14. tammikuuta 2011

Rusinoilla ja pähkinöillä täytetyt kierrepullat


Pullat, pähkinöillä ja rusinoilla täytetyt kierrepullat. Suoraan uunista lämpimiä rusinoilla ja hasselpähkinällä täytettyjä pehmeitä kierrepullia.

Kaikki ovat aina kehuneet äitini korvapuusteja ja ne varmaan ovatkin hyviä mutta itse kun en pidä kanelista en ole koskaan osannut arvostaa niitä sen paremmin kuin paljoa muutakaan joka sisältää kanelia, tai ”kamelia” kuten edelleen sitä kutsun.

Ei kanelia

Vaikka nykyään käytän kanelia ruoanlaitossa, en kuitenkaan perusta siitä paljoakaan ja käytän sitä osana jotain ruokaa jota ilman ruokalaji ei olisi sama, kuten esimerkiksi Englantilaiset maustepäärynät, Moussaka, glögi tai piparkakut. Se on mauste joka löytyy sieltä makujen seasta jostain perältä mutta se ei koskaan saa olla ruoan hallitseva maku. Vaikken perusta kanelin päälle pidän kuitenkin pullista, mamman kardemummalla maustetut voisilmäpullat olivat täydellisiä. Ne olivat ihania uunista suoraan lämpiminä maitolasin kera ja niissä ei koskaan ollut kanelin kanelia.

Silloin taannoin lapsuudessani pullia hallitsivat korvapuustit, mamman voisilmäpullat olivat säännön ainoa poikkeus. Pullat sisälsivät silloin aina sitä kaikkien rakastamaa kanelia, ja pullassa edes voinut olla muuta täytettä, tai maustetta, kuin kanelia ja Dallas-pullia ei ollut täälläpäin nähtykään. Teini-iässä makeannälkäni ollessa huipussaan ja olin pakotettu kehittelemään paremman täytteen kierrepullille kuin sen tavallisen. Tai jos nyt ollaan oikein tarkkoja, aloin jo silloin kokeilemaan ruoanlaiton rajoja yhdistelemällä makuja ja kokeilemalla mikä sopii minkä kanssa.

Millä korvata kaneli

Kokeilin pullin periaatteessa vaikka mitä. Hilloa, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä toimivat silloin ja edelleen, mutta paras kokeilemani yhdistelmä oli tämä, sama jota edelleen käytän, rusinoita, vaniljasokeria ja pähkinöitä. Jälkikasvun vielä ollessa pieniä jouduin leipomaan näitä varsin usein, ja koska ne ihan oikeasti ovat vastustamattoman herkullisia, syön niitä aina enemmän kuin pitäisi. Tietyistä syistä joudun edelleen vielä joskus, nyt jälkikasvun muutettua pois kotoa, leipomaan pullia. Ja ne ovat mielestäni edelleen yhtä vastustamattoman hyviä, ne on vain kaikki syötävä loppuun, jos niitä yhtään jää yli vieraitten lähdettyä. Tällä reseptillä saat leivottua noin 24 normikokoista pullaa, tuplasti jos teet niistä pienenpieniä.

Kierrepullat

50 g voita
2 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
½ dl sokeria
½ tl suolaa
1 dl Grahamjauhoja
4-5 dl vehnäjauhoja

Täyte:
voita
pähkinöitä
rusinoita
vaniljasokeria
ruokosokeria
1 kananmuna sivelyyn
raesokeria koristeluun

Sulata voi miedolla lämmöllä kattilassa. Lisää maito voin sekaan kun se on sulanut ja lämmitä käden lämpöiseksi. Murenna hiiva kulhoon ja kaada voi-maito seos päälle ja sekoita hyvin kunnes kaikki hiiva on liuennut siihen. Lisää 4½ dl jauhoista, sokeri ja suola. Vaivaa taikinaa kunnes se on kimmoista ja helposti irtoaa kulhon reunoista. Lisää jauhoja jos taikina on liian löysää, sen pitää olla saman tuntuista kuin tavallisen pullataikinan, muttei ihan yhtä kuivaa ja kovaa. Anna taikinan nousta 10 minuuttia puhtaan keittiöpyyhkeen alla. Ota taikina jauhotulle pöydälle kun se on noussut valmiiksi mutta varo lisäämästä likaa jauhoja jotten pullista tule kuivia. Ota voi ulos jääkaapista jotta se pehmenee. Kauli taikinasta suorakaide ja voitele se ohuelti pehmeällä voilla. Sirottele päälle ruokosokeria teelusikalla ja samalla tavalla vähän vaniljasokeria. Lisää itse täyte, rusinoita ja pähkinämurskaa tasaisesti taikinalevylle. Kääri levy kokoon ja leikkaa rullasta parin sentin paksuisia viipaleita. Sijoita kierrepullat joko yksittäisiin paperivuokiin tai suoraan voipaperille uunipellille. Anna pullien nousta toinen kerta pyyhkeen alla parisen kymmentä minuuttia. Vispaa muna pienessä kulhossa ja sivele pullasudilla munaseosta jokaisen pullan pintaan. Sirottele pullien koristeeksi raesokeria ennen niiden uuniin menoa. Paista pullat uunissa 250–275 asteen lämmössä 6-8 minuuttia, tai kunnes ne ovat saaneet kauniin kiiltävän kullan ruskean pinnan. Anna pullien jäähtyä ritilällä pyyhkeellä peitettynä. Pullat voi leipoa hyvin etukäteen, ja ne voi hyvin pakastaa. Parhaimmillaan ne kuitenkin ovat tuoreina uunilämpiminä kylmän maidon, tai kahvin kanssa tarjoiltuina.

5 kommenttia:

  1. Kokeile joskus lihapullataikinaan kanelia, se sopii ällistyttävän hyvin! En uskonut, ennen kuin itse kokeilin. Minäkään en ole suuri kanelin ystävä.

    VastaaPoista
  2. Olen maistanut kanelia lihapullissa, ja en siitä pitänyt. Kuitenkin se on aivan mahtavaa juuri siinä mainitsemassani Moussakassa.

    VastaaPoista
  3. Nuo on niin suunmukaisia nuo maut, ettei koskaan tiedä kuka pitää mistäkin:) Minulle kumina on sellainen, että etukäteen suhtaudun siihen varauksella, mutta jos se ujutetaan minulle, saatan pitää siitä.

    VastaaPoista
  4. Aivan juuri näin! On hyvä tietää mistä pitää ja mistä ei, ja kokeilla mausteita uusissa ruoissa. Toisessa kyseinen mauste ei sovi kun taas toisessa se on herkullinen osa kokonaisuutta. Kuminasta muuten tuli mieleen, vaikkei siitä välttämättä pidä sitä kannattaa lisätä hieman kaaliruokiin edesauttamaan mahdollisia ilmavaivoja...;) tässä tapauksessa ei niin paljon maun kuin sen "lääkinnällisen vaikutuksen" takia.

    VastaaPoista
  5. Herkullisen kuuloinen pullaresepti. Itse pidän kanelista, mutta sen ylenmääräinen käyttö ei oikein ole mieleeni. Jotkut kaupan/leipomon pullat eivät muulta maistukaan kuin kanelilta ja se ei enää ole kivaa. Kohtuus kaikessa :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...