Yrttiuutteiden valmistus

Luonnon villit yrtit kerättynä ja otettuna talteen, mutta miten niitä jatkokäsitellä oikealla tavalla ja hyödyntää pakastamisen ja kuivaamisen lisäksi uuteiden muodossa.

Yrttejä voi kuivauksen lisäksi säilöä tai ottaa talteen myöhempää käyttöä varten valmistamalla niistäeritavoilla eti käyttätarkoituksiin sopivia uutteita. Parhainta uutetta saat käyttämällä kuivattua yrttiä, tai kasvia uutteisiin. Tällöin yrteissä ei enää ole hyönteisiä ja ne ovat puhtaita ja valmiita käytettäväksi. 

Siankärsämöä kuivumassa

Tämä sama tapa valmistaa uutteita pätee kaikkiin yrtteihin ja kasveihin, ne kaikki uutetaan samalla tavalla olivat ne sitten kasvin kukintoja, lehtiä, koko kasvia tai kasvin juuri. Kasvista käytettävä osa käsitellään aina samalla tavalla. Kerää kasvit ja esikäsittele ne oikealla tavalla, katso ohjeet tekstistäni luonnon yrtit talteen.

Yrteistä ja kasveista voi tehdä uutteita neljällä helpolla tavalla kotiolosuhteissa, ja ne joita itse käytän ovat vesiuute, etikkauute, alkoholiuute sekä öljyuute. Kasveista eri vaikuttavat aineet kiinnittyvät eri aineisiin joten parhaimmantuloksen saa kun yhdistää sekä vedellä uutetun että alkoholilla uutetun. Tästä hyvänä esimerkkinä reseptini kuusenkerkkälikööri jossa veteen liuenneet ainesosat kuusenkerkkäsiirapista yhdistetään alkoholiin liuotetun kuusenkerkkäsnapsin kuusenkerkän vaikuttavien ainesosien kanssa jolloin niistä tulee kuusenkerkkälikööriä.

Yrttiteetä

Yrttiuute vedellä

Vesiuute voi olla sekä lämmin kuten yrttitee joka juodaan heti lämpimänä, tai kylmä vesiuute jota käytetään esimerkiksi shampoossa tms. Vesiuute taas valmistetaan uuttamalla kasvia veteen, ja tämän voi tehdä sekä kylmään että lämpimään veteen. Lämpimään veteen uutettu yrttiä kutustaan toiselta nimeltään myös yrttiteeksi ja normaali määrä kuivattua yrttiä on 1-2 tl jokaista teekupillista kuumaa vettä kohden hyvänä esimerkkinä reseptini voikukkatee.

Kylmä vesiuute taas valmistetaan liottamalla kuivaa yrttiä kylmässä, keitetyssä mutta kokonaan jäähtyneessä vedessä yön yli. Yrttejä voi myös keittää vedessä ja lisätä veden sekaan sokeria jolloin saadaan aikaiseksi siirappia kuten kuusenkerkkäsiirappia.

Yrttiuute alkoholiin, etikkaan tai öljyyn

Sekä öljy että alkoholi ja etikkauute valmistetaan kaikki aivan samalla tavalla. Yrtti kerätään ja kuivataan jonka jälkeen se pannaan joko viinietikkaan, öljyyn tai alkoholiin huolellisesti puhdistettuun lasipurkkiin ja ikkunalle auringonvaloon tekeytymään kuukaudeksi. Määrät ovat niin paljon kuin kuivattua yrttiä lasipurkkiin mahtuu ja öljyä, etikkaa tai alkoholia kaadetaan purkkiin päälle kunnes purkki on aivan piripintaan täynnä.

Mitä enemmän auringonvaloa uute saa, sitä parempaa siitä tulee. Etikkauutteena hyvänä esimerkkinä vadelmaviinietikka ja mausteöljynö appelsiininen mausteöljy. Esimerkiksi  basilika ja timjamiöljy taas on öljyyn soseutettu pikayrtiöljy ja sillä ei ola yhtä pitkää säilyvyyttä kuin yrttiöljyllä, noin kolmisen kuukautta vain.

Lasipurkkia voi tämän tekeytymisen aikana halutessaan hölskytellä kerran päivässä, kannattaa kuitenkin etukäteen varmistaa että kansi on tiivistä kiinni. Sen kannattaa muutenkin olla tiivis, jotta yrtti ei hapetu liikaa. Hapettuminen on sama asiaa kuin raudan ruostuminen, se takoittaa sitä että kyseinen aine pikkuhiljaa muuttaa muotoaan toiseksi, jolloin sen laatu huononee ja se lopulta pilaantuu ("ruostuu rikki").

Sitruunankuoret alkoholissa

Tekeytymisen jälkeen yrtti siivilöidään pois uutteesta ja uute on valmis käytettäväksi. Alkoholiuutteeseen ei kannatta käyttää liian vahvalla alkoholilla, alkoholi liuottaa karvasaineita, jollet sitten halua juuri karvasaineita uutteeseen joista on hyötyä joissakin tapauksissa kuten ruoansulatusta edistävissä vaivoissa. Tavalliseen yrttiuutteeseen kannattaa käyttää noin 28 % alkoholia, mutta kuitenkin korkeintaan 32 % alkoholia sisältävää maustamatonta vodkaa tai väkiviinaa.

Uutteiden laimentaminen

Öljyuutteita käytän ruoanlaiton lisäksi voiteisiin ja rasvoihin. Öljyuute säilyy noin vuoden, pari verran ja alkoholiuute säilyy hyvänä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kumpaakaan uutetta ei käytetä sinänsä, ne ovat liian vahvoja ja ne laimennetaan aina ennen niiden käyttöä. Ruokakäyttöön yrttiöljyä tai etikkauutetta ei tarvitse laimentaa vaan sitä käytetään sinällään niin pieninä määrinä, teelusikallisina ja tippoina.

Alkoholiuute laimennetaan noin 1-2 osaa kymmenestä sama suhde kuin snapsin sekoitukseen tässä hyvänä esimerkkinä reseptini Limoncello ja noin sama suhde öljyuutteella jos sitä käytetään ulkoisesti esimerkiksi hierontaöljyyn.

Kehäkukkaa öljyssä

Öljyuutteenöljy

Yrttiöljyn valmistus on helppoa, vain kuivattua yrttiä laispurkki täyteen j ikkunalle auringonvaloaan tekeytymään kuukaudeksi samalla tavalla kuin alkoholiuute. Öljyuutteisiin käytetään joko oliiviöljyä, rypsi- tai rapsiöljyä, nämä kolme kestävät hapettumatta liian nopeasti, toisin kuin esim. pellavansiemenöljy joka muuten olisi erinomaista ja terveellistä, mutta se valitettavasti hapettuu liian nopeasti eikä kestä kuin lyhytaikaista parin kuukauden säilöntää. Sekä oliivi- että rapsiöljyuutteet kestävät vähintään vuoden avaamattomana, jopa kaksikin vuotta. Halutessaan uutteille lisäsäilyvyyttä uutteisiin voi lisätä säilöntäaineita, itse en tätä kuitenkaan tee.

Yrttiuutteiden säilytys

Säilytä kaikki yrttiuutteet, sekä kuivatut yrtit viileässä ja suojassa auringonvalolta. Älä kuitenkaan säilytä niitä jääkaapissa jossa on liian kylmää ja jossa esimerkiksi oliiviöljy hyytyy. Säilytä aina kuivatut yrtit tiiviissä lasipurkissa tai rasiassa, ja uutteet korkilla suljetussa tiiviissä, ja mielellään tummassa lasipullossa. Muovi ei sovellu yhtä hyvin yrttien ja uuteiden pitkä aikaisempaan säilytykseen koska se ei ola tiivistä. Muovi hengittää ja yriti ja uutteet hapettuvat nopeammin.

Pääsiäisruokaa

Tein pienen listan ruoista joita voisi harkita pääsiäiseksi. En suosittele mitään määrättyä menyytä vaan suosittelen sitä mitä meillä pääsiäiseksi syödään, ja joka mielestäni siihen pyhään sopii ja josta jokainen voi itse inspiroitua ja valita sen mistä parhaiten kukin pitää.

Meillä pitkäperjantai on perinteinen paastopäivä jouluaaton lisäksi, joten silloin meillä ei syödä lihaa ja tämänlaiseen paastopäivänä ei kuitenkaan tarvitse nähdä nälkää, ei edes keskiajalalla vaan silloin osattiin kiertää ja kaartaa paastosääntöjä.

Näiden ruokaehdotuksien lisäksi löydät lisää pääsiäiseen sopivaa ruokaa sivulta pääsiäisenruoat.

Pitkäperjantaina paastoruokaa

Lohikulibjakka, voitaikinaan leivottua riisillä ja keitetyillä kanamunilla lohen lisäksi täytettyä lohipiirakkaa joka tarjoillaan voisulan ja tillillä maustetun liemen kera. 

Italialainenpääsiäispiirakka, Torta Pasqualina. Ihanan rapea filotaikinaan leivottu villinä kasvaneena vuohenputkella ja nokkosella sekä kanamunilla. Ja jollei sinulla ole villiyrttejä voit korvata ne pinaatilla joka ajaa aivan saman asian. Variaatio lohikulibjakasta, lohipiirakka mustalla riisillä ja merilevällä maustettuna. Vuohenputkikeitto löysäksi keitetyn kanamuna kera joka muuten myös sopii vaikkapa alkuruoaksi.

Perunablinejä kirjolohenmädin ja smetanan kera

Aamiaiseksi tai pääsiäisbrunssille

Eggs Benedict, ruoka jossa rapeaksi paahdettu pekoni ja uppokeitetyt löysät kananmunat yhdistyvät samettisen pehmeän ja syntisen paksun kullankeltaisen Hollandaisekastikkeen kauniin vihreän paistetun pinaatin kera perinteisen englantilaisen muffinin päälle. 

Perinteinen englantilainen aamiasiruoka Kedgeree, tähtimunat pekonilla, isommallekin seurueelle helposti valmistettavia pannumunia tai pannumunia kylmäsavulohella.

Pääsiäisen alkuruokia

Perunablinejä perinteisistä blineistä poiketen perunasta valmistettuja kauniin läpikuultava kirjolohen mädin, lumivalkoisen hapatetun smetanan ja kauniin vihreän kevätsipulin kanssa. Vaihtoehtoisesti blinien kanssa itse kotona savustettua kylmäsavulohta tai  herkutella blineillä kaviaarin tai taraman kanssa. 

Pääsiäiseen kuuluu tietenkin munia sen kaikissa muodoissa, joten sormiruokana alkupalaksi tarjoiltuna vaikkapa kala-allergikoillekinsopivia munanpuolikkaita tai majoneesimunia ja sillimunia. Suosittelen myös annoskokoisia Avokadoannosmunakkaita ja  tomaattimunakkaita. Myös helpot vuokamunat tuoreilla yrteillä sopivat pääsiäisen teemaan. Ne sopivat sekä aamiaiselle että brunssille.

Suloisen suolaista matjessillipiirasta punasipulilla ja ruohosipulilla, ihana voileipäkakkutyyppinen alkuruoka jonka pohjassa hapanleipää.  

Retrohenkinen keväinen katkarapucocktail majoneesikastikkeella tuoreen vihreän parsan, retiisien ja Rucolan kera. Nyt kun alkaa kevätaurinkokin jo pilkottamaan pilvien lomasta voi myös keväinen parsa olla paikallaan pääsiäisen alkuruokana. Kokeile vaikkapa grillattua parsaa sitruunavoilla,  valkoista parsaa Gribichekastikkeella tai parsaa Hollandaisekastikkeella.

 

Karitsan täytettyä kylkipaistia

Pääruoaksi pääsiäisenä

Pääruokana pääsiäisenä kuuluu tietenkin lammas, tai karitsa ja jollet pidä lampaan tai karitsan lihasta on se harmi. Äitini oppi vasta viime vuonna pitämään karitsasta joka hän on ennen väittänyt maistuvan villatakille, ja mietin aina miten ja miksi hän sitä oli syönyt. Mutta se resepti ilmestyy vasta pääsiäisenä.

Meillä pääsiäisenä ruokana vierailee vanha tuttu klassikko, pääsisäislammas. Pääsiäisen hitaasti uunissa paahdettua lammaspaistia paahdettujen perunoiden, vihreiden herneiden ja englantilaisen minttukastikkeen kera. Lampaanviulu aurinkokuivatuilla tomaateilla ja välimeren mausteilla ja tarjoiltuna unissa paahdettujen juureksien kera. Nämä kummatkin valmistetaan lampaan viulusta, siis lampaan koivesta josta voit poistaa luun ja sitoa paistin tai jättää luun paikalleen.

 

Imellettyä mämmiä

Pienemmälle seurueelle pääruokana sopii hyvin lampaansatula rosmariinilla ja kirvelillämaustetun härkäpapumuhennoksen kera. Paahdettua karitsansatulaa Marsalakastikkeella ilmavan ja vaivattoman mirepoix cous-cousin, paahdettujen kantarellien ja karamellisoidun sipulin kera. 

Perinteistä ranskalaista talonpoikaisruokaa, täytettyä lampaankylkeä uunissa paahdetun juuressoseen kanssa kuten ennen vanhaan. Hieman vaativampaa mutta keliaakikoillekin sopivaa aurinkokuivatuilla tomaateilla täytettyä karitsankylkipaistia hillottujen hasselpähkinöiden kanssa. 

Vadelmakaritsaa, pitkäpippurilla maustettua paahdettua karitsanfileetä kermaisen artisokkapyreen, ihanan vadelmakastikkeen ja hillottujen hasselpähkinöiden kera.

Pääsiäisenä jälkiruoaksi

Karjalainen vanhan ajan pääsiäispasha ja sen kevyen kevyeksi muunneltu serkku, kuohkea pasha pähkinöiden ja kuivahedelmillä höystettynä. Perinteinen kotona imelletty mämmi kermalla ja sokerilla pelkistettynä syötynä tai tuokkosissa kypsennettyä pitkään ja hartaasti hämäläisittäin imellettyä perunamämmiä. 

Ruustinnan hätävara, vähän hienompi versio pappilan hätävarasta jossa Limoncellolla maustettua moussea, suolaisen makeaa cashewpähkinä praliinia ja ranskalaista Pain d’épices anismaustekakkua. 

Oikein juhlavaa ja vaativaa marokkolaista baklavatyyppistä rapean lehtevää M'hanncha käärmekakkua jossa läpikuultavan ohuiden filotaikinakerrosten välissä hunajaa ja pähkinöitä, makuelämys jonka ras el hanout maustesekoituksella siivitettynä nousee taivaallisen nautinnollisiin korkeuksiin.

Punaviiniä lampaalle

Pääsiäisen juotavaa

Tietenkin katajalla maustettua kotikaljaa jonka vielä hyvissä ajoin ehdit saada tehtyä pääsiäiseksi mutta jollet halua tai ehdi tehdä kotikaljaa sopii lampaan kera esimerkiksi espanjalainen Faustino V Reserva tai Chileläinen Arboleda Carmenère. 

Pääsiäisen leivät

Leipänä ihanan makeaa speltistä leivottua Viikunaleipää, Harakanvarvasleipää petulla,  Mämmimaltaista vuokaleipää tai Pääsiäisen pettuleipää.

Lampaantähteistä

Pääsiäisen jälkeen tähteeksi jääneestä lampaasta valmistetaan tietenkin Marskin Vorschmackia mutta voit myös kokeilla lammascurryä idätetyillämothpavuilla tai Mustaa lammaspataa. Huomasin etten vielä ole ehtinyt julkaisemaan tänne blogiin kuin vain jonkun pääsiäisen jälkeisien lampaan tähteiden uusiokäyttöreseptin, joten se on asia johon palaan takaisin pääsiäisen jälkeen koska minulla on pari hyvää reseptiä vielä jemmassa tähän liittyen, ja uusia syntyy joka vuosi lisää.

Näiden ruokaehdotuksien lisäksi löydät lisää pääsiäiseen sopivaa ruokaa sivulta pääsiäisenruoat.

Villiyrtit ja kasvit talteen

Villiyrttien, villikasvien sekä sienten kerääminen, niiden tuoreena hyödyntäminen ja jatkokäsittely sekä talteen otto ja säilöminen joko kuivaamalla tai pakastamalla.

Nyt alkaa jo vihersormi syyhytä kunnolla lumi lakaa jo niin ihanasti sulaa kevät auringonpaisteessa vaikka pakkasta onkin ja haluan jo nyt vihretävään metsään samoilemaan. Aloitin viime keväänä innoissani ja hyvin kunnianhimoisesti toisen blogin jossa ajattelin käsitellä villiyrttien käyttöä muun muassa ruoassa,  mutta tämä projektini tyssäsi terveyssyistä jo aloitukseen joten ajattelin siirtää nämä harvat tekstit tänne ruokablogiini, johon ne sopivat oivallisest.

Villeihin yrtteihin ja kasveihin, oli ne sitten puutarhassa riesana kasvavia rikkaruohoja kuten voikukka, vuohenputki tai metsänreunassa kasvava horsma, viljeltyjä mausteyrttejä tai sieniä, pätee kaikkiin joitakin tärkeitä asioita joten ajattelin aloittaa kirjoitukset minulle itsestään selvyyksistä. Miten villit yrtit ja kasvit kerätään, mitä kasveja saa kerätä ja mistä ja miten ne otetaan talteen. Samat tavat pätevät myös sienille sekä viljellyille yrteille.  

Mistä villiyrttejä saa kerätä ?

Vieraileva mehiläinen isomaksaruohossa

Pääsääntöisesti kaikki villit yrtit ja kasvit, marjat sekä sienet kuuluvat joka miehen oikeuteen, niitä saa vapaasti kerätä luonnosta muttei kenenkään tontilta, pellolta tai pihapiiristä. Tämä koskee kaikkia villejä kasveja pois lukien puiden osat kuten kuusenkerkät, männynkerkät, niiden oksat, kävyt sekä muut puissa kiinni olevat osat. Niiden keruuseen ja talteen ottoon tarvitsen maanomistajan tai metsänomistajan luvan. 

Maahan tipahtaneet puunosat sekä kävyt ovat sen sijaan luvallisia joka miehen oikeuden nojalla poimittaviksi. Huomaa myös että suomessa on joukko rauhoitettuja kasveja joita ei saa kerätä missään tapauksessa. Voit tarkistaa Suomessa rauhoitetut kasvit ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivuilta.

Syötäväksi sopivat yrtit ja kasvit

Varmista kasvi tai sienikirjasta että keräät vain syötäväksi sopivia kasveja ja sieniä etkä myrkyllisiä. Jos olet yhtään epävarma pelaa varman päälle ja jätä kasvi tai sieni metsään. Älä kerää mitään mitä et tiedä ja ole aivan varma mitä tai mikä se on, myös sienikirjoissa ja kasvioissa voi olla virheitä kuten juuri tänä vuonna ilmestyneessä sienikirjassa.

Kerää vain puhtaita kukkia, sieniä, yrttejä ja kasveja luonnosta, tai omasta puutarhastasi jossa teidät ettei niitä ole myrkytetty torjunta-aineilla. Kaupungin puistoissa kasveja on voitu myrkyttää hyönteisten ja tuholaisten takia kuten esimerkiksi ruusupensaita. 

Myrkyllinen punainen kärpässieni

Tämä sama pätee myös kaupasta ostettujen kukkien suhteen. Älä käytä kukkakaupan kukkia ravinnoksi tai syömiseen, jolleivät ne ole tarkoitettu ja kasvatettu syötäväksi. Koristekukkien kasvatukseen voidaan käyttää, ja usein myös käytetään, torjunta-aineita joita ei saa käyttää ravinnoksi tarkoitettuihin kukkiin, tai yrtteihin, vaikka jotkut kukkakaupat myyvät myös syötäväksi tarkoitettuja kukkia ja yrttejä. Näitä syötäväksi tarkoitettuja kukkia voi myös satunnaisesti löytää suurista ruokakaupoista ja marketeista vaikkei tämä vielä ole suomessa ole yleistynyt.

Monet villi kasvit ja villiyrteistä ovat puutarhurin riesa, niitä inhotaan ja kitketään epätoivoisesti kuten vaikeasti pois kitkettävä vuohenputki, villinä leviävä nokkonen ja nurmikossa ilkkuva voikukka. Saat syömällä rikkaruohot aisoihin, hyödynnät ilmaiset ja terveelliset villit yrtit, toisella sanalla rikkaruohot. 

Syö voikukat, vuohenputket, nokkoset sun muut rikkaruohot pois villiyrtteinä sieltä puutarhastasi pois ja ota niistä kaikki hyöty irti sen sijaan että yrität turhaan tuhota ne kitkemällä tai myrkyttämällä sieltä pois, ne kasvavat kuitenkin takaisin. Pitämällä kasvit hyvin kurissa syömällä ne, ne eivät pääse leviämään lisää, asia josta minulla on jo reilun parin vuosikymmenen kokemus.

Helppo tapa tutustua villiyrtteihin alussa on lisätä niitä tavallisen salaatin sekaan, sen salaatin sekaan jota tavallisesti valmistat kotona. Tällä tavalla pelkistettyinä salaatissa, ne eivät välttämättä ole kaikkien makuun, ainakaan heti ensi alkuun. Rikkaruohojen syöminen voi vaatia totuttelua, makunystyröiden lisäksi myös korvien välissä.  Villiyrttejä voi muun muassa hyödyntää salaatin lisäksi keittoihin, muhennoksiin, leipiin ja piirakoihin.

Mistä kannattaa kerätä

Luonnon villiyrttejä tai sieniä, ei koskaan saa kerätä isojen teiden läheltä, katso että matkaa on vähintään 50 metriä, vielä parempi jos tielle on vieläkin pidempänä matka. Varsinkin sienet ovat valitettavan tehokkaita keräämään itseensä raskasmetalleja joita teiden lähellä on maaperään jo vuosikymmeniä varastoitunut, joten vaikka nykyajan bensiinissä tai dieselissä ei enää ole yhtä paljon lyijyä kun ennen vanhaan, on teiden viereinen maa sitä kerännyt pitkään, ja jonka varsinkin sienet kasvaessaan imevät itseensä.

Älä kerään maantien varrelta syötävää

Älä myöskään kerää yrttejä tai sieniä rautatien vierestä, siellä on aikojen alusta käytetty arsenikilla kyllästettyjä ratapölkkyjä ja ennen radan pientareita myös myrkytettiin rikkoruohojen ja muun kasvuston estämiseksi ja vanhojen junaratojen lähistöllä on näitä myrkkyjä on jo reilun sadan vuoden kertymiä maaperässä. On itsestään selvä ettei kaatopaikan tai lantakasan läheltä, oli ne sitten pienen autiotorpan tai oman kesämökin, kerätä mitään syötäväksi tarkoitettuja yrttejä tai kasveja tai muutekaan käyttää lääkinnällisesti esimerkiksi iholle levitettävänä voiteena tai juotavana teenä. 

Villiyrttien talteen otto ja kerääminen

Kerää sienet, yrtit ja villit kasvit mieluiten koriin tai paperipusseihin muovipussin sijaan. Muovipussissa ne nuutuvat vieläkin nopeammin kuin paperipussissa tai korissa. Kerää aina kaikki yrtit kuivana päivänä, parempi jos on pilvistä ja kuivaa kuin jos aurinko porottaa. Aurinkoisena päivänä yritit nuutuvat nopeammin, mutta kerää yrtit mieluummin auringonpaisteessa kuin kosteana tai sateisena päivänä. Sateella ja kostealla ilmalla joihinkin kasveihin muodostuu enemmän nitraatteja kuin kuivalla säällä ja nitraatit ovat haitallisia elimistöllemme isoissa määrissä. Tämä koskee varsinkin nokkosta, raparperia, mangoldia, punajuurta sekä muita juurikkaita.

Vaaleanpunainen siankärsämö

Ota talteen vain ehjiä ja vioittumattomia lehtiä ja kasveja, älä turhaan kerää kasveja joiden lehdet ovat tavalla tai toisella vioittuneet tai vääränvärisiä, tai joissa on kirvoja tai muita tuholaisia tai hyönteisiä. Varmista myös ettei kasvilla ole mitään tauteja ja epämuodostumia, värivirheitä tai reikiä. 

Monella villiyrtillä on jalostettu serkku joka on hyvin samantyyppinen, mutta tämän jalostuksen myötä sama serkkulajike on voinut muuntua ja sillä ei enää ole samoja ominaisuuksia kuin villillä serkullaan hyvänä esimerkkinä siankärsämö jonka kukka tavallisesti on valkoinen, mutta josta myös löytyy kauniita vaaleanpunaisia kukkivia yksilöitä. 

Yrttien ja sienten tuoreena käyttö

Käsittele sekä yrtit että sienet heti keräämisen jälkeen, ne eivät pysy hyvinä pitkään ja pilaantuvat nopeasti, varsinkin huoneenlämmössä ja jopa seuraavan päivänä ne voivat jo olla pilaantuneita. Sieniä voi tuoreina säilyttää yön yli ulkona terassilla tai parvekkeella kunhan vain pakkaset eivät ole alkaneet ja vasta jatko käsitellä seuraavan päivänä jollei kaikkia ehdi saada talteen samana päivänä. Huuhtele kaikki kasvit huolella, ja anna niiden liota runsaassa haaleassa vedessä isossa kulhossa. Liikuttele yrttejä aika ajoin jotta niissä oleva multa tms. vajoaa kulhon pohjalle. Valuta kasvit ja käytä ne salaatteihin, muhennoksiin jne. tuoreena. Sienet harjataan puhtaiksi, sieniä ei kannata pestä tai huuhdella jolleivät ne ole hyvin likaisia. 

Voikukan punertava lehti

Sienten ja yrttien kuivaaminen

Vähän riippuen kasvien käyttötarkoituksesta ne voidaan ottaa talteen eri tavoilla. Yleisin niiden tuoreena käytön lisäksi on kuivaaminen. Kuivattavia yrttejä ei välttämättä tarvitse huuhdella vaan ne voi kuivata suoraan, jolleivät ne ole hyvin multaisia jolloin ne on huudeltava ja anneta kuivaa ilmavasti. Kuivaa kasvit ohuina kerroksina varjossa joko ilmavissa koreissa, talouspaperilla tai puhtaalla keittiöpyyhkeellä tarjottimilla. Myös hyötykasvikuivuri tai jopa sauna voin tässä olla hyväksi avuksi. 

Kasveja ja yrttejä voi myös kuivattaa nipuksi narulla sidottuna ylösalaisn varjossa ripustettuina. Muista vain ettei lämpötila saa olla 50 astetta korkeampi. Kasvit ovat kuivia kun ne tuntuvat kylmille, ovat kutistuneet suurimman osan alkuperäisestä koostaan, ja ne ovat rapeita ja murtuvat helposti.

Kuivattavaksi tarkoitettuja sieniä ei pidä kastaa vedellä, harjaa ne vain puhtaaksi ja kuivaa suojassa auringonvalolta ilmavasti korissa tai tarjottimella, hyötykasvikuivurissa tai vaikkapa saunassa.

Säilytä kuivat yrtit ja kasvit tiiviissä lasipurkissa, tai paperipussissa suojassa auringonvalolta ja viileässä, ei jääkaapissa. Kuivatut yrtit säilyvät jopa vuosia, mutta niiden sisältämät vitamiinit ja hivenainepitoisuudet sekä maku vähentyvät ajan myötä pikku hiljaa, joten suosittelen kuivatuille kasveille ja yrteille noin vuoden säilytystä, siis seuraavaan satokauteen mutta joskus olen käyttänyt kaksikin vuotta kuivattuna ollutta yrttiä.

Hyönteisiä karhunputkessa

Sienet säilyvät kuivattuna vuosia, mutta suosittelen niiden käyttöä viimeistään kahden vuoden jälkeen niiden keräämisestä, tai kuivaamisesta. Sienet kannattaa säilyttää tiiviissä rasiassa tai lasipurkissa. Sekä sienet että kuivatut yrtit kutistuvat noin 80–90 % kuivamisen myötä, joten kannatta pitää mielessä että kuivatettua yrttiä tai sientä tarvitsee vain 10 osan tuoreen yrtin tai sienen märästä.

Villien kasvien ja sienten pakastaminen

Menettele samalla tavalla kuten tuoreena syötävän yrtin suhteen, huuhtele ja liota ensin kasvista kaikki multa pois. Tuoretta yrttiä tai kasvia ei pääsääntöisesti voi pakastaa sinällään, tähän on kylläkin joitakin poikkeuksia joihin palaan itse yrtin tai kasvin yhteydessä. Sekä kasvit että sienet ryöpätään ennen niiden pakastamista, sieniä voi myös paistaa ennen niiden pakastamista. Tuoreena pakastaessa kasviin, tai sieneen, ja sen soluihin muodostuu jääkristalleja jotka rikkovat solurakenteen ja tämän jäätymisen tuloksena kasvista, tai sienestä, valuu ulos nestettä jolloin kasvi alkaa hajota ja menee pilalle. Hyvän esimerkkinä halla yön vahingot kasvimaalla myöhään syksyllä. 

Ryöppäämällä estät tämän solurakenteen hallitsemattoman hajoamisen, koska se on jo ennakoitu ryöppäämällä rikottu kun raaka-ainetta on jo kypsennetty. Ryöppää kasvit ja sienet pienissä erissä miedosti suolatussa vedessä. Pane yrtti kylmään veteen ja kiehauta ylös. Anna kasvin kiehua pari minuuttia ja valuta keitinvesi pois lävikössä. Anna yritin jäähtyä kokonaan ennen sen pakastamista. Voit nopeuttaa jäähtymistä panemalla yrtit kylmään jääveteen kunnes ne ovat jäähtyneet, valuta pois vesi ja purista ulos liikavesi ja pakasta sopivan suurissa osissa muovipusseissa tai rasioissa.

Karvalaukut

Tällä samalla tavalla voit myös käsitellä sieniä joita voi ennen niiden pakastamista sopivan kokoisissa erissä myös paistaa joko öljyssä tai voissa. Ryöpätyt sienet säilyvät pidempään pakastettuna kuin rasvassa paistetut sienet. Voissa paistetut noin kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen, ryöpättynä noin vuoden. Ryöpätyt kasvit ja vihannekset säilyvät noin vuoden ajan seuraavaan satokauteen pakastettuna, jopa kaksikin vuotta. Rasvan lisääminen lyhentää sienten säilymistä rasvan härskiintymisen takia. Sieniä voi myös säilöä suolaamalla samalla tavalla kuten reseptissäni perinteiset suolasienet.

Lohisalaatti voikukalla

Voikukanlehtiä, tuoretta pinaattia, viinisalaattia graavilohen, retiisien, omenan ja kurkun kanssa pinjansiemenillä höystettynä. Kesäinen kylmä jääkaapissa jäähdytetty lohisalaatti joka sopii sekä helteisenä päivänä lounaaksi tai illemmalla grilliruoan alkuruoaksi.

Voikukka, tai pikemminkin sen lehdet ovat salaatti jota saa luonnosta aivan ilmaiseksi.

Voikukasta voit lukea lisää tekstistäni Voikukka jossa olen kertonut vähän lisää siitä. Meillä voikukkaa käytetään kesäisin melko usein, varsinkin nyt kun meillä nykyään on pieni puutarhuri joka näpsäisee salaateista lehdet ja syö ne. Meillä tosiaan on kaksi kissaa joista nuorimmainen viime vuonna keksi pavunversot ja söi niitä.

Totesin että vaikka ne ovat ihmisille myrkyllisiä ne eivät sitä ole kissoille. Ruusupavuntaimet parvekkeella saivat pahaa kyytiä viime vuonna, ja satoa tuli sen mukaan, kahdeksan ruusupapua joista vain yksi iti ja alkoi kasvamaan. Tosiaan, kissaherran uusin suosikki, kun chilintaimet eivät oikein maistu, on tämä viinisuolaheinä jota jo viime vuonna harrastin. 

Kärsinyt viinisuolaheinä

Silloin se ei vielä ollut osunut herran silmään ja annan sen nykyään olla herran ulottuvilla jotta muut kukat ja parvekekasvit saavat olla rauhassa. Rucola ei herralle käy, kuten ei tomaatti eikä munakoiso vain viinisuolaheinä ja punaiset härkäpapuni saavat samaa kohtelua kuin viime vuoden ruusupavut. Niiden kosteat lehdet nuollaan rei’ille ja viinisuolaheinän varsia jopa napsaistaan hampailla poikki. Tänä vuonna olen suojannut ruusupapuni kissaherralta, joten on tänä vuonna mahdollista että voin saada sen saman kahdeksan papua kuin viime vuonna joista yksi itää ensi vuonna.

Viinisuolaheinä, niin kaunis kasvi ja joka sopii moneen paikkaan myös kissan suuhun, sopii myös hyvin lievästi kitkerien voikukanlehtien ja miedomman makuisen pinaatin kanssa yhteen. Voikukka on kitkerämpää mitä terävämmät ja sahalaitaisemmat lahdet sillä on, joten kerää salaatteihin vain pyöreäreunaisia lajeja, jollet pidä oikein kitkerästä sikurisalaatista, joka muuten on hyvin saman makuista kuin voikukanlehdet. Muista aina kerätä luonnon villejä yrttejä paikoista jotka eivät ole aivan suurien teiden vieressä, ja kerää niitä aina kuivalla säällä. Salaattiin käytettävä voikukka tulee liottaa ja huuhdella huolellisesti jottei siihen jää mullanmakua. 

Pinaatti vedessä

Pane voikukanlehdet isoon kulhoon haaleaa vettä, ja sekoittele niitä vedessä jotta kaikki multa ja muu lika vajoaa kulhon pohjalle. Valuta lävikössä ja anna kuivahtaa ennen käyttöä. Voikukkaa voi myös säilyttää viileässä muovipussissa, ei siis kylmässä jääkaapissa, sulkematta pussia tiivisti jotta ilma kulkee. Huuhdeltu voikukan lehdet säilyvät pari päivää viileässä säilytettynä. Lisää villiyrteistä, niiden keräämisestä ja talteen otosta voit lukea tekstistäni luonnon yrtit ja sienet talteen jossa olen syventynyt tähän asiaa.

Tuore pinaatti on toinen kesän herkku jota meillä käytetään salaattiin, tänä vuonna minun on vain herkuteltava yksin, puolisolla menee tuskallisen pitkä aika syödä salaattia ja hän saakin toistaiseksi vielä pysytellä sose ja muhennos dieetillään.

Tosiaan, tämä oli yhden naisen iltaherkku, mutta se sopii aivan loistavasti lounaaksi tai alkuruoaksi varsinkin jos tarjoilet sen tuoreen patongin kera. Lohisalaatti sopii myös karppaajille jollei syö sitä leipää.

Makeahko omena tasapainottaa hyvin voikukan hieman kitkerää makua, ja vaikka omena voi kuulostaa erikoiselle graavilohen kanssa, on se hyväksi todettu yhdistelmä, jo isäni käytti sitä. Lisäsin salaattiin myös niitä pinjansiemeniä, jotka minulta unohtuivat kun kuvasin tahraantunutta mozzarellasalaattia. Salaatissa on myös sekä pippurista Rucolaa että retiisejä, kummatkin säestävät kivasti toisiaan ja antavat salaatille hieman lisäsyvyyttä, ja sinappi on hyväksi todettu yhdistelmä lohen kanssa, joten tämän valinta oli aivan itsestään selvä.

Kitkerät voikukanlehdet

Salaattikastikkeeksi tuli tällä kertaa sitruunamehusta valmistettu vinaigrette, ja lohihan melkein vaatimalla vaatii pirskahduksen sitruunan raikkautta päästäkseen oikeuksiinsa. Tämä salaatti ei sisällä ollenkaan laktoosia, eikä gluteenia joten se sopii sekä laktoosille herkille että keliaakikoille, kunhan vain valitset gluteenitonta leipää keliaakikolle. Lohena voit hyödyntää tähteeksi jäänyttä lohta ja sinun kannattaa käyttää "aika peruslohta" kuten esimerkiksi korianteri graavilohi sopii tähän hyvin, ja voit myös kokeilla käyttää tähän kylmäsavulohta.

Käytin myös voikukanlehtiä viime kesän villiyrttisalaatti sekä suolaheinä ja punajuurisalaatti jonka lisäksi sinun kannatta myös kokeilla reseptiäni voikukkamehu jos haluat tutustua voikukkaan sen mihin sitä voi käyttää. Voit lukea lisää villiyrteistä ja niiden talteen otosta tekstistäni villit yrtit ja kasvit talteen.

Graavattua lohta

Salaatissa piilee pieni kikka, jos halut salaatin oikein kylmäksi kannatta sinun valmistaa kaikki valmiiksi paitsi omenaa ja salaattikastiketta. Leikkaa ja paloittele kaikki muuta raaka-aineet kuten reseptissä alla, valmista salaattikastike omaan kulhoonsa ja jätä omena toistaiseksi leikkaamatta. Kastike sisältää öljyn ja happoa joka tekee salaatista ruman jo lyhyessä ajassa, varsinkin jos se on esillä lämpimässä. 

Paloittele omena vasta juuri ennen tarjoilua ja sekoita kastikkeeseen ja lisää se muiden ainesten sekaan, jotka myös ovat olleet jääkaapissa jäähtymässä jo valmiina sekoitusta vailla ja viimeistele salaatti pinjan siemenillä ja lohisuikaleilla ja tarjoile se heti. Tällä reseptillä saat tuttuun tapaan luonaan neljälle hengelle, alkuruoaksi siitä riittää jopa kuudelle ruokailijalle jos se on osana suurempaa ruokakokonaisuutta.

Voikukkasalaattia lohella

200 g graavilohta

200 g tuoretta pinaattia

pari kourallista voikukanlehtiä

1 ruukku viinisuolaheinää

1 ruukku Rucolaa

10 retiisiä

1 omena

10 cm kurkkua

½ dl pinjan siemeniä

Sitruunavinaigrette:

2 rkl sitruunamehua

4 rkl oliiviöljyä

mustapippuria

suolaa

Revi salaatit irti ruukuista ja huuhtele ne huolellisesti. Anna niiden kuivahtaa lävikössä. Huuhtele myös liottamalla voikukan lehdet ja huuhtele pinaatti. Poista kaikkein isoimmat ja paksuimmat ruodit kummastakin. Pese myös kurkku, omena ja retiisit. Valmista salaattikastike vinaigrette ohjeen mukaan salaattikulhoon. Leikkaa omena viipaleiksi ja pienemmiksi suuhun sopiviksi paloiksi. Pane omenapalat kastikkeeseen ja sekoita. Kastike estää omenaa tummumasta rumaksi. Viipaloi retiisit vajaan puolen setin paksuisiksi ja lisää kulhoon. Halkaise kurkku ja leikkaa se pituussuunnassa vielä kerran kahtia jotta sinulla on neljä pitkää kurkunpalaa. Viipaloi kurkku vajaan puolen sentin viipaleiksi ja lisä kulhoon. Revi salaatti pienemmiksi paloiksi kulhoon ja sekoita kaikki kulhossa keskenään. Mausta suolalla ja vasta rouhitulla mustapippurilla ja tarkista salaatin maku. Annostele lautasille, tai viimeistele salaatti kulhossa. Leikkaa lohi puolen sentin leveiksi viipaleiksi ja ripottele niitä salaatin päälle ja sekaan. Viimeistele ripottelemalla pinjan siemeniä viimeiseksi ja tarjoile salaatti heti kylmänä.