Kypsiä keltaisia tomaatteja, keltaista paprikaa, hentoja sellerinvarsia, kuorittuja valkoisia manteleita ja vaaleksi kuorittua kurkkua kaikki sulassa sovussa soseutettuna ja maustettuna jääkaapissa jäähdytettäväksi ihanaksi kylmäksi keltaiseksi Gazpachokeitoksi.
Espanjalainen punainen Gazpacho ei kai kenelläkään ruoasta kiinnostuneelta ole mennyt ohi, mutta tiesitkö että Espanjassa valmistetaan myös sen vähemmän meilläpäin tunnettua serkkua, valkoista Gazpachoa siis Ajo blancoa? Olen vuosikymmeniä käyttänyt kumpaakin versiota kuumalla helteellä, vaikkei puoliso ole niinkään innostunut ”kylmästä sopasta” eikä valitettavasi vieläkään kun nyt keksin yhdistää ne kummatkin samaan, ja tehdä niistä keltaista Gazpachoa. Se kyllä kelpasi hyvin vieraallemme, saimme kaksistaan syötyä meilkein kaiken keiton jonka olisi pitänyt riittää kuudelle hengelle, ja tämä muun syömämme ohessa.
Gazpacho siis on maustettua, kylmään vihanneskeittoa, ja se voi suomalaisesta kuulostaa kummalliselle, tästä joko pitää heti, tai se vaatii hieman aikaa tottua sitä syömään, ja puolisoni ei vieläkään suostu sitä syömään, se yksi niistä harvinaisista joita hän ei syö vaikka miten kaikkiruokainen onkin. Oikeaan punaiseen Gazpachoon käytetään punaista tomaattia, paprikaa joka usein on sekä punaista että vihreätä, ja kurkkua kun taas Ajo blancoon käytetään manteleita. Kummassakin on oliiviöljyä, valkosipulia ja pari päivää vanhaa leipää sekä viinietikkaa. Ajo blancoa tarjoillaan usein vihreillä viinirypäleillä, melonilla tai kirpakalla vihreällä omenalla viimeisteltynä, mutta tässä valitsin tarjoilla keiton aivan omana itsenään, keltaisena Gazpachon ja Ajo blancon sekoituksena joten päätin tähän käyttää keltaisia tomaatteja, kuoria kurkun jotta siitä tulee vaalea eikä se lisää yhtään tummaa vihreätä keittoon, sekä lisätä siihen manteleita koska pidät niistä ja ne lisäävät tähän kivaa rapseakkaa suutuntumaa. Mantelien kannattaa sekä tähän, että tavalliseen Ajo blancoon aina olla kuorimattomia, niiden maku on parhaimmillaan kun itse kalttaat ne, siis kuorit, ne kiehauttamalla ja sitten vasta jauhat ne keittoon. Voit katsoa mantelien kalttaamisesta tarkemmin reseptistäni Joulun punaiset glögit.
Tätä Gazpachoa, valkoista Ajo blancoa sekä tavallista punaista Gazpachoa voit tarjoilla alkuruokana, tai osana seisovan juhlapöydän antimia. Punainen Gazpacho sopii myös aikuisille tilkalla vodkaa terästettynä, vähän Bloody Maryä muistuttavana drinkkinä, jota voi juoda joko lasista tai syödä lusikalla kulhosta tai syvältä lautaselta. Vodkalla terästetty Gazpacho se on hyvää vaihtelua ainaiselle Sangrialle jota aina tarjoillaan espanjalaisten ruokien yhteydessä. Tällöin vain kannattaa käyttää suhteessa vähemmän öljyä ja lisätä hieman vettä keittoon sen sijaan. Koska keitto jäähdytetään jääkaapissa, se ei välttämättä tarvitse jäitä, mutta näitä voi halutessaan lisätä keiton sekaan, varsinkin jos se aiotaan juoda lasista, ja se terästetään vodkalla.
Paprikana käytin vaaleita suippopaprikoita, kai ne suomeksi ovat valkoisia suippopaprikoita, kun niitä sattui kaupassa olemaan tyrkyllä, mutta voit hyvin kyttää tähän yhden keltaisen paprikan, mutta muista poistaa siitä kaikki karvaat valkoiset kohdat sen sisustasta. Alkuperäiseen reseptiini ei kuulu yhtään chiliä, muta voit tähän halutessasi lisätä hieman keltaista chiliä antamaan lisäpotkua jos sitä haluat.
Jollet halua keitostasi hyvin tulista muista myös poistaa keltaisesta chilistä kaikki sen siemenet sekä valkoiset kalvot, jossa sen tulisuus piilee, vaikka keltaiset chilit pääsääntöisesti eivät ole hirveän tulisia. Muista aina chiliä käyttäessä tarkistaa sen tulisuus sitä ja tämä on mahdollista vain sitä maistamalla, ja koska chilien tulisuus tietenkin riippuu niiden lajikkeesta, mutta myös väristä joka tässä tapakusessa usein myös tarkoittaa chilin kypsyyttä, ja sen kasvipaikasta riippuen, vain jos itse viljelet chiliä voit tietää että samasta kasvista peräisin olevat chilit ovat samanveroisia tulisuudeltaan. Useassa kohdassa käytän usein samaan Pop´s Pimen, koska se säilyy hyvin jääkaapissa, ja tiedän jokaisella kerralla miten tulista siitä tuli, mutta tähän se ei sovi koska tämän piti olla keltainen Gazpacho, eikä tavallinen punainen sellainen.
Kaikki käyttämäni vihannekset ovat tuoreita, tähän ei kannatta oikoa mitenkään, keittoa ei ole samanveroinen herkku jos valmistat sen purkkitomaateista.
Olen valmistanut Gazpachoa sekä tavallisesta kurkusta sekä avomaankurkusta enkä ole pahemmin huomannut mitään makueroa, vain että avomaankurkut ovat rapsakampia. Sellerinvarsien pitää tässä tapauksessa olla niin vaaleita kuin vain voivat olla, joten käytä niiden sisimpiä varsia. Keiton voi halutessaan myös koristella sellerin vaaleilla lehdillä. Leipä on parasta tähän kun se on pari kolme päivää vanhaa, aivan tuoreesta ei saa samaa aikaiseksi. Oliiviöljyn laatu määrää hyvin pitkälle mille Gazpacho maistuu, joten sijoita tähän sen verran rahaa että ostat parhainta ja kalleinta extra virgine oliiviöljyä mutta jollet pidä oliivinöljyn mausta voit korvata 2/3 osaa manteliöljyllä. Keitto vaatii hieman happoa ja sitä se saa viinietikasta, tällä kertaa sherryviinietikasta, ja sinun kannattaa käyttää vaaleata sellaista. Jollet sattumoisin löydä vaaleta sherryviinietikkaa voit korvata sen vaalealla balsamietikalla, mutta älä kerro kenellekään että neuvoin näin.
Keiton voi joko jättää karkeaksi jossa on sattumia, kuten itse sen valmistan, tai sen voi myös soseuttaa jonka jälkeen se siivilöidään aivan tasaiseksi. Mutta myös sauvasekoittimella pärjää hyvin, vaikka tällöin keitto on valmistettava pienemmissä osissa jotka yhdistetään soseuttamisen jälkeen. Tomaatit voin myös halutessaan kaltata, varsinkin jollei pidä tomaattien siemenistä ja ei halua aivan sileää, siivilän läpi soseutettua keittoa eikä pidä tomaatinsiemenistä, eikä sen kuorista. Monitoimikoneella keitto kylläkin yleensä tulee hyvin pienijakoista. Jos haluat erittäin ohutta keittoa voit lisätä siihen myös keitettyä, kokonaan jäähtynyttä vettä, tai kylmää kana- tai vihanneslientä. Gazpacho on aina parempaa sen saatua tekeytyä jonkun tunnin jääkaapissa, sille suositellaan vähintään paria tuntia jotta kaikki maut nivoutuvat yhteen ihanaksi keitoksi. Jos haluat keittoa illaksi suosittelisin sinua valmistamaan sen aamulla ennen töihin lähtöä, jotta se ehtii hyvin tekeytyä.
Mutta, Gazpachoa ei kuitenkaan kannata valmistaa päivää ennen, koska raa’an valkosipulin maku muuttuu ajan kanssa, ja ei parempaan suuntaan. Tästä saat kylmää keittoa noin kuudelle syöjälle, mutta keitto on niin hyvää että sillä on iso menekki, joten voi olla että sinun kannattaa valmistaa sitä isompi erä.
Keltainen Gazpacho
100 g manteleita
½ kg keltaisia tomaatteja
1 keltainen paprika
½ kurkku
2-3 sellerin vartta
200 g valkoista leipää
2 valkosipulinkynttä
(1 keltainen chili)
merisuolaa
2-3 dl oliiviöljyä
3-4 tl sherry viinietikkaa
tuoretta korianteria viimeistelyyn
Kiehauta vettä kattilassa ja kalttaa siitä mantelit. Kuori mantelit. Leikkaa leivästä kaikki reunat pois jotta keitosta tulee vaaleata, kuutioi leipä. Pane leipä kulhoon ja lisää vettä kunnes leipä nipin napin peittyy. Anna leivän kerätä itseensä nestettä kymmenisen minuuttia. Kuori ja hienonna valkosipulia pienemmäksi ja lisää se kuorittujen manteleiden kera monitoimikoneeseen. Jauha manteli ja valkosipuli niin hienoksi kuin ne saat. Kuori kurkku, ja pese selleri, paprika ja tomaatit. Anna valua lävikössä, niiden ei tähän tarvitse olla aivan kuivia. Huuhtele korianteri huolella ja pane se puhtaalle pyyhkeelle tai talouspaperille kuivumaan. Paloittele kurkku ja selleri karkeasti, leikkaa paprika ja tomaatit lohkoiksi ja lisää ne kaikki mantelien sekaan. Jos käytät chiliä, lisää sekin nyt karkeasti hienonnettuna. Anna koneen soseuttaa kaikki vihannekset mantelien sekaan. Purista käsin liika vesi pois liotetusta leivästä ja lisää se vihannesten sekaan. Lisää keiton sekaan koneen käydessä öljy ohuena vanana kunnes keitto on tarpeeksi ohutta. Sen pitää olla paksua mutta kuitenkin hitaasti juoksevaa, vähän kuten juoksevaa ranskankermaa muttei kuin piimää. Lisää suolaa ja viinietikkaa, tarkista keiton maku. Sekä suolan että etikan maun pitää maistua, mutta ne eivät kummatkaan saa ampua yli. Makujen pitää olla hyvässä tasapainossa. Kun keiton maku on mielestäsi kohdallaan kaada keitto kannuun, peitä se kelmulla ja anna sen tekeytyä jääkaapissa nelisen tuntia ennen sen tarjoilua. Tarjoile keitto jäähdytetyistä kulhoista tai syviltä lautasilta, tai tarjoile keitto laseista. Viimeistele keitto ohuella vanalla öljyä sen pinnalle, ja viimeistele se silputulla tuoreella korianterilla tai sellerinlehdillä. Tämän kylmän keiton silukeeksi sopii hyvin tuore leipä.
