta kysyin tietoa onko Chymoksen viineissä punaherukkaa. Alta viikon sain Alkon asiakaspalvelulta vastauksen ettei heillä ollut mitään tietoa tästä ja linkin Pernod-Ricardille jolle olin jo lähettänyt kysymyksen. Kävin kuitenkin myöhemmin henkilökohtaisesti yhdessä Alkon myymälässä asioimassa muitten juomien suhteen ja Alkon paikallisilta työntekijöitä sain apua johonkin kysymykseeni. Sain tietää että Karpalossa oli heidän tuoteselosteensa mukaan punaherukkaa muttei puolukassa kuten epäilin. Sieltä löytyi myös varastosta vanhempi asiantuntija joka osasi kertoa että ainakin ennen vanhaan Chymoksen marjaviinit valmistettiin marjoista käyttämällä valmistetusta viinistä jotka sen jälkeen terävöitettiin väkiviinalla.
Joten maistelin viinit ja kehittelin niistä joitakin reseptejä ja lähetinkin jo ne kilpailuun ja nyt viime perjantaina, noin kuukausi kyselyni jälkeen Pernod-Ricardille sain vihdon ja viimein vastauksen, jossa oli periaatteessa kaikki tiedot jotka halusin. Vain mustikkaviinin sisältö jäi mainitsematta sekä mitä rypälelajiketta on käytetty niissä kohdissa kun on mainittuna viinirypälemehu.
Pernod-Ricard kertoi pitkän odotuksen jälkeen sähköpostitse että viinien valmistus on tarkoin varjeltu salaisuus mutta että ne valmistetaan Turussa. Kaikki kyseisestä kahdeksasta viinistä valmistetaan perusviinistä, joka maustetaan ja terästetään väkiviinalla. Perinteisesti nämä viinit ovat Suomessa valmistettu omenan, kirsikan, punaherukan tai valkoherukan puristetuista marjoista. Joidenkin viinien maun tasapainottamiseen käytetään viinirypäleenmehua, ja laadun varmistamiseksi tuotannossa käytetty kirsikka ja omena hankitaan valmiina mehutiivisteenä. Marjoista käymällä valistettu marjaviini maustetaan marjauutteilla, väkiviinalla ja sokerilla. Marjaviinien valmistus marjasta pulloon kestää kuukaudesta kahteen, vähän marjasta riippuen, jonka jälkeen viinejä vielä kypsytetään ennen niiden myyntiä. Tämän lisäksi viinit sisältävät myös väri- ja säilöntäaineita jotka ovat mainittu niiden etiketissä.
 |
| Chymoksen marjaviinit |
Suumuurain Lakka väkeväviini
Parasta kokeilemistani viineistä, hyvin vahva lakan maku, paljon likööriä miellyttävämpi, ei liian makea, mietin vain että miksi tämä on miedompi kuin muut väkevät viinit viinissä on kaikista maistamistani vähiten, vain 15 % kaikissa muissa kokeilemissa viineissä on 21 %. Pernod-Ricard ilmoitta minulle että tähän suomuurainviiniin on lakan lisäksi käytetty valkoista viinirypälettä ja valkoherukkaa, viinirypäleen lajikkeesta en valitettavasti saanut mitään tietoa, joten jos kärsit migreenistä, ja se laukeaa määrätystä viinirypälelajikkeesta sinun ei kannata juoda tätä. Suomuurain sisältää myös E150 väriaineena.
Ruska väkeväpuolukkaviini
Tämä ei mielestäni maistunut tarpeeksi puolukalle ollakseen puolukkaviini, jotenkin tästä puuttui se puolukka, joka on aivan toista maata kuin karpalo mutta samaan vivahtava, puolukka on makeampaa kuin karpalo, ja siinä on oma kuivahko vivahteensa, sama kuin joulukassa, jos olet koskaan sitä sattunut maistamaan joten sen Ruska nimi on paljon osuvampi. Tämän viinin epäilin sisältävän punaherukkaa mutta Pernod-Ricardin antamien tietojen mukaan siinä ei ole sitä mutta että se puolukan lisäksi sisältää omenaa.
Mustaherukka väkeväviini
Pernod-Ricardin mukaan tämä mustaherukkaviini sisältää mustaherukan lisäksi myös omenaa, punaherukkaa ja sekä valkoista että punaista viinirypälettä, joten sama koskee tätäkin viiniä kuten lakka, jos migreenisi laukeaa jostain määrätystä viinirypäleestä et voi olla varma josko tämä laukaisee sen, rypälelajikkeesta ne saanut mitään tietoa. Tämä maistuin hyvin vahvasti mustalle herukalla.
Karpalo väkeväviini
Sain Alkon paikallisesta myymälästä tietoa jo etukäteen että karpaloviini sisältää punaherukkaa, joten haistoin karpalon tarkkaan ja maistoin siemauksen ja jo se antoi oireita. Tässä karpalon maku ei maistunut, tunsin karpalon pienenpienen maun jossain taustalla, en karpalon omintakeista kirpeätä ja vähän karvasta makua josta niin pidän. Karpalo oli se marjaviini jolle minulla oli suurimmat odotukset, koska pidän karpalosta ja se että se sisälsi punaherukkaa oli minulle suuri pettymys. Karpalon sisältää Pernod-Ricardin mukaan karpalon ja vadelma lisäksi myös pihlajanmarjaa, mansikkaa ja mustaherukkaa joten tämä käy yhteen sen kanssa ettei se mielestäni oikein maistunut karpalolle, ja se oli suuri pettymys. Karpalo sisältää myös E163 väriaineena.
Kirsikka väkeväviini
Tämä oli myös hyvin miellyttävän makuista, siinä oli kivasti karvasmantelia, joka kuuluu oleellisena osana kirsikkaviiniä. Pernod-Ricardin mukaan tässä on myös punaherukkaa, jolle olen pahasti allerginen joten tästä syystä allergiset oireeni jatkuivat pitkään karpaloviini maistamisen jälkeen. Tästä kehitin jopa reseptini kirsikkaviinissä marinoitua villisianseläkettä.
Mustikka väkeväviini
Tästä viinistä taas kehittelin sekä Mustikkatiramisun että mustikalla maustetun kanan paahdetuilla kastanjoilla joten, se etten jostain syystä saanut mitään tietoa mustikkaviinin sisällöstä on sääli, mutta siinä taitaa olla aika paljon muutakin kuin vain mustikkaa, mustikan maku on aika vaisu ja voisi mielestäni olla vahvempi.
Mansikka väkeväviini
Tämä viini maistui mielestäni hyvin paljon ahomansikalle, jotenkin keinotekoiselle aromille jota käytetään makeisissa. Mansikkaviini sisältää Pernod-Ricardin tietojen mukaan myös vadelmaa, valkoherukkaa ja valkoista viinirypälettä joten suosittele sitä migreenistä kärsiville.
Tyrni väkeväviini
Tämä oli minulle suuri pettymys, tältä odotin paljon mutta se ei maistunut millekään, hyvin mieto maku mutta tämä tyrniviini muistuttaa maultaan hyvin paljon sherryä joten suosittelen että käytätä tätä niissä kohdissa jossa tavallisesti käyttäisit sherryä. Tyrnissä oli Pernod-Ricardin mukaan myös valkoherukkaa ja valkoista viinirypälettä, ja koska rypälelajiketta ei tiedetä varmasti, en suosittele sitä migreenistä kärsiville. Tyrnikin sisältää E150 väriaineena.
