Pinnalta rapeita mutta sisältä vähän sitkeän tahmeita siirappipikkuleipiä, meidän isoäidin pikkuleipiä.
Suurin paheeni teini-iässä oli kaikki makea, ei sinänsä karamellit tai makeiset mutta jäätelö, leivokset ja pikkuleivät ja tämä asia sai äitini valitettavan usein epätoivon partaalle. Ei se että olisin ollut lihava, olin nuoruudessani langan laiha vaikka söin kuin kaksi hevosta vaan kaikki äitini leipomat pikkuleivät hävisivät pakastimesta jälkiä jättämättä. No, siis joo, kai jostain nyt murusia löytyi muttei sen enempää johtolankoja ja meillä oli vain kaksi epäiltyä, sisareni ja minä itse. Sisareni taas oli nuoruudessaan enemmän karamellien ja makeisten perään joten johtopäätös oli helppo tehdä, vain minun kiinni saaminen näyttäytyi hankalaksi.
Elimme aikaa jolloin seitsemän kahvileivän tarjoileminen oli minimi, kaikki muu olisi ollut etikettivirhe, ja paha sellainen, joten äitini leipoi monen montaa erisorttia pikkuleipiä. Nämä isoäidin pikkuleivät olivat ne pikkuleivät joista eniten pidin, ja vieläkin pidän, ja ne ovat mielestäni edelleen parhaimmillaan suoraan jäisinä pakastimesta, vaikken sitä tarjoilutapaa välttämättä muille suosittele.
Nämä ovat kuitenkin helppoja ja nopeita leipoa, ja jouduin näitä leipomaan korvatakseni ne jotka pakkasesta olin salaa suihin popsinut, vaikka tällöinkin suurin osa pikkuleivistä päätyi jonnekin muualle kuin äidin pakastimeen. Kaikki ainekset kulhossa sekaisin taikinaksi, taikinapötkö vain tasoitellaan ja pikkuleipäpötköt paistetaan uunissa jonka jälkeen leikataan paloiksi ja ne säilyvät hyvin pakastettuna tiiviissä rasiassa, jollei ole salassa syöjien riskiä. Pikkuleivät voi paistaa joko 175 asteen tai 200 asteen lämmössä, lämmöstä riippuen 13–20 minuuttia. Korkeammalla lämmöllä paistoaika lyhenee, ja pikkuleivistä ei tule yhtä sitkeitä kuin matalammalla lämmöllä. Makuasia josta ei ole kiistelemistä.
Meillä on perinteisesti aina käytetty vaaleaa siirappia näihin pikkuleipiin, mutta voit halutessasi käyttää myös tummaa siirappia jos niin haluat. Muita hyväksi todettuja reseptejä ovat sahramilla maustetut biscotit sekä kahdet pikkuleivät samasta taikinasta ja jos etsit gluteenittomia pikkuleipiä kannattaa sinun kokeilla reseptiäni gluteenittomat inkiväärikeksit. Tällä reseptillä saat noin 60–70 isoäidin pikkuleipää riippuen vähän miten ohuita pötköjä teet, ja miten leveitä pikkuleipiä taikinapötköistä leikkaat. Nämä pikkuleivät ovat kivoja tuliaisena kauniissa lasipurkissa tai rasiassa tai muuten vain lahjana henkilölle joka rakastaa pikkuleipiä.
Isoäidin parhaat pikkuleivät
200 g voita
2½ dl sokeria
1 munankeltuainen
1 rkl siirappia
1 tl vaniljasokeria
2 tl ruokasoodaa
5 dl vehnäjauhoja
Ota voi ulos jääkaapista jotta se pehmenee huoneenlämmössä. Vatkaa kulhossa voi ja sokeria vaahdoksi. Erottele valkuainen keltuaisesta ja ota valkuainen talteen pakastamalla se myöhempään ajankohtaa kun sitä tarvitset. Lisää sokerivoin sekaan munan keltuainen ja siirappi. Sekoita kunnolla. Lisää muut kuivat ainekset ja vaivaa kulhossa taikina. Jaa taikina kuuteen osaan. Pyörittele jokaisesta osasta pötkö ja asettele ne voipaperille uunipellille. Tasoittele pötköt puolen sentin korkeiksi leveiksi nauhoiksi voipaperille. Muista jättää väliä taikinanauhojen väliin jotteivät ne leviä uunissa pellillä kiinni toisiinsa. Paista pötkylät uunissa 200 asteen lämmössä keskellä uunia 13-20 minuuttia kunnes ne ovat saaneet vähän väriä pintaan mutteivät ole tummuneet liikaa. Leikkaa pötkylät heti uunista tulon jälkeen vinosti pari senttiä leveiksi pikkuleiviksi. Anna jäätyä ritilällä kokonaan ennen kuin pakastat ne. Tarjoile isoäidin pikkuleipiä osana kahvipöydän seitsemää sorttia kahvileipää.
