Blogini eniten kommentoitu asia on alusta lähtien aina ollut
yksi ja sama asia. Se on jatkunut koko blogini viiden vuoden ajan, ja viime
aikoina siitä kommentoiminen on vain yltynyt.
Blogin pitämisen paras asia on palaute, on aina yhtä hauskaa
että kommentoidaan, mutta ei niinkään se että taas vielä kerran kommentoidaan sitä
yhtä ja samaa asiaa.
Somessa on viime aikoina keskusteltu siitä saako blogin
kirjoittaja tehdä kirjoitusvirheitä kuten esimerkiksi Taneli Pasasenkirjoituksessa. Ja minä sanon että saa. Blogin kirjoittaja saa tehdä kirjoitusvirheitä. Vaikka kirjoitusvirheet häiritsevät
minuakin, varsinkin omassa blogissani.
Myönnän että minulla on ongelmia ja pyydän vielä taas kerran anteeksi kirjoitusvirheitäni.
Minulle on ehdotettu oikolukijaa ongelman ratkaisuksi, ja
sellainenkin pitäisi olla jossain olemassa, esikoinen vain ei oikolue tai korjaa
virheitäni tarpeeksi innokkaasti. Yksi ongelma oikoluvun puutteeseen on kai
aineiston suuruus, onhan täällä jo tekstejä yli tuhat.
Vahvuuteni ei olekaan oikeinkirjoitus, minulla on asiaa ja
tietoa ruoasta jota haluan jakaa koska minulle on vuosikymmenien mittaan
karttunut niin iso määrä omakohtaista käytännön osaamista juuri ruoanlaiton ja
ruoan raaka-aineiden suhteen. Ja kokeilen kaiken itse koska haluan tietää miten
se tehdään, ja kokea sen itse sen tekemisen ilon.
Synnyin ja vartuin ravintola-alalla, kummatkin vanhempani
olivat alalla tavatessaan toisensa, ja voisi jopa melkein sanoa että minut tehtiin
keittiössä. Meillä on kotona aina keskusteltu ruoasta ja sen valmistuksesta, se
on ollut koko suvun yhteinen mielenkiinnon aihe ja olen itse laittanut ruokaa
jo reilusti yli 40 vuotta. Olen ravintola-alan ammattilainen mutta myös luontaisterapeutti,
ja ruoan terveysvaikutukset ovat kiinnostaneet minua jo 1980-luvulta lähtien,
jolloin olin kasvissyöjä.
Jos olet tutustunut yhtään syvemmin blogiini, olet varmaan
huomannut että teen kaikki ruoat itse alusta lähtien, harrastan niin sanottua
slowfoodia. Minulla on koko ajan jotain meneillään keittiössä.
Vahvuuteni ei olekaan oikeinkirjoitus, minulla on asiaa ja tietoa
ruoasta jota haluan jakaa koska minulle on vuosien mittaan karttunut niin iso
määrä omakohtaista käytännön osaamista juuri ruoanlaiton ja ruoan
raaka-aineiden suhteen.
Saat etsiä toista suomalaista ruokablogia jossa on yhtä kattavasti
ja syventävästi kirjoitettu miten ruoka valmistetaan ihan alusta asti kotona,
ilman mitään oikoteitä kaupan hyllystä. Paloittelen lihan itse, teen makkaroita,
leivon leivät, hapatan jogurtin ja hapankaalin, hapatan piimän ja juoksutan maitorahkan, pyöräytän vuohenjuuston, savustan lohen ja pekonin, valmistan omenasiideriä ja Worcestershirekastiketta, keitän liemetkastikkeisiin ja teen viinietikkaa omenasta. Kaikki kotona itse.
Mutta takaisin siihen mikä teitä lukijoita eniten vaivaa.
Kirjoitusvirheisiini.
Vaikka aikoinaan synnyinkin
suomenkieliseen perheeseen, muutimme ulkomaille kun olin pieni, eikä suomi enää
ole äidin kieleni, koska asuin reilun neljännes vuosisadan ulkomailla.
Minulla on myös lukihäiriö itse tuotetun suomen kirjoituksen
suhteen, jota nopeat sormet jotka huitovat vähän miten sattuu eivät ollenkaan
edesauta. En välttämättä itse enää näe suomeksi kirjoittamia tekstissä piileviä
virheitä, tulen sokeaksi tekstille kun olen lukenut sen tarpeeksi monta kertaa
ja näen vasta vähän ajan päästä kirjoitusvirheet kun luen tekstin uudestaan.
Valitettavasti itse aikoinaan valitsin ruokablogin kirjoittamisen suomeksi, enkä millään muulla neljällä kielellä joiden
kanssa minulla ei ole samoja ongelmia, koska
koin sen kivaksi haasteeksi.
Joten sanon vain näin teille joita kirjoitusvirheeni
häiritsevät:
Suosittelen että siirrytte lukemaan jotain toista laadukkaampaa ja
paremmin kirjoitettua blogia jota viitsitte lukea tai kirjoitatte itse paremman
yhtä kattavan ruokablogin vieraalla kielellä samassa ajassa kuin minä olen nämä
tekstit saanut aikaiseksi.