Turskaa on nykyään vaikeaa saada ja en aikaisemmin syksyllä löytänyt sitä edes viljeltynäkään vaikka sitä silloin etsin. Turska on nykyään valitettavasti sukupuuton partaalla johtuen liian suurista pyyntimääristä joten jouduin korvaamaan sen Pangasiuksella josta valmistin Aasialaistyylistä kalakeittoa.
Keitto maistui erinomaiselta mutta nyt jälkeenpäin epäilen kalan maun keitossa peittyneen muiden mausteiden alle. Kokeillessani sitä toisen kerran kala-gratiinissa ja viimeisen kerran ”au naturel” paistettuna omana itsenään, sain kummallakin kerralla kokea sen koko maun sävyt ja kaikki vivahteet ja en enää tämän jälkeen syö mitään Pangasiusta vaikka sitä tarjottaisiin.
Kala maistui aivan pohjamudalle, samoin kuten moni järvikala siika, kuha ja hauki joskus kesällä enemmän tai vähemmän voivat maistua. Kuten aiemmin jo mainitsin, Pangasius toiselta nimeltään hai-monni, on makeanveden kala, jota kaupallisesti viljellään altaissa joista pohjamudan maku ilmeisesti tarttuu ja hieman viisaampana en tämän kerran jälkeen enää erehdy ostamaan sitä. Suosittelen lämpimästi Pangasiuksen sijaan ostamaan ihan mitä vaan muuta valkoista kalaa. Valkoista järvikalaa kuten haukea, ahventa, merikalaa tai jopa pakaste seitiä jos siitä pidät.
Ota vain tavaksesi aina kauppiaalta varmista kalan alkuperä, mistä se on kalastettu, miten ja milloin se pyydystettiin ja ettei se vain ole sukupuuton uhan alainen kalalaji kuten esimerkiksi sampi, turska, meriantura, villilohi, ankerias, tai moni tonnikala laji.
WWF:n sivuilta löytyy tietoa tämän hetkisistä uhanalaisista lajeista ja myös Greenpeacen sivuilta, siellä on myös kiinnostava tiedote uhanalaisten kalojen myynnistä Pohjoismaissa.
