Mustalla teelle kofeiiniton vaihtoehto, teen korvike maitohorsmasta, herukanlehdistä, siankärsämöstä, omenanlehdistä, ahomansikasta, pihlajanlehdistä sekö ruusun kehdistä. Fermentoitu yrttitee luonnon villeistä yrtieistä joka maistuu melkein mustalle teelle.
Sotien aikana käytettiin paljon korvikkeita, ja tämä olisi voinut olla siihen aikaan käytettyä teetä. Tämä ei kuitenkaan sisällä kofeiinia kuin hyvin vähissä määrin. Tavallinen musta tee on fermentoitua, siis hapatettuja tai käymällä kypsytettyjä vihreitä lehtiä, jonka jälkeen lehdet ovat kuivattu siihen muotoon jossa me ne yleensä tapaamme.
Maitohorsma teen korvikkeena
Horsman lehtiä käytettiin ennen vanhaan mustan teen korvikkeena, ja tee on nykyäänkin ihan hyvää jollei välttämättä halua juoda teetä jossa on kofeiinia. Horsmanlehdet fermentoidaan samanlaisella tavalla, kuten musta teekin mutta voit myös valmistaa teetä muustakin kuin vain horsmasta kuten tämä mustan teen korvikekin jossa osana horsmanlehtiä ja joka on ensin fermentoidaan ja jonka jälkeen se saa kuivua. Maitohorsmasta voit myös keittää herkullista horsmamehua sekä hyytelöä tai valmistaa likööriä ja snapsia.Yleensä vihreitä kasveja kerätään aikaisin keväällä kun ne ovat vielä hiirenkorvilla ja vasta puhkeamassa lehteen, mutta tähän teehen voit hyvin kerätä lehtiä myöhemminkin kesällä, olen jopa kerännyt tätä teetä myöhään syksyllä jolloin lehdet ovat jo alkaneet pikku hiljaa muuttaa väriään syysloistoon. Itse valmistan tätä teetä yleensä kerran pari vuodessa, vähän riippuen missä vaiheessa kesää se alkaa loppua, ja en yleensä säilytä sitä kuin vuoden verran, vaikka se pysyy hyvänä ja juotavana parikin vuotta, ja tähän vaikuttaa lehtien fermentoiminen.
Mutta huomautan että tässä kaikkien lehtien suhteen ovat samat asiat tärkeitä, kerää syötäväksi vain kauniita, vahingoittumattomia ja koko vihreitä lehtiä. Jokainen pilkku tai värivirhe voi viitata johonkin viirukseen tai kirvaan joka on omalla kemiallaan muuntanut yrtin makua. Villit yrtit on myös aina kerättävä puhtaasta paikasta jossa ei ole saasteita, kuten esimerkiksi lantakasaa, kaatopaikkaa, rautatietä, isoa paljon liikennöityä tietä tai tms.
Mietin paljonkin tätä asiaa villien yrttien puhtaudesta ja miten erilailla se mielletään. Meillä täällä Suomessa kasvaa paljonkin luonnossa jota hyvin voi hyödyntää ruoaksi, kun vain tietää mitä tekee. Jamie Oliver innostui jossain television sarjassaan keräämään villejä yrttejä keskellä Lontoota, joka mielestäni oli jotenkin etovaa, aivan katujen ja teitten reunasta. Tätä ei tulisi minulle mieleenikään, mutta kun ajattelee asiaa, jos asuu keskellä Lontoota, tai miksei Pariisia ja hengittää sitä samaa saastunutta ilmaa, onko sillä sitten niin väliä onko villit yrtit saastuneita joita syö?
Sanotaan nyt näin, te ette ainakaan tule näkemään minua keräämässä villejä yrttejä keskellä Hämeenpuistoa. Lisää yrteistä, niiden keräämisestä ja talteen otosta voit lukea lisää villiyrteistä ja niiden talteen otosta tekstistäni villit yrtit ja kasvit talteen jossa olen käsitellyt asiaa syvemmin.
Haluan myös mainita että aina kun käytän villejä yrttejä tarkoitan niiden villiä vapaan luonnossa kasvavaa muotoa, monista näistä blogissani mainitsemista yrteistä löytyy myös jalostettuja muotoja ja uusia lajikkeita joita en suosittele käytettäväksi. Tämän jalostuksen aikana sekä niiden ulkonäkö että niiden sisältämien aineiden koostumus on voinut muuttua, ja ne voivat jopa pahimmassa tapauksessa olla muuttuneet myrkyllisiksi.
Omena, ruusu ja mustaherukka ovat ainoita kasveja tähän teehen jotka ovat puutarhasta, niitä kyllä löytyy meillä luonnostakin ja jos näin on niin niitä kannattaa suosia. Muista vain että käytätä omasta puutarhastasi vain myrkyttämättömiä lehtiä ja tässä tapauksessa tarkoitan nyt ruusunlehtiä, en sen kukan terälehtiä jotka eivät maista hyville fermentoituina. Kerätyt ja ehjät lehdet kerätään suoraan huolellisesti puhdistettuun lasipurkkiin johon on tiivis kansi. Kaikki yritit vain samaan, ja ne pakataan tähän purkkiin niin tiivisti kuin vain on mahdollista, mitä enemmän yrttiä, ja mitä tiukemmin ne ovat purkkiin sullottuna sitä parempi.
Teen määrä määräytyy purkilla jota käytät, ja muista aina käyttää huolellisesti puhdistettua lasipurkkia, voit jopa keittää purkin puolisen tuntia kiehuvaan veteen upotettuna. Anna sitten vain lasipurkin kuivua ennen sen käyttöä, ja varo koskemasta sen sisäpintoja tai kannen sisustaa. Lehtiä voit kerätä purkkiin siinä suhteessa kuin itse haluaa, mutta aluksi suosittelen että keräät kaikkea suunnilleen yhtä paljon, ja jos olet allerginen jollekin näistä mainitsemistani yrteistä voit jättää sen suosiolla pois.
Itse en suosittelen maidon käyttämistä yrttiteessä, tämä on minulle vain tottumuskysymys, voit hyvin kokeilla teetä maidon kanssa, mutta se on ihanaa kun sen makeuttaa hunajalla, varsinkin kanerva tai horsmankukkahunaja sopii tähän hyvin. Tähän teehen tarvitset villejä yrttejä noin samassa suhteessa, vain siankärsämöä ei välttämättä tarvitse käyttää paljoa koska sillä on vekävä ja loppu kesästä kitrekämpi maku.
Musta tee villiyrteistä
maitohorsman lehtiävadelmanlehtiä
ahomansikanlehtiä
siankärsämönlehtiä
omenapuunlehtiä
ruusunlehtiä
pihlajanlehtiä
mustaherukanlehtiä
Kerää kuivia, kokonaisia lehtiä tiiviisti lasipurkkiin. Tunge sinne niin paljon kuin vain sinne saat mahtumaan. Pane kansi tiivisti kiinni ja siirrä lasipurkki ikkunalaudalle auringonvaloon hikoilemaan ja tummuman. Annan purkin olla ikkunalaudalla kuukauden ajan. Kun lehdet ovat tummuneet, ota ne ulos ja levitä koriin tai tarjottimelle talouspaperille kuivumaan. Lehdet tuoksuvat nyt aivan erilailla, ja näin on tarkoituskin. Lehdet kuivuvat parissa päivässä. Muista sekoitelle lehtiä käsin aika ajoin kuivumisen aikana jotta kaikki lehdet kuivuvat ja irtoavat toistensa syleilystä kunnolla eikä mitään kosteata kohtaa jää yrtteihin. Siirrä rutikuivat lehdet tiiviiseen purkkiin jossa ne säilytät samalla murustaen ne käsin pieneksi. Uivat yrtit säilyvät vuoden hyvinä, teen on joutavaa myöhemminkin mutta sen maku väljähtyy tämän jälkeen. Annostele tätä mustan teen korviketee samoin kuten tavallinen musta tee, noin teelusikallinen kupillista kohti plus yksi teelusikallinen kannulle.