Saaristolaislimput

Makeaa mausteista saaristolaisleipää mamman tavalla, saaristolaislimppua. Mamman mausteisen ja rukiisen joululimpun sekä tumman, makean ja mehevän maltaisen aromaattisen saaristolaisleivän risteytys. Hieno joululeipä pula-ajan tapaan petulla ryyditettynä. 

Olen leiponut mamman joululimppua joka joulu, ja vasta viime aikoina miettinyt mistä sen resepti on kotoisin. Huomasin vasta parisen vuotta sitten että meidän mamman joululimppu on Oulun limppua, ja tänä vuonna juuri hiljattain taas sen että tämä Oulun limppu taas on hyvin samanlainen kuin saaristolaisleipä, ainoa ero on sekä kaljamaltaiden että leseiden käyttö sekä mausteiden puuttuminen ja että taikina on vähän löysempää, joten huomasin että olen joinakin vuosina tietämättä leiponutkin hyvin saaristolaisleivän tyyppistä leipää mamman joululimppujen muodossa.  

Tummia määmmimaltaita

Eniten saaristolaisleivän reseptissä minua kiehtoi se että leipä vain jätetään taikinakulhoon yön yli nousemaan ja tekeytymään. Tämän tekeytymisen aikana saaristolaisleipä myös hapantuu vaikkei siihen käytäkään mitään taikinajuurta avuksi, ja tämä hapattaminen on piimän ansioita. Piimähän on valikoiduilla maitobakteereilla hapatettua maitoa. 

Tämän jälkeen taikina kumotaan vain leipävuokiin ja paistetaan, tyystin vaivaamatta joten päätin tänä vuonna mamman joululimppujen sijaan valmistaa kaksi saaristolaisleipään mamman joululimppujen tapaan ja vähän etuajassa koska saaristolaisleivän pitää tekeytyä pari, kolme päivää. Hassuinta saaristolaisleivässä on että se vasten kaikkia neuvoja leivän säilytystä vastaan neuvotaan pitämään jääkaapissa. Leivät eivät pidä tästä vaan menevät pilalle nopeammin jääkaapissa säilytettynä kuin huoneenlämmössä, mutta minulla tosiaan ei ole tästä vielä mitään kokemusta joten en voi toistaiseksi vielä väittää vastaan.

Mietin vielä että tähän voisi jouluksi lisätä joitain vieläkin perinteistä ja käytin osan vehnäjauhoista pettua. Nykyään pettu on hienoa, ja se lisää leivän ravintoarvoja lisäämällä muu muassa kuituja leipään. Lisää petusta voit lukea tekstistäni pääsiäisen pettuleipä. Korvaa jauhoja leipätaikinasta vain korkeintaan 1-2 dl petulla jotteivät ne aiheuta ruoansulatusvaivoja.

Pettua leipään kuten pula-aikoina

Piimä on aitoa piimää, ei mitään kevyt piimää mutta piimänä voit tietenkin käyttää sitä mikä sinulle parhaiten sopii. Yllätyin taas kerran ruokakaupassa piimähyllyn monenkirjavasta tarjonnasta, ja mietin edelleen miksi jokaisella tuottajalla on oltava samaa piimää. Mutta tämä sama mystinen asia pätee myös maidon ja jogurttien suhteen.

Saaristolaisleipää valellaan sen kypsentämisen aikana aivan samaan tapaan kuin mamman joululimppuja, ja joissakin resepteissä siirapin seassa on myös kahvia, jos olen asian ymmärtänyt oikein saadaan tällöin vieläkin tummempaa leipää, mustaleipää.  Tarkista aina vuoassa leivottujen leipien kypsyys pistämällä leipään tikku sen keskelle. Nosta tikku ylös leivästä ja jos tikku on kuiva on leipä kypsää. Jos tikussa on vielä tahmeaa taikinaa on leipää kypsennettävä lisää uunissa.

Valelin saaristolaislimppujani niiden kypsennysaikana jonkun kertaa vahvan kahvin ja tumman siirapin sekoituksella. Ja käytin tähän taas tapani mukaan tumman siirapin sijaan mustaa siirappia, Black Treacle, jota olen myös käyttänyt NannySue’s Chocolatecake, espressokakkuun, sekä mämmimallasleipään jota leivoin pääsiäiseksi ja joka muistuttaa myös näitä saaristolaislimppujani mamman tapaan. Jollei sinulla ole tummaa siirappia voit hätätapauksessa käyttää tähän leipätaikinaan vaaleaa siirappia ja sivellä limppuja kahvisiirappisekoituksella jolloin pinnasta tulee niin tumma kuin on tarkoituskin. 

Saaristolaispettuleivän taikina valmiina vuokaan

Tahmeaa siirappia valuu leipiä valellessa vuoan ja leivän väliin, tämä tarkoittaa sitä että leipä liimaantuu vuokaan tiivisti kiinni joten jollet vuoraan leipävuokaa voipaperilla ja voitele sitä voisulalla on leivät hirveän vaikeita saada kumottua vuoasta ulos. Kääri jäähtyneet limput joko alumiinifolioon tai voipaperiin ja pane käärityt limput muovipussiin. Limput ovat siirapista tahmeita, ja niitä on näin helpompi käsitellä. Tällä reseptillä saat kaksi saaristolaisleipää mammaan tapaan maustettuna ja petulla ryyditettynä.

Mamman saaristolaislimput

5 dl piimää

2 rkl hillottuja appelsiininkuoria

2 rkl kuminaa

1½ dl tummaa siirappia

2½ tl suolaa

2/3 tuorehiivapakettia (n. 35 g)

1½ dl mämmimaltaita

½ dl olutmaltaita

1 ½ dl vehnäleseitä

½ dl pettua

2 dl ruisjauhoja

2 dl vehnäjauhoja

leipien voiteluun:

1½ tummaa siirappia

1½ dl vahvaa kahvia 

Rouhi kokonaiset kuminan siemenet morttelissa ja leikkaa hillotut appelsiininkuoret pienen pieniksi kuutioiksi. Mittaa siirappi kattilaan, lisää sekä kumina, suola että appelsiinikuoret ja kiehauta siirappi ylös. Ota kattila pois lämmöltä ja lisää piimä siirapin sekaan ja sekoita kunnolla. Anna piimäseoksen sen jäähtyä kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva isoon taikinakulhoon ja kaada kädenlämpöiseksi jäähtynyt piimäseos päälle. Lisää jauhoja pienissä erissä koko ajan uuden erän välissä kunnolla sekoittaen. Peitä kulho puhtaalla keittiöpyyhkeellä ja anna taikinan tekeytyä vuorokauden yli huoneenlämmössä. Vuoraa leipävuoat voipaperilla ja voitele voipaperi kevyesti voisulalla ja kaada taikina vuokiin. Paista leivät uunissa 150 asteen lämmössä uunin keskitasolla noin kaksi tuntia. Sivele siirappivedellä limppuja uunissa paistamisen aikana vähintään pariin, kolmeen otteeseen. Ota limput uunista. Kumoa leipävuoat ritilälle voipaperin päälle ylösalaisin ja anna jäähtyä ritilällä vuoissaan. Kääri jäähtyneet limput joko alumiinifolioon tai voipaperiin, pane käärityt limput muovipussiin ja pane limput pariksi, kolmeksi päiväksi jääkaapin viileään tekeytymään.