Villiyrtit ja kasvit talteen

Villiyrttien, villikasvien sekä sienten kerääminen, niiden tuoreena hyödyntäminen ja jatkokäsittely sekä talteen otto ja säilöminen joko kuivaamalla tai pakastamalla.

Nyt alkaa jo vihersormi syyhytä kunnolla lumi lakaa jo niin ihanasti sulaa kevät auringonpaisteessa vaikka pakkasta onkin ja haluan jo nyt vihretävään metsään samoilemaan. Aloitin viime keväänä innoissani ja hyvin kunnianhimoisesti toisen blogin jossa ajattelin käsitellä villiyrttien käyttöä muun muassa ruoassa,  mutta tämä projektini tyssäsi terveyssyistä jo aloitukseen joten ajattelin siirtää nämä harvat tekstit tänne ruokablogiini, johon ne sopivat oivallisest.

Villeihin yrtteihin ja kasveihin, oli ne sitten puutarhassa riesana kasvavia rikkaruohoja kuten voikukka, vuohenputki tai metsänreunassa kasvava horsma, viljeltyjä mausteyrttejä tai sieniä, pätee kaikkiin joitakin tärkeitä asioita joten ajattelin aloittaa kirjoitukset minulle itsestään selvyyksistä. Miten villit yrtit ja kasvit kerätään, mitä kasveja saa kerätä ja mistä ja miten ne otetaan talteen. Samat tavat pätevät myös sienille sekä viljellyille yrteille.  

Mistä villiyrttejä saa kerätä ?

Vieraileva mehiläinen isomaksaruohossa

Pääsääntöisesti kaikki villit yrtit ja kasvit, marjat sekä sienet kuuluvat joka miehen oikeuteen, niitä saa vapaasti kerätä luonnosta muttei kenenkään tontilta, pellolta tai pihapiiristä. Tämä koskee kaikkia villejä kasveja pois lukien puiden osat kuten kuusenkerkät, männynkerkät, niiden oksat, kävyt sekä muut puissa kiinni olevat osat. Niiden keruuseen ja talteen ottoon tarvitsen maanomistajan tai metsänomistajan luvan. 

Maahan tipahtaneet puunosat sekä kävyt ovat sen sijaan luvallisia joka miehen oikeuden nojalla poimittaviksi. Huomaa myös että suomessa on joukko rauhoitettuja kasveja joita ei saa kerätä missään tapauksessa. Voit tarkistaa Suomessa rauhoitetut kasvit ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivuilta.

Syötäväksi sopivat yrtit ja kasvit

Varmista kasvi tai sienikirjasta että keräät vain syötäväksi sopivia kasveja ja sieniä etkä myrkyllisiä. Jos olet yhtään epävarma pelaa varman päälle ja jätä kasvi tai sieni metsään. Älä kerää mitään mitä et tiedä ja ole aivan varma mitä tai mikä se on, myös sienikirjoissa ja kasvioissa voi olla virheitä kuten juuri tänä vuonna ilmestyneessä sienikirjassa.

Kerää vain puhtaita kukkia, sieniä, yrttejä ja kasveja luonnosta, tai omasta puutarhastasi jossa teidät ettei niitä ole myrkytetty torjunta-aineilla. Kaupungin puistoissa kasveja on voitu myrkyttää hyönteisten ja tuholaisten takia kuten esimerkiksi ruusupensaita. 

Myrkyllinen punainen kärpässieni

Tämä sama pätee myös kaupasta ostettujen kukkien suhteen. Älä käytä kukkakaupan kukkia ravinnoksi tai syömiseen, jolleivät ne ole tarkoitettu ja kasvatettu syötäväksi. Koristekukkien kasvatukseen voidaan käyttää, ja usein myös käytetään, torjunta-aineita joita ei saa käyttää ravinnoksi tarkoitettuihin kukkiin, tai yrtteihin, vaikka jotkut kukkakaupat myyvät myös syötäväksi tarkoitettuja kukkia ja yrttejä. Näitä syötäväksi tarkoitettuja kukkia voi myös satunnaisesti löytää suurista ruokakaupoista ja marketeista vaikkei tämä vielä ole suomessa ole yleistynyt.

Monet villi kasvit ja villiyrteistä ovat puutarhurin riesa, niitä inhotaan ja kitketään epätoivoisesti kuten vaikeasti pois kitkettävä vuohenputki, villinä leviävä nokkonen ja nurmikossa ilkkuva voikukka. Saat syömällä rikkaruohot aisoihin, hyödynnät ilmaiset ja terveelliset villit yrtit, toisella sanalla rikkaruohot. 

Syö voikukat, vuohenputket, nokkoset sun muut rikkaruohot pois villiyrtteinä sieltä puutarhastasi pois ja ota niistä kaikki hyöty irti sen sijaan että yrität turhaan tuhota ne kitkemällä tai myrkyttämällä sieltä pois, ne kasvavat kuitenkin takaisin. Pitämällä kasvit hyvin kurissa syömällä ne, ne eivät pääse leviämään lisää, asia josta minulla on jo reilun parin vuosikymmenen kokemus.

Helppo tapa tutustua villiyrtteihin alussa on lisätä niitä tavallisen salaatin sekaan, sen salaatin sekaan jota tavallisesti valmistat kotona. Tällä tavalla pelkistettyinä salaatissa, ne eivät välttämättä ole kaikkien makuun, ainakaan heti ensi alkuun. Rikkaruohojen syöminen voi vaatia totuttelua, makunystyröiden lisäksi myös korvien välissä.  Villiyrttejä voi muun muassa hyödyntää salaatin lisäksi keittoihin, muhennoksiin, leipiin ja piirakoihin.

Mistä kannattaa kerätä

Luonnon villiyrttejä tai sieniä, ei koskaan saa kerätä isojen teiden läheltä, katso että matkaa on vähintään 50 metriä, vielä parempi jos tielle on vieläkin pidempänä matka. Varsinkin sienet ovat valitettavan tehokkaita keräämään itseensä raskasmetalleja joita teiden lähellä on maaperään jo vuosikymmeniä varastoitunut, joten vaikka nykyajan bensiinissä tai dieselissä ei enää ole yhtä paljon lyijyä kun ennen vanhaan, on teiden viereinen maa sitä kerännyt pitkään, ja jonka varsinkin sienet kasvaessaan imevät itseensä.

Älä kerään maantien varrelta syötävää

Älä myöskään kerää yrttejä tai sieniä rautatien vierestä, siellä on aikojen alusta käytetty arsenikilla kyllästettyjä ratapölkkyjä ja ennen radan pientareita myös myrkytettiin rikkoruohojen ja muun kasvuston estämiseksi ja vanhojen junaratojen lähistöllä on näitä myrkkyjä on jo reilun sadan vuoden kertymiä maaperässä. On itsestään selvä ettei kaatopaikan tai lantakasan läheltä, oli ne sitten pienen autiotorpan tai oman kesämökin, kerätä mitään syötäväksi tarkoitettuja yrttejä tai kasveja tai muutekaan käyttää lääkinnällisesti esimerkiksi iholle levitettävänä voiteena tai juotavana teenä. 

Villiyrttien talteen otto ja kerääminen

Kerää sienet, yrtit ja villit kasvit mieluiten koriin tai paperipusseihin muovipussin sijaan. Muovipussissa ne nuutuvat vieläkin nopeammin kuin paperipussissa tai korissa. Kerää aina kaikki yrtit kuivana päivänä, parempi jos on pilvistä ja kuivaa kuin jos aurinko porottaa. Aurinkoisena päivänä yritit nuutuvat nopeammin, mutta kerää yrtit mieluummin auringonpaisteessa kuin kosteana tai sateisena päivänä. Sateella ja kostealla ilmalla joihinkin kasveihin muodostuu enemmän nitraatteja kuin kuivalla säällä ja nitraatit ovat haitallisia elimistöllemme isoissa määrissä. Tämä koskee varsinkin nokkosta, raparperia, mangoldia, punajuurta sekä muita juurikkaita.

Vaaleanpunainen siankärsämö

Ota talteen vain ehjiä ja vioittumattomia lehtiä ja kasveja, älä turhaan kerää kasveja joiden lehdet ovat tavalla tai toisella vioittuneet tai vääränvärisiä, tai joissa on kirvoja tai muita tuholaisia tai hyönteisiä. Varmista myös ettei kasvilla ole mitään tauteja ja epämuodostumia, värivirheitä tai reikiä. 

Monella villiyrtillä on jalostettu serkku joka on hyvin samantyyppinen, mutta tämän jalostuksen myötä sama serkkulajike on voinut muuntua ja sillä ei enää ole samoja ominaisuuksia kuin villillä serkullaan hyvänä esimerkkinä siankärsämö jonka kukka tavallisesti on valkoinen, mutta josta myös löytyy kauniita vaaleanpunaisia kukkivia yksilöitä. 

Yrttien ja sienten tuoreena käyttö

Käsittele sekä yrtit että sienet heti keräämisen jälkeen, ne eivät pysy hyvinä pitkään ja pilaantuvat nopeasti, varsinkin huoneenlämmössä ja jopa seuraavan päivänä ne voivat jo olla pilaantuneita. Sieniä voi tuoreina säilyttää yön yli ulkona terassilla tai parvekkeella kunhan vain pakkaset eivät ole alkaneet ja vasta jatko käsitellä seuraavan päivänä jollei kaikkia ehdi saada talteen samana päivänä. Huuhtele kaikki kasvit huolella, ja anna niiden liota runsaassa haaleassa vedessä isossa kulhossa. Liikuttele yrttejä aika ajoin jotta niissä oleva multa tms. vajoaa kulhon pohjalle. Valuta kasvit ja käytä ne salaatteihin, muhennoksiin jne. tuoreena. Sienet harjataan puhtaiksi, sieniä ei kannata pestä tai huuhdella jolleivät ne ole hyvin likaisia. 

Voikukan punertava lehti

Sienten ja yrttien kuivaaminen

Vähän riippuen kasvien käyttötarkoituksesta ne voidaan ottaa talteen eri tavoilla. Yleisin niiden tuoreena käytön lisäksi on kuivaaminen. Kuivattavia yrttejä ei välttämättä tarvitse huuhdella vaan ne voi kuivata suoraan, jolleivät ne ole hyvin multaisia jolloin ne on huudeltava ja anneta kuivaa ilmavasti. Kuivaa kasvit ohuina kerroksina varjossa joko ilmavissa koreissa, talouspaperilla tai puhtaalla keittiöpyyhkeellä tarjottimilla. Myös hyötykasvikuivuri tai jopa sauna voin tässä olla hyväksi avuksi. 

Kasveja ja yrttejä voi myös kuivattaa nipuksi narulla sidottuna ylösalaisn varjossa ripustettuina. Muista vain ettei lämpötila saa olla 50 astetta korkeampi. Kasvit ovat kuivia kun ne tuntuvat kylmille, ovat kutistuneet suurimman osan alkuperäisestä koostaan, ja ne ovat rapeita ja murtuvat helposti.

Kuivattavaksi tarkoitettuja sieniä ei pidä kastaa vedellä, harjaa ne vain puhtaaksi ja kuivaa suojassa auringonvalolta ilmavasti korissa tai tarjottimella, hyötykasvikuivurissa tai vaikkapa saunassa.

Säilytä kuivat yrtit ja kasvit tiiviissä lasipurkissa, tai paperipussissa suojassa auringonvalolta ja viileässä, ei jääkaapissa. Kuivatut yrtit säilyvät jopa vuosia, mutta niiden sisältämät vitamiinit ja hivenainepitoisuudet sekä maku vähentyvät ajan myötä pikku hiljaa, joten suosittelen kuivatuille kasveille ja yrteille noin vuoden säilytystä, siis seuraavaan satokauteen mutta joskus olen käyttänyt kaksikin vuotta kuivattuna ollutta yrttiä.

Hyönteisiä karhunputkessa

Sienet säilyvät kuivattuna vuosia, mutta suosittelen niiden käyttöä viimeistään kahden vuoden jälkeen niiden keräämisestä, tai kuivaamisesta. Sienet kannattaa säilyttää tiiviissä rasiassa tai lasipurkissa. Sekä sienet että kuivatut yrtit kutistuvat noin 80–90 % kuivamisen myötä, joten kannatta pitää mielessä että kuivatettua yrttiä tai sientä tarvitsee vain 10 osan tuoreen yrtin tai sienen märästä.

Villien kasvien ja sienten pakastaminen

Menettele samalla tavalla kuten tuoreena syötävän yrtin suhteen, huuhtele ja liota ensin kasvista kaikki multa pois. Tuoretta yrttiä tai kasvia ei pääsääntöisesti voi pakastaa sinällään, tähän on kylläkin joitakin poikkeuksia joihin palaan itse yrtin tai kasvin yhteydessä. Sekä kasvit että sienet ryöpätään ennen niiden pakastamista, sieniä voi myös paistaa ennen niiden pakastamista. Tuoreena pakastaessa kasviin, tai sieneen, ja sen soluihin muodostuu jääkristalleja jotka rikkovat solurakenteen ja tämän jäätymisen tuloksena kasvista, tai sienestä, valuu ulos nestettä jolloin kasvi alkaa hajota ja menee pilalle. Hyvän esimerkkinä halla yön vahingot kasvimaalla myöhään syksyllä. 

Ryöppäämällä estät tämän solurakenteen hallitsemattoman hajoamisen, koska se on jo ennakoitu ryöppäämällä rikottu kun raaka-ainetta on jo kypsennetty. Ryöppää kasvit ja sienet pienissä erissä miedosti suolatussa vedessä. Pane yrtti kylmään veteen ja kiehauta ylös. Anna kasvin kiehua pari minuuttia ja valuta keitinvesi pois lävikössä. Anna yritin jäähtyä kokonaan ennen sen pakastamista. Voit nopeuttaa jäähtymistä panemalla yrtit kylmään jääveteen kunnes ne ovat jäähtyneet, valuta pois vesi ja purista ulos liikavesi ja pakasta sopivan suurissa osissa muovipusseissa tai rasioissa.

Karvalaukut

Tällä samalla tavalla voit myös käsitellä sieniä joita voi ennen niiden pakastamista sopivan kokoisissa erissä myös paistaa joko öljyssä tai voissa. Ryöpätyt sienet säilyvät pidempään pakastettuna kuin rasvassa paistetut sienet. Voissa paistetut noin kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen, ryöpättynä noin vuoden. Ryöpätyt kasvit ja vihannekset säilyvät noin vuoden ajan seuraavaan satokauteen pakastettuna, jopa kaksikin vuotta. Rasvan lisääminen lyhentää sienten säilymistä rasvan härskiintymisen takia. Sieniä voi myös säilöä suolaamalla samalla tavalla kuten reseptissäni perinteiset suolasienet.