25. toukokuuta 2011

Punaviinimaustevoi grillilihalle


Hennon vaaleanpunaista aromaattista punaviinillä, valkosipulilla ja tuoreella basilikalla maustettua maustevoita. Voiko ruoanlaitto olla tämän helpompaa harrastaa, heittää lihat vain grillille kypsymään ja tarjoilee sen herkullisen maustevoi kera?

Maustevoi on hyvin monipuolista ja sitä voi käyttää perunan maustamiseen, se sulaa ihanasti uuniperunan sisälle, maustevoin voi antaa sulaa grillatun pihvin päällä, se maustaa porsaankyljykset ja lampaanlihan, kananrinnat ja sitä voi jopa levittää leivälle ja grillata sitä joko uunissa tai grillillä. Muita kokeilemisen arvoisia grilliruokia ovat grillattu parsa sitruunavoillahaalea kesäkurpitsasalaatti, grillatut osterit ja grillatut kampasimpukat. Sinun kannattaa myös kokeilla Black spareribs-reseptiäni unohtamatta chorizoa, yrttistä lammasmakkaraa tai mietoa raakamakkaraa jotka ovat aivan mahtavia grillattuina. Ja jos olet oikein uskaliaalla tuulella, grillaa häränsydäntä ja tajoile sitä Bearnaisen tai Choronkastikkeen kera, tai valmista vain tavallisia herkkuhampurilaisia grillillä.

Olen vuosien mittaan huomannut että samana kesänä tulee usein harrastettua samaa, tai ainakin samantyyppistä, maustevoita jossa esiintyy samat elementit, siis mausteet kerrasta toiseen. Nämä maustevoit ja niiden mausteet voivat vuodesta toiseen vaihdella aika paljon, vaikka tavallinen valkosipulivoi on aina ollut suosikkini.

Lapsuudessani tätä tavallista valkosipulivoita kutsuttiin nimellä ”styriä”, koska se joskus sisälsi hävyttömän paljon murskattua valkosipulia. Nuoruudessa olin useinkin hieman vaivautunut hengitykseni hajusta mennessä treffeille, kun kotona oli taas kerran syöty tätä styriä, ja yritin keksiä mitä milloinkin jottei henkeni olisi haissut valkosipulille. Eihän omasta mielstänikään ole kivaa pussailla valkosipulille haisevaa miestä. Asian kuitenkin muuttui kun tapasin miehen, jonka kanssa seurustelin pitkäänkin, ja joka tokaisi ensitreffeillämme” oletko syönyt valkosipulia? Voi, tuoksuu niin ihanalle että oikein tulen kateeksi niille herkuille joita olet syönyt!” Sen jälkeen en ole pahemmin miettinyt mille henkeni haisee syötyäni valkosipulia ja totean vain että jatkuva, no ei nyt ihan jokapäiväinen syönti, vaikka syömmekin valkosipulia usein, se ei haise yhtä pahalla kuin satunnainen valkosipulin syönti. Vaikuttaa siltä että kehomme jotenkin tottuu tähän eikä henki enää haise yhtä pahalle, johtuuko tämä sitten siitä että keho on kyllästetty valkosipulilla vai miksi. Eikä tämä perustu mihinkään tieteellisiin tutkimuksiin, olemme vain todenneet että näin on, ainakin meidän tapauksessamme tai sitten kukaan ei uskalla huomauttaa meille asiasta.

Tämä punaviinimaustevoi vaikuttaa jo tämän vuoden voittajalta, sitä on tullut harrastettua jo niin monta kertaa. Se on erittäin helppoa valmistaa, kuten kaikki maustevoit. Tähän tulee vain hieman punaviiniä jossa valkosipuli saa maustua sekoitetaan voihin tuoreen basilikan lehtien kanssa. Tämän maustevoin voi hyvin pakastaa, ja pakkasessa se säilyy kolmisen kuukautta, siis koko grillisesongin mutta se säilyy yhtä hyvin viikon verran jääkaapissa, meinaan jos sitä jää yli jota säilyttää seuraavaan kertaan syömisen jälkeen. Voit myös kokeilla vihreää aromivoita grillatun lihan kera.

Punaviinimaustevoi lihalle
15 lehteä basilikaa
2-3 valkosipulinkynttä
1 rkl punaviiniä
150 g voita

Ota voi ulos jääkaapista tuntia ennen jotta se pehmenee. Kuori valkosipuli ja hienonna se hyvin hienoksi. Pane valkosipuli punaviini sekaan ja anna sen värjääntyä ja maustua siellä parisen minuuttia. Huuhtele basilikanlehdet jos ne ovat multaisia, ja anna niiden kuivua kokonaan. Hienonna basilika ohuiksi suikaleiksi ja pane se kulhoon valkosipulin kanssa. Lisää voi ja sekoita kaikki keskenään haarukalla. Pane maustevoi joko pieneen kauniiseen kulhoon josta se tarjoilet, tai muovaa siitä pötkö voipaperille. Kääri voipaperi kokoon rullalle, ja kierrä rullan päädyt kiinni niin saat makkaranmuotoisen maustevoin, anna voin kovettua jääkaapissa tunti pari. Tarjoile maustevoi grillatun lihan mausteena.

2 kommenttia:

  1. Parahin herkkusuu.
    Nyt mennään taas asian vierestä ja lujaa, mutta niin kai näissä blogeissa usein.

    Koska luen säännöllisesti (ja tarkasti, kuten huomaat) blogiasi, jäi minua vaivaamaan eräs asia tässä postauksessa.

    Kirjoitat: "Nuoruudessa olin useinkin hieman vaivautunut hengitykseni hajusta mennessä treffeille, kun kotona oli taas kerran syöty tätä styriä, ja yritin keksiä mitä milloinkin jottei henkeni olisi haissut valkosipulille. Eihän ole kivaa pussailla valkosipulille haisevaa miestä."

    Olen aina olettanut, että olet nainen?

    :)

    VastaaPoista
  2. no kävipäs hassusti, mitenköhän se sinne lipsahti?? juu, olen kyllä nainen, ainakin olen aina luullut olevani mutta mitä jos olenkin väärässä??;) korjaan vielä sen tekstin, ja kiitos että huomautit asiasta...

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...