31. elokuuta 2012

Kanervakuorrutetut munkit




Perinteisiä munkkirinkilöitä hieman epätavallisemmalla kuorrutuksella, vadelmanmakuisella sokerikuorrutuksella jossa tuoreita kanervankukkia.

Vapun munkkirinkilät

Olen pienestä tytöstä lähtien ollut hyvin heikko munkeille, siis niille syötäville leivoksille tai pullille joita kutsutaan munkeiksi ja käsittelin jo vappuna suurimman heikkouteni, Berliinin munkit, vadelmahillolla täytetyt herkulliset öljyssä keitetyt hillomunkit ja nämä munkit ovat oikeastaan jatke samalle teemalle koska käytän näiden kuorrutukseen vadelmamehua tomusokerin kanssa. Joten vadelmamehu on oivallisen herkullista näiden munkkien kanssa, ne ovat toisilleen luodut kumppanit. Jos etsit vappuherkkuja kannatta sinun lukea tekstini vapun herkut josta löydät lisää munkkireseptejä, simaa ja tippaleipiä.

Kanervalla kuorrutetut munkit
En osaa sanoa onko hillomunkit tai munkkirinkilät työläämpiä, mutta olen huomannut että minulla on synnynnäinen lahjakkuus munkkirinkilöiden pyörittämisessä, asia joka oikeastaan on aika harmillista, koska tulee keitettyä munkkeja liiankin usein ja yritän kovasti välttää munkkeja liian usein. Vaikka olisin miten väsynyt tahansa, enkä enää jaksaisi tehdä mitään, jaksan aina kuitenkin pyörittää pari rinkilää, ja kun olen päässyt vauhtiin menee loput vain itsestään.

Munkkirinkilöiden valmistus

Vaikka minua kokeneempi munkin keittäjä voi olla erimieltä neuvostani, olen huomannut että on hyvä antaa taikinan nousta kaksi kertaa. Tämä siksi että munkit kuitenkin niitä keittäessä nousee kiehuvan öljyn lämmöstä, munkeista tulee kuohkeampia ja ilmavampia kaksi kertaa ne nostamalla. Olen jopa jonkun kertaa unohtanut munkkitaikinan liian pitkään nousemaan (lue useaksi tunniksi) jolloin munkeista tulee erityisen kuohkeita ja ilmavia, joten siirryin nostamaan niitä pidempään. 

Munkit kääntämättä
Nosta munkit yksi kerta taikinana, toinen kerta leivottuna ja munkkirinkilöiksi pyöritettynä jonka jälkeen ne vielä nousevat uudelleen ja kuohkeutuvat lisää kypsyessä öljyssä. Nämä rinkilät vain eivät käänny itsestään kuin pyöreät munkit, joten ne ovat jokainen yksitellen käännettävä reikäkauhalla jotta ne kypsyvät kummaltakin puolelta.

Nesteenä voit taikinaan käyttää piimää, vettä, kerma-maitoa, tai jopa hapanta kermaa tai maitoa, jota et muuten käyttäisi sinällään. Keitettynä hapanta maito ja kermaa voi käyttää sekä ruoanlaittoon että leipomiseen.

Rinkilänliitos

Kanervakuorrutus munkeille

Tässä kuorrutan munkit valdelmalla maustetulla kuorrutuksella ja viimeistele ne tuoreilla kanervankukilla, mutta voit niiden puutteessa korvata ne kuivatuilla kanervan kukinnoilla kun kanerva ei kuki. Kanervalla on hyvin mieto ja huomaamaton maku jonka paremmin maistaa teenä ja tässä niiden tarkoitus onkin enemmän esteettinen kuin aromaattinen. 

Kanervateellä on kuitenkin rauhoittava vaikutus joten sitä ei kannatta juoda kuin iltaisin, ja se on hyvä vaihtoehto kamomillateelle jolla myös on miedosti rauhoittava vaikutus. Lisää siitä millä tavalla ja mistä kanervaa kannatta kerätä voi tlukea teksistäni villit yrtit ja kasvit talteen.

Tällä munkkireseptillä saat noin kaksi tusinaa kanervamunkkeja vähän riippuen miten suuria, tai pieniä munkkirinkilöitä haluat tehdä. Munkit säilyvät parhaiten huoneenlämmössä säilytettynä tiiviissä rasiassa säilytettynä pari, kolme päivää jos pysyvät turvassa munkkiputkeen päässeiltä syöpöiltä.

Perinteiset munkkirinkilät

1½ dl piimää tai maitoa
2 rkl hiivaa
2 kanamunaa
2 rkl sokeria
½ tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
1 dl voisulaa
375–400 g vehnäjauhoja
öljyä keittämiseen

Vadelmainen kanervakuorrutus

3-6 rkl tomusokeria
kanervankukkia

Munkkirinkilät

Pane voi sulamaan kattilaan. Lisää neste kattilaan ja lämmitä kaikki kädenlämpöiseksi.
Kaada maitoseos isoon taikinakulhoon ja lisää hiiva. Sekoita lämmin maito ja hiiva isossa taikinakulhossa kunnes hiiva on liuennut ja lisää jonkin verran jauhoja kardemumman kanssa. Vispaa munat ja sokeri vaahdoksi ja sekoita ne löysään taikinaan. Lisää puolet jäljellä olevista jauhoista ja sekoita. Lisää loput jauhoista ja vaivaa taikinasta tavallinen pullataikinatuntuinen taikina. Anna taikinan nousta puoli tuntia kulhossaan puhtaalla keittiöliinalla peitettynä. Jaa taikina neljään osaan ja pyöritä yhdestä taikinanosasta kerrallaan pitkä pötky jauhotetulla pöydällä, leikkaa pötkö kuuteen osaan. Ota yksi taikinapala ja pyöritä sitä edelleen ja yhdistä pötkylänpäädyt käden alla pöytään vasten ja pyörittele munkkirinkilän päät yhteen pyörittelemällä sitä pöytään vasten. Näin saat taikinapötkön päädyt kiinni toisiinsa munkkirinkiläksi. Asettele rinkilät voipaperille pellille nousemaan ja peitä liinalla. Keitä rinkilät kuumassa rasvassa kunnes ne ovat saanet kauniin vaalean ruskean värin, käännä ne reikäkauhalla ja anna niiden kypsyä toiseltakin puolelta. Nosta munkit ylös reikäkauhalla ja anna niiden jäähtyä hieman talouspaperilla.

Kanerva kuorrutus

Mittaa vadelmamehu pieneen kulhoon, lisää tomusokeria ruokalusikallinen kerrallaan koko ajan kuorrutetta sekoittaen. Sekoita kuorrutus tasaiseksi tahnaksi, lisää tomusokeria kunnes kuorrute ei ole liian löysää ja on hieman tahmeaa ja sitkeää mutta kuitenkin vielä valuvaa. Kaada kuorrute pursotinpussiin ja kuorruta sillä munkit, tai lusikoi kuorrutetta munkkien päälle, voit myös kastaa munkit kuorrutteeseen. Ripottele kanervankukkia munkkirinkelien päälle ennen kuin kuorrute on kuivunut kokonaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...