Osterit perinteisellä tavalla. Tuoreita ostereita, raakoja ostereita perinteiseen tapaan ilman mitään kommervenkkejä. Vain hiven sitruunamehua ja ne ovat valmiita syötäväksi. Rohkea osterin syö, raakana.
Opin ettei äyriäisiä syödä kun kuukausina jolloin kuukauden nimessä on kirjain R. Joten äyriäisiä ei saa syödä toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa tai elokuussa. Ei siinä mitään, meni vuosia kunnes nyt vasta olen alkanut miettiä mikä R-kirjain? Eihän suomeksi ole kuin marraskuu, tämä päti vain englantiin, saksaan, ranskaan tai ruotsiin joten tällä Suomessa äyriäisiä saisi syödä vain marraskuussa ja siihenhän minä en suostu. Suomessa ja Ruotsissa on kuitenkin tästä säännöstä riippumatta perinteisesti syöty rapuja heinä-elokuussa joten siihen tämä sääntö sitten tyssäsi ennen kuin se edes alkoikaan.
Opin ettei äyriäisiä syödä kun kuukausina jolloin kuukauden nimessä on kirjain R.
Tosia asia on, ennen vanhaan, kauan ennen nykyaikaisia kylmäkuljetuksia, äyriäiset olivat hankalia saada kuljetettua määränpäähänsä niiden pilaantumatta. Nykyään tästä ei tarvitse välittää, vain niiden saatavuus ja vuoden aika jolloin ne ovat parhaimmillaan määrää milloin niitä syödään. Ranskassa edelleen pääsääntöisesti paastotaan jouluaattona ennen jouluyön messua kirkossa, joten ranskalaiset herkuttelevat nykyään ostereilla lihan sijasta. Itse suosin äyriäisiä kesällä kun on kuumaa. Mikä sen ihanampaa kuin istua ulkona auringon paisteessa syömässä vilpoisia ostereita hyvän valkoviinin kera. Ostereita voi joko tarjota alkuruoaksi tai sitten jos on harjaantunut osterinsyöjä, niitä voi syödä tusinan pari per nenä.