15. marraskuuta 2011

Soijakermaa vai tavallista kermaa?


Kokeilimme 100 % vegetabiilista, siis kasvisperäistä, soijakermaa.

Kyseinen kerma sopii Alprosoyan mukaan sekä "kuumennukseen että kylmänä ruokiin lisättäväksi" mutta että se ei sovellu vispattavaksi, koska se ei paksuunnu sitä vispatessa, tähän tarkoitukseen tarvitset vispaantuvan soijakerman. Pakkauksessa mainostetaan että kyseistä soijakermaa voi ”nauttia kaikissa mieliruoissaan mausta tinkimättä” ja ”ruoanlaittotapoja muuttamatta”.

Soijakermassa kyllä on hyvin suotuisaa syötävää verrattuna tavalliseen kermaan, se sisältää 2 g proteiinia, 1,6 g hiilihydraatteja joista kaikki ovat sokereita, ja sen sisältämä rasva on suurilta osin monnityydyttämättömiä rasvoja, 10,8 g joista vain 2,2 g ovat tyydyttyneitä rasvoja, kolesterolia tuotteessa ei ole lainkaan. Kaloreita soijakermassa oli 174 kCal tai 716 kJ per sataa grammaa.

Tavallisessa kuohukermassa kun samat arvot 100 grammalta kermaa ovat 1400 kJ tai 340 kCal energiaa, 2 g proteiinia, rasvaa 35 g joista 19 g tyydyttyneitä rasvahappoja, 3 g laktoosia, ja sehän on sokeria joka tarkoittaa että nämä kuohukermassa olevat hiilihydraatit ovat laktoosin muodossa olevia sokereita. Kermassa ei ollut mitään muuta kuin sitä itseään, siis kermaa. Vertailu ei oikeasti mitenkään ole hyvä, koska tuotteet eivät ole verrattavissa toisiinsa. Aito kerma sisältää paljon enemmän rasvaa kuin soijakerma, pointtini on mistä tuote on valmistettu ja mille se maistuu.

Suurin osa soijakermasta oli auringonkukkaöljyä 15,4 % ja kuorittuja soijapapuja 4 %, mutta se sisälsi myös glukoosisiirappia, merisuolaa ja aromia. Tuote sisältää myös valmistajan kotisivuilla olevien tietojen mukaan tokoferooli-uutetta, joka on E-vitamiinia jota on luonnostaan soijapavuissa, joka toiselta nimeltään on E 306, näin myös lisäaineena käytettyä soijalesitiini, joka toiselta nimeltään on E 471 jota myös luonnostaan esiintyy soijapavussa. Soijakerman paksuus tuli karrageenista, guarsiemenjauhoista (siis guarkumista) joka toisella nimellään on E 412 ja ksantaanikumista joka taas toiselta niemeltään on E 415. Mikään mainitsemistani E-koodeista ei ollut pakkauksessa mainittuna E-koodi nimellään, joten voi sitten kai sano että tuote ei sisältänyt ollenkaan E-lisäaineita. Mistä pääsemmekin hyvään puheenaiheeseen.

Mikä on lisäaine? Onko se E-koodilla mainittu aine jota on lisätty johonkin tuotteeseen, vai onko se aine jota on lisätty tuotteeseen jotta se ominaisuudellaan muuttaa tuotteen koostumusta? Onko E-koodilla mainittu aine tuotteessa aina lisäaine, vaikka sitä olisi tuotteessa ilman mitään siihen lisäämistä? Hyvänä esimerkkinä appelsiinissä luontaisesti esiintyvä askorbiinihappo, joka on C-vitamiinia, ja nimeltään E300.

Mutta takaisin tähän soijakermaan josta kaikki alkoi. Ensimmäisen kokeilun jälkeen totesimme ettei se valitettavasti ole meidän juttumme. Kerma maistui liikaa soijamaidolle, ja sen kitkeräjälkimaku jäi pörräämään kermakastikkeeseen. Maistoimme ja totesimme ettei meistä kumpikaan sitä syö jollei kerma kitkeryyttä jollain tavalla naamioida ja päädyimme siihen sinihomejuustoon, jota silloin sattui olemaan jääkaapissa.

Minun on tunnustettava että epäilin kerman makua jo alusta lähtien, ja varasin kyseistä juuston tätä varten.
Tästä huolimatta ei soijakerma toistaiseksi ainakaan sovi meidän huushollimme, mutta se on hyvä vaihtoehto sille joka kokopäiväisesti harrastaa vegaania ruokavaliota vakaumukseltaan tai sydänystävällisen ruoanvaliona kolesterolin alentamisen takia. Minä tuskin vielä luovun juustosta tai muiden maitotuotteiden käytöstä joten soijakermat saavat jäädä kauppaan niille jota sitä paremmin tarvitsevat vaikka soijakerman tuottamiseen kuluisi vähemmän luonnon maa-alaa ja niistä muodostunut hiilijalanjälki olisi paljon pienempi.

Tiesitkö muuten että yhden ainoan lehmän vuosittaiset märehtimiset ja metaanipäästöt lisäävät kasvihuonekaasuja saman verran kuin 10.000 kilometriä henkilöautolla ajettuna?

4 kommenttia:

  1. Olen maitoallergiani vuoksi – tai ansiosta – käyttänyt ruuanlaitossa sekä soija- että kaurakermaa. En ole osannut pitää kumpaakaan mitenkään kitkeränä tai outona, mutta koska en käytä tavallista kermaa, en tulekaan vertailleeksi noita tuotteita siihen. :-)

    VastaaPoista
  2. hei hanna ja kiitos kommenstistasi! näinhän se on, jos eettisistä syistä tai allergioista on pakosta joutunut valitsemaan ns "vaihtoehtoisen kerman", ei sitä voi verratakkaan aitoon kermaan. ja makuun tottuu ajan myötä, tieteellisten tutkimusten mukaan alle parikymmentä maistamiskertaa riittää että maku on "jo ennestään tuttu". tämä ei kylläkään tarkoita että kyseinen maku vielä olisi mieeinen. toisaalta olen sitä mieltä että länsimainen ruokakulttuuri toisen maailmansodan jälkeen on rahateknisistä syistä ollut aivan liian "maitotuotesidonnaista", oli se maitotuote sitten valmistettu maidosta, soijasta, kaurasta tms. vähemmälläkin kermalla, maidolla ja juustolla voisi pärjätä ihan hyvin.

    VastaaPoista
  3. Totta. Ja useimmiten en edes yritä korvata maitotuotteita ruuanlaitossa, vaan laitan ruuat yksinkertaisesti ilman niitä. Huvittavaa kyllä, olen vasta 50 vuoden iän saavutettuani ruvennut kantamaan kaupasta maitoa kotiin – lasteni maitoallergia helpotti nyt alakouluiässä, joten menekki on kasvanut miehen satunnaisista kahvimaidoista huomattavasti.

    VastaaPoista
  4. meillä käytetään aika paljon juustoa, se on yksi suurista herkuistani mutta muuten kermakastikkeet tai kermaperunat ovat aika harvinaista herkkua, käytämme periaatteessa vain kahvimaitoa "päivittäin".

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...