Rapeita voikukanlehtiä, vuohenputkea, tuoretta korianteria, purjosipulia, retiisejä ja valkoista suolaista Fetajuustoa. Tuoreita vuohenoutken ja voikukan lehtiä suoraan luonnosta, punaisia retiisejä ja fetajuustoa suloisen aromaattisen akaasiahunajavinaigretten kanssa.
Odotan joka kevät vihreyden tuloa koska silloin voi alkaa syömään tuoreita vihanneksia kuten salaattia, salaatin ei kuitenkaan tarvitse olla kaupasta ostettua, tai itse viljeltyä vaan niitä löytää puutarhasta jo nyt, vaikkei sinne mitään olisi edes itse kylvänytkään. Monta niistä kasveista inhotaan yleensä, kuten esimerkiksi vaikeasti pois kitkettävä vuohenputki, villinä leviävä nokkonen ja nurmikossa ilkkuva voikukka, nyt mainitakseni vain kourallisen näin aluksi.
Pistä rikkaruohot poskeesi ja syö ne. Saat syömällä rikkaruohot aisoihin, hyödynnät ilmaiset ja terveelliset villit yrtit, toisella sanalla rikkaruohot. Eikö se kuulostakin paremmalle ja hienommalle, puhua villeistä yrteistä rikkaruohojen sijaan, mutta sitähän ne ovat. Syö ne rikkaruohot pois. Lisää yrteistä, niiden keräämisestä ja talteen otosta voit lukea tekstistäni villit yrtit ja kasvit talteen jossa olen käsitellyt asiaa syvemmin ja lisää oikukasta voit lukea lisää tekstistäni Voikukka jossa olen kertonut vähän siitä vähän enemmän.
Helppo tapa tutustua villiyrtteihin alussa on lisätä niitä tavallisen salaatin sekaan, sen salaatin sekaan jota tavallisesti valmistat kotona. Tällä tavalla näin pelkistettyinä salaatissa, ne eivät välttämättä ole kaikkien makuun, ainakaan heti ensi alkuun. Rikkaruohojen syöminen voi vaatia totuttelua, makunystyröiden lisäksi myös korvien välissä. Mikä sen parempaa jos sinulla on oma puutarha jossa kasvaa nokkosta, vuohenputkea ja voikukkaa. Ota kaikki hyöty irti niistä syömällä ne, sen sijaan että yrität turhaan tuhota ne kitkemällä tai myrkyttämällä sieltä pois, ne kasvavat kuitenkin takaisin. Mutta, jos pidät kasvit hyvin kurissa syömällä ne, ne eivät ainakaan pääse leviämään lisää, ja tästä asiasta minulla on pitkä kokemus.Voit lukea lisää villiyrteistä ja niiden talteen otosta tekstistäni villit yrtit ja kasvit talteen.
Mitä pyöreämpi voikukanlehti on, sitä miedompi se on maultaan, joten jätä kaikki hyvin terävät ja sahalaitaiset lehdet keräämättä, ne ovat liian kitkeriä, paitsi jos pidät erittäin kitkerästä salaatista. Voikukanlehdestä saa vielä vähemmän kitkerän kun siitä poistaa sen ruodon, itse käytän ne kokonaisina ja kerään vain pieniä lehtiä. Voikukkaan voi kerätä koko kesän ja käyttää salaatteihin, kun vain muistaa samat asiat kuin joista jo kerroin nokkosen keruun ohessa nokkospottumuusi reseptissä. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää voikukan lehtiä tähän salaattiin, käytä sen sijaan salaattisikuria, siis endiiviä. Jos oikein innostut syömään voikukkaa, ja sinulla on oma puutarha, kannattaa sinun viljellä sitä tähän tarkoitukseen. Peität vain voikukkia jotteivät ne saa valoa, jotta niihin ei muodostu karvasaineita samalla tavalla ja ne jäävät miedonmakuisiksi. Se jää valonpuutteessa vaalean kellertäväksi, juuri samalla tavalla, kuten yllä mainitsemaani salaattisikuria, viljellään.
Vuohenputkesta kannattaa kerätä pieniä lehtiä, jos käytät niitä salaattiin, vanhat lehdet voivat olla vähän karvaanmakuisia varsinkin myöhemmin kesällä. Tarkista vain kasvikirjasta että todellakin olet keräämässä vuohenputkea, latinalaiselta nimeltään Aegopodium podagrariaa, etkä mitään muuta, on parikin varsin samannäköistä villiä kasvia joita ei kannata erehtyä syömään vuohenputkena. En myöskään suosittele muunneltuja hybridejä jotka on muokattu ja muunneltu puutarhakasveiksi, tarkoitan tässä vain ns villinä kasvavaa vuohenputkea. Myöhemmin kesällä kannattaa käyttää vain nuoria (uusia) vuohenputkenlehtiä, niiden varsia ei välttämättä kannata ollenkaan käyttää salaattiin paitsi jos käytät vuohenputkea samalla tavalla kuin pinaattia, voit hyödyntää myös sen varret varhain keväällä. Vuohenputkella on hyvin mieto maku, maku muistuttaa lievästi vähän selleriä joten jollei sinulla ole sitä saatavilla voit korvata sen vaikkapa tammenlehtisalaatilla.
Voikukanlehdet ovat aika kitkeriä joten vaativat ne jotain makeaa seurakseen. Koska en tässä salaatissa halunnut käyttää tavanomaisempaa appelsiiniä, joka muuten on voikukanlehdille todettu hyväksi seuralaiseksi, ja jota varsinkin ranskalaiset suosivat, valitsin akasiankukkahunajan ja vadelmaviinietikan, ja näistä kahdesta oliiviöljyn kanssa muodostuu aivan loistava vastakohta lievästi kitkerille voikukanlehdille. Vadelmaviinietikka on itsessään hieman makeahkoa, tämä sama toistuu myös basilikassa ja akasiankukkahunaja taas hyvin kukkainen ja makea, sopii aivan loistavasti. Käytin tässä salaatissa vain yrttejä, lisäsin villeihin voikukkaan ja vuohenputkeen kaupasta ostettua tuoretta basilikaa ja korianteria joita kumpaakin nyt taas talven jälkeen saa hyvälaatuisina kaupasta.
Tähän voi myös fetan sijaan käyttää tuorechevreä jonka voit
helposti itse valmistaa kotona seuraamalla reseptiäni chevre
kutunmaitojuusto.
Voikukka ja vuohenputkisalaatti
voikukan lehtiävuohenputken lehtiä
basilikaa
korianteria
purjosipulia
Fetajuustoa
retiisejä
Vadelma-akaasiavinaigrette
2 rkl vadelmaviinietikkaa
1-2 tl akasiankukkahunajaa
4 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustaa pippuria