3. elokuuta 2012

Punaherukkahillo



Kauniin läpikuultavaa hohtavan punaista konjakilla terästettyä punaherukkahilloa, tällä kertaa punaherukkahilloa rakkaalle anopille. Konjakilla maustettua makeaa punaviinimarjahilloa.

Koska itse olen punaherukalle pahasti allerginen enkä voi punaherukkahilloa itse syödä, on sitä meillä varsin harvaan nykyään, ja hillon keittäminen jää hyvin vähäiseksi joten äidin punaherukkapuskien kypsät marjat olivat jonkin aikaa enimmäkseen vain tarjolla linnuille. 

Anoppi on viime vuonna leskeksi jäätyään vähän löysännyt ruoanlaiton toimeliaisuuden suhteessa koska nykyään keittelee ruokaa vain itselleen, eikä muutenkaan pahemmin ole vuosiin vaivautunut hillonkeittämiseen kun että ikääkin jo alkaa olla joten kävimme hiljattain puolison kanssa verottamassa marjapensaita ja pelastamassa osan kauniin auringonvalossa kauniisti punaisina hohtavista marjoista joista keitin hänelle makeaa hilloa.

Punaherukat kukassa
Vielä ulkomailla asuessani söimme usein punaherukkahilloa puolukkahillon puutteessa kun marjoja oli tarjolla omissa marjapuskissa ja keitin tällöin usein punaherukkahilloa jota käytimme lisukkeena perinteisille suomalaisille ruoille. Tällöin en vielä ollut allerginen punaherukalle, punaherukka-allergiani ilmeni vasta nyt pari vuotta sitten suomeen takaisin muutettuani En toistaiseksi onneksi vielä ole allerginen valkoherukalle, mustaherukalle tai viherherukalle joten näistä muista herukoista voin toistaiseksi vielä nauttia.

Eihän se punaherukkahillo samaa ole kuin puolukkahillo, tai puolukkasurvos, ne eivät edes verrattavissa mutta jollei ole puolukoita niin tällä voi ainakin kuvitella syövänsä puolukkaa. Joten tiedän hyvin että punaherukkahillo sopii kaalilaatikon, lihapullien tai läskisoosin kera jollei puolukkaa ole saatavissa. Punaherukoita voi pakastaa kokonaisina ja vasta keittää hilloa kun sen sulatetaan, voit sulattaa punaherukat vaikkapa suoraan kattilassa miedolla lämmöllä samalla kun keität siitä hilloa. Punaherukoilla voi myös koristella kakkuja ja jälkiruokia pitkin talvea kun toisia marjoja ei olisi tarjolla niiden viimeistelyyn.

Punaherukat salaattilingossa
Käytin tähän hillosokeria jotta sain hillosta hieman kiinteämpää mutta voit halutessasi käyttää tähän myös tavallista taloussokeria kunhan vain keität hilloa kokoon kunnes se kestää hillokokeen. Hillokoe on muutenkin hyvä tapa varmistaa hillo koostumus ja ettei se ole liian löysää. Ota hilloa teelusikkaan ja valuta lusikasta hillo pieneen kylmällä vedellä täytettyyn kulhoon. Jos hillo leviää kulhon pohjalle veden sekaan se on liian löysää, mutta jos hillo pysyy koossa pienenä pallona vedessä se on valmista purkittamiseen.

Purkita aina sekä hillot, mehut että siirapit huolellisesti puhdistettuihin lasipurkkeihin ja pulloihin jottei lasipurkissa ai pullossa ala kukkia home. Homeista hilloa tai mehua ei enää voi pelastaa, joten tässä kohtaa puhdistus on valttia. Ennen vanhaan sanottiin että hillo vielä olisi pelastettavissa, mutta nykytiede on todistanut että hillossa vieläkin sen uudelleen keittämisen jälkeen voi olla homeitiöitä jotka eivät pelkällä silmällä erotu, ja hillo voi olla vaarallista, jopa myrkyllistä eikä sitä pidä syödä.

Punaherukkahilloa
Marjat puhdistuvat helpoiten vedessä jolloin lehdenpalat sun muut nousevat pinnalle ja ne ovat helppo kaataa pois marjojen seasta. Hilloa ja mehua kannattaa aina keittää paljon isommassa kattilassa kuin marjojen määrä antaa ymmärtää keittämisen alussa. Marjat kiehuvat helposti yli joten niillä voi olla hyvä olla tilaa nousta, jollet ole harjaantunut hillokeittäjä. Myös sokerin lisääminen kasvattaa hillon tilavuutta, joten varaa myös sokerille tilaa kattilaan. 

Tänä vuonna punaherukat ovat varsin isoja ja täynnä vettä joten reseptin ½ desilitran vesimäärässä on otettu tämä huomioon, kuivana vuonna vettä voi käyttää kasinkertaisen määrän tähän marjamäärään, siis kokonaisen desin verran. Veden lisääminen hilloon estää marjojen pohjaan palamista hillon keiton alussa ennen hillosokerin lisäämistä. 

Sokeri lisätty punaherukoiden sekaan
Sulje aina hillopurkin kannet tiiviisti kun hillo vielä on lämmintä, tällöin lasipurkkiin muodostuu painetta, joka estää ilman mukana leijuvien homeitiöiden pääsemästä hilloon pilaamaan sitä. Ennen vanhaa sanottiin että hillon keittämisen aikana sen pinnalle muodostunut vaahto oli ”kuonaa” joka tästä syystä piti poistaa, mutta nykyään kun raaka-aineet, siis tässä tapauksessa sokeri, on puhtaampaa ei tämä asia päde. Olen kuullut monta teoriaa mikä hillonvaahdossa edesauttaa hillon nopeampaa pilaantumista, ja se että vaahto sisältää ilmaa jonka seassa aina on enemmän tai vähemmän homeitiöitä on kaikista uskottavin, joten poista sinäkin hillon päältä siihen muodostunut vaahto. Tähän vaahtoon pulpahtaa usein myös marjojen sekaan jääneitä roskia, joten jo sekin on syy poistaa vaahto hillosta. Konjakki toimii tässä hillossa sekä pienenä lisäsävynä hilloon, että säilöntäaineena ja se kaadetaan hillopurkkeihin ja purkkien sisäpinnat ”huuhdellaan” ja ”pinnoitetaan” konjakilla ennen niiden täyttämistä. 

Resepti on periaatteessa sama joka lukee hillosokeripakkauksessa (vain pienemmillä määrillä) ja saat reseptillä kolmesta neljään pientä lasitölkkiä kauniin punaista konjakkitilkkasella terästettyä herukkahilloa vähän lasipurkkien koosta riippuen. Ja jos haluat valmistaa punaherukkahilloa puolukkahillon korvikkeeksi kannattaa hillo pitää kirpeämpänä ja käyttää vähemmän sokeria. Hillo säilyy viileässä säilytettynä vuoden seuraavaan satokauteen, jopa kaksikin vuotta. Säilytä avattu hillopurkki aina jääkaapissa ja käytä se parin, kolme viikon sisään sen avaamisesta.

Punaherukkahillo
1½ kg punaviinimarjoja
750 g hillosokeria
½-1 dl vettä
3-4 rkl konjakkia

Huuhtele marjat ja poista niiden seasta kaikki roskat kuten lehdenpalat ja koivunsiemenet ja anna marjojen kuivahtaa. Punnitse kuivahtaneet marjat ja lisää ne kattilaan kylmän veden kanssa isoon kattilaan. Keitä marjat ylös keskilämmöllä ja vähennä lämpöä miedolle. Punnitse oikea määrä sokeria ja lisää se kiehuvaan marjaseokseen hämmentäen. Keitä hilloa noin reilut kymmenisen minuuttia vartti aika ajoin sitä hämmentäen pohjasta asti. Kuori hillon pinnalle muodostunut vaahto pois isolla lusikalla tai reikäkauhalla. Käännä lämpö pois kattilan alta ja anna hillon jäähtyä puolisen tuntia. Kaada ruokalusikallinen konjakkia jokaiseen huolellisesti puhdistettuun lasipurkkiin ja valuta konjakin purkin sisällä kunnes kaikki purkin sisäpinnat ovat konjakilla ”pinnoitettuja”. Kaada kuuma lasipurkkeihin ja kierrä kannet tiivisti kiinni kun hillo vielä on lämmintä. Anna hilloon jäähtyä huoneenlämmössä ja hyytyä ennen sen siirtämistä viileään. Säilytä hillo viileässä tai jääkaapissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...