14. kesäkuuta 2011

Tomaattisilakat

Uunissa kypsennettyjä herkullisen suolaisia, tillillä, tomaatilla ja sherryllä maustettuja kermaisia silakoita.Tomaattisilakat laiskan tyttären tyttären tapaan kermaisessa sherryllä maustesutta kermakastikkeessa.

Jostain ihmeen syystä aina näin keväällä minulle jostain syystä muodostuu suuri halu syödä silakoita vaikka perinteiset silakkamarkkinat ovat vasta lokakuussa mutta nyt kun meillä tässä viime päivinä on ollut vähän tarvetta lämpimälle lohdutusruoalle asian onkin ensimmäistä kertaa selitettävissä, jos se nyt mitään selitystä oikeasti edes tarvitsee mitä ruokaa milloinkin tekee mieli. Muita hyväksi todettuja lohturuokia ovat Janssonin kiusaus ja lohilaatikko, nekin kummatkin sopivat hyvin näin sateisena kesäpäivänä, ja jos pidät silakoista voit kokeilla reseptiäni paistetut silakat tai etikkasilakat. Ainoa vaikeus juuri nyt kesän alussa voi olla saada käsiinsä hyviä muusiperunoita, niiden kausi kun alkaa vähän olla ylikypsä, jos annat anteeksi huonon vitsini.

Mutta takaisin päivän silakoihin. Näitä tomaatilla höystettyjä uunissa kypsennettyjä silakoita mamma teki ollessani pieni, kävimme silloin myös usein kauppatorilla ostamassa silakoita suoraan kalastajilta, ja mammalla oli omat vakiokalastajat joilta hän yleensä osti kalansa. Hän oli hyvin tarkka ruokansa raaka-aineista. Mamma teki myös erittäin herkullista silakkalaatikkoa, johon palaan myöhempänä ajankohtana.
Osta mieluummin valmiiksi fileoituja silakoita tähän, silakat ovat nykyään niin pieniä että siinä menee vain hermot jos yrität ne itse fileoida. Tähän silakoiden kokoon onkin muuten hyvä syy. Itämeren kaikissa kaloissa on nykyään valitettavan isot dioksiinipitoisuudet joten myös silakat, jotka ovat vain Itämeressä esiintyvä kala, ovat nekin valitettavasti niin saastuneita ja silakoita ei nykyään kannata syödä liian usein. Mitä vanhempi kala, siis iso kala on aina vanhempi kuin pieni kala, sitä enemmän se sisältää dioksiinia ja muita saasteita. Itse rajoitan tämän silakan syönnin pariin kolmeen herkuttelukertaan kertaan vuodessa, Evira kuitenkin suosittelee silakan syöntiä useammin kuin minä sitä syön, kerrasta kahteen, kuukaudessa.

Mamman rullasi aina kaikki silakkafileet kauniisti rullalle ja latoi ne vierekkäin vuokaan, ja tällä tavalla valmistettuna tämä ruoka on tosiruokaa silmille, silakat ovat kauniita rivissä rullina, mutta itse taas laiskana tyttärentyttärenä olen kehitellyt tähän aivan oman metodin. Itse ladon silakat limittäin sikin sokin kerroksittain vuokaan, jolloin jokainen kerros maustetaan suolalla ja pippurilla sekä sen päälle ripotellaan sipulia kunnes vuoka on joko täynnä tai silakat loppu. Tämän jälkeen kaadetaan maustettu kerma päälle ja koko herkku pannaan uuniin kypsymään. Joten tämä ei enää ole Mamman uunisilakat, van laiskan tyttärentyttären silakkavuoka.

Vuosien mittaan olen huomannut että tähän voi myös raa’an sipulin sijaan käyttää ruskistettua, tai läpikuultavaksi kuullotettua sipulia, kuka sen mitenkin haluaa, voit kokeilla eri tapoja jo omia omasi tähän silakkavuokaan. Silakoiden jälkeen toiseksi tärkein ainesosa on kerma. Sen on oltava vispikermaa, siis paksua kermaa, ei mitään kahvikermaa. Silakat tarvitsevat tämän kerman rasvaisuuden tomaatin kanssa jotta maut yhtyvät parhaiten toisiinsa. Olen kokeillut tätä myös laktoosittomasta kermasta, se on välttävää ja hyvästä syystä. Kypsennysaika vain on pidempi, koska laktoositonkerma ei käyttäydy aivan samalla tavalla kuin vispikerma. Laktoositon kerma tulee kypsennyksen aikana juoksettumaan uunissa, mutta se kyllä sakeutuu aikanaan. Kala on siis kypsää kummassakin kermassa ennen kuin kerma on tarpeeksi sakeutunut herkulliseksi kastikkeeksi, joten annan kerman vain tiivistyä uunissa äläkä hätäile vuoan ulos ottamisen kanssa. Kerman pinnalle tulle kaunis paahtunut väri joten ruoka on herkullisen näköistä, vaikkeivät silakat olisikaan rullattuja. Silakat kypsyvät noin reilussa parissa kymmenessä minuutissa, mutta kerma ottaa oman aikansa ennen kuin siitä muodostuu sitä herkullista kastiketta joka on koko raukalajin juju. Jos valitset työläämmän version tästä vuoasta, ja rullaat silakat, sirotellaan sipulia vain vuoan pohjalle.

Oma lisäni tähän reseptiin on chilin lisääminen. Siinä reseptissä, jolla mamma alkuperin tätä valmisti, ei ollut lainkaan chiliä, eikä valkosipulia jota halutessaan voit tähän panna. Tilli taas on pakollinen, yksi niitä ruokia joissa sitä itse käytän, en vain koristearvon takia vaan myös maun takia mutta itse käytän sitä hyvin niukasti. Mamma myös viimeisteli silakat korppujauhoilla ennen uunissa kypsennystä, mutta tämän olen havainnut makuasiaksi, sen voi joko tehdä tai jättää tekemättä. Laske noin 150 grammaa kalaa per annos, kalan hieman kutistuu kypsyessään, joten silakkakilolla ruokit noin kuusi henkeä, mutta vain neljä hyvin syöppöä silakansyöjää.

Uunisilakat laiskan tyttärentyttären tapaan
1 kg silakoita
1 iso sipuli
suolaa
valkopippuria

Kastike:
2 rkl tomaattipyreetä
½ tl chiliä
3 dl kermaa
1 pieni nippu tilliä
1 rkl Sherryä
voita vuoan voiteluun
(korppujauhoja)

Aloita kuorimalla ja silppuamalla sipuli hienosti. Leikkaa tilli hienoksi. Kuullota se voinokareessa, tai ruskista jos niin haluat, itse kuullotan sen yleensä, kuten mamma neuvoi. Voitele vuoka voinokareella ja lisää vuoan pohjalle sipulia. Lado päälle kerros silakoita ja mausta ne suolalla ja valkoisella pippurilla. Sirottele päälle sipulia ja tilliä ja jatka seuraavalla kerroksella samalla tavalla kunnes joko vuoka on täynnä, tai silakat ovat loppuneet. Älä unohda maustaa suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike kulhossa vispilällä ja kaada se kalojen päälle. Sirottele päälle korppujauhoja jos niin haluat. Pane silakat uuniin kypsymään 175 asteeseen kunnes kerma on kiehunut kokoon sakeaksi kastikkeeksi. Tarjoile lämpimät silakat keitettyjen uusien perunoiden tai pottumuusin (jonka tietysti valmistat ”vanhoista” perunoista) kera, kylmänä ne taas maistuvat hyvin näkkileivän päällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...