Mustikkasmoothie

Banaaninen mustikkasmoothie mantelilla, herkullinen välipala tai aamiaisjuoma kiireiselle.

Joku jossain viime vuoden puolella syksyllä kysyi banaanittoman Smoothien reseptiä, jolloin tulin ajatelleeksi ensimmäisen kerran ettei minun smoothieissani yleensä ole banaania ja käytän sitä banaania muutenkin hyvin vähän, enkä edes tiedä miksi.

Tämä johti siihen että valmistin jopa kaksi smoothieta joissa banaania. Heti seuraavana päivänä valmistin tyrnimarjasmoothien ja nyt tämän mustikkasmoothien vegaanin keskiviikon merkeissä. 

Mustikka

Meillä täällä Suomessa on ihania luonnonmarjoja joita voi itse kukin kerätä metsästä eikä niitä superfoodeja tarvitse välttämättä hakea ja ostaa luontaistuotekaupasta jonne ne ovat tulleet ulkomailta, meillä on ihan omiakin superfood marjoja.

Banaania smooothiejuomaan

Mustikan syöminen on suositeltavaa koska ne sisältävät paljon antioksidantteja ja niiden sisältämät flavonoidit, kuten antosyaani joka antaa mustikalle sen sinisen värin, alentavat tutkimusten mukaan sydän ja verisuonisairauksien riskiä joten mustikoita kannatta syödä.

Tähän mustikkasmoothieen käytin appelsiinimehua nesteenä ja lisäsin sekaan mantelijauhoja jotta se olisi enemmän välipala ja sopisi aamiaiseksi paremmin.  Juomasta saa paksua vähemmällä nesteellä jolloin sitä voisi lusikalla syödä jälkiruokana.

Mustikkoina tähän käytin pakastemustikoita kun nyt talvella tarjolla on vain niitä ja lisäsin ne suoraan smoothien sekaan. Pakastemustikat ovat kesällä hyvä tapa saada smoothiejuoma kylmäksi nopeasti, nyt talvella siitä voi olla haitta jos palelee. Smoothien on hyvä ja terveellinen paikka johon hukata se viimeinen mustunut banaani ja se kourallinen mustikoita joita on jäänyt pakastimeen.

Mustikat ovat hieman kirpeitä, joten tähän voit lisätä vähän hunajaa makeuttamaan suutasi, jottei mustikoiden kirpeys vedä hymyäsi aivan irveen, varsinkin jos valmistat tätä jälkiruoaksi. Itse pidän kirpeämmistä joten en käytä tähän hunajaa ollenkaan. 

Vain appelsiinimehu puuttuu pirtelöstä

Tähän voisit myös käyttää soijajauhoja joita käytän usein proteiinipirtelöissä kuten esimerkiksi reseptissäni mansikkasmoothie tai korvata ne joillain muilla pähkinäjauhoilla jos sinulla sellaisia sattusi olemaan. En kuitenkaan lisännyt tähän kaurahiutaleita joten tämä pirtelö on aivan gluteeniton ja laktoositon ja se sopii tällöin vegaanien lisäksi myös laktoosille herkille sekä keliaakikoille.

Smoothien teet helposti joko sauvasekoittimella tai mikserissä ja se kannattaa juoda heti niiden valmistuksen jälkeen, ne väljähtyvät aika lailla heti valmistuksen jälkeen, mutta myös niiden sisältämät vitamiinit ja hivenaineet haituvat ilmaan eikä niistä ole sinulle mitään hyötyä. Tällä saat ison kokoisen mustikkasmoothien yhdelle tai pienemmän juoman kahdelle.

Mustikkasmoothie

1 banaani

1½ dl mustikoita

4-6 dl appelsiinimehua

4 rkl mantelijauhoja

(2-3 tl hunajaa)

viimeistelyyn:

1 rkl mantelilastuja 

Kuori banaani ja paloittele se käsin kulhoon, lisää mustikat ja mantelijauhot sekä kaada päälle appelsiinimehua. Miksaa ainekset juomaksi, kaada se laseihin ja ripottele pinnalle mantelilastuja. Juo smoothie oitis heti sen valmituksen jälkeen.

Quesadillakolmiot joulukinkusta

Omenaisia juustoisia pannulla paahdettuja quesadilloja joulukinkusta, vai kokoon käärittyjä fajitaksia samalla täytteellä. Kinkkuquesadilloja sormisyötävää kolmioiksi leikattuna vai isompaan nälkää pääruokana sopivina lämpiminä fajitaksina.

Kinkusta puhuminen taitaa juuri nyt olla vähän myöhäistä, harvemmalla sitä enää on syömäkelpoista jääkaapissa, jollei sitä sitten ole valmistanut joulun jälkeen tarjouskinkusta. Mutta lupasin keskittyä ruoantähteiden uusiokäyttöön nyt tammikuussa samalla tavalla kuten viime vuonnakin joten tämä joulukinkku nyt vain sopii kuukauden hävikistä herkuksi teemaan. Toiset viettävät tipatonta tammikuuta minä taas kirjoitan ruoantähteistä tammikuussa.

Joulukinkkua

Meillä on vielä joulukinkkua tammikuussa koska otan osa joulun kinkkua otetaan talteen hernekeittoa varten. Tätä keittoa keitetään vasta laskiaiseksi joten se odottaa vuoroaan pakastimessa joskus jopa helmikuuhun asti, mutta rakas puolisoni on perso hernekeitolla joten sitä tulee valmistettua vähän aikaisemminkin. Otan sivuun tämän osan kinkusta jo heti joulupäivänä ja pakastan sitä mm hernekeittoa varten. Vuosien mittaan täällä on jo esiintynyt perinteinen vihreä hernekeitto, hernekeitto keltaisista herneistä sekä vihreähernekeitto vihreillä linsseillä sen juokavuotisen joulun jälkeisen kinkkupyttipannun lisäksi.

Suikaloitua joulukinkkua

Quesadilla vai fajitas

Tortillat ovat jo pitkään hyväksi todettu tapa saada uusiokäytettyä ruoantähteitä helpolla tavalla, tähteet vain lämmitetään ja sijoitetaan tortillaan tavalla tai toisella, joko fajitas tyyliin tai juustoiseen Quesadillaan. Tällä kertaa täytin tortillan joulukinkulla ja omenalla ja tulos oli aina loistava. Quesadillat taas on kätevää pikku naposteltavaa illanistujaisissa tai tapaksina drinkin kanssa, kun fajitas sen sijaan sopii isompaan nälkään ja näitä herkullisia joulukinkkufajitaksia voin syödä jopa kaks vaikkei pitäisi.

Kinkun voi paistaa rapeaksi tai jättää pehmeämmäksi kunhan sen vain lämmittää kunnolla yli 60 asteiseksi. Pakastettua joulukinkku kannatta sulattaa ja sitten vasta paistaa pannulla sipulin, omenasuikaleiden ja mausteiden kanssa. Ja jollei sinulla ole juuri joulukinkkua käyttää tähän voit samalla tavalla hyödyntää tähteeksi jäänyttä muuta lihaa ja voit tällä samalla tavalla myös hyödyntää sitä tähteeksi jäänyttä uunissa paahdettua kalkkunaa.

Tortillat paistettu rapeaksi quesadillaksi

Tässä ruoassa tosiaankin on taas kaksisvaihtoehtoa, joka sitä paistaa juustoisen Quesadilln pannulla tai kääriä tortillan rullalle ja syö sen fajitaksena samalla tavalla kuten kanafajitaksia. Fajitas tarkoittaa nauhaa ja kinkkuhan on suikaloitu samoin kuten omena ja sipulin. Lisää vain juustoraastetta tai juustoviipaleita täytteen päälle ja ei vain syömään.

Fajitakset voi syödä lämpimänä ruokana mutta Quesadillat sopivat mielestäni paremmin tapaksina tai huikopalana yömyöhään sormin naposteluun pienemmiksi paloiksi leikattuna.

Jätin tahallani pois tomaatin koska kaikki ruokailijat eivät voineet syödä tomaattia allergian takia, mutta tomaattiviipaleita voi lisätä halutessaan quesadillaan väliin sen paistamisvaiheessa jos niin haluaa. Suolaa tähän tuskin paljoa tarvitsee, se riippuu tietenkin kinkun suolaisuudesta. 

Meksikolaisia mausteita

Muuten mausteina käytin tähän itsestään selvien sipulin ja valkosipulin lisäksi juustokuminaa ja tortillat aivan vaatien vaativat sitä chiliä joka tähän käytin Pop’s pimen chilitahnan muodossa.

Paprika on savustettua ja se voi olla joko ns. makeaa mietoa paprikaa, tai tulisempaa paprikaa kunhan se vain on savustettua. Savun maku sopii hyvin tähän chilin, kinkun ja omenan kanssa. Hapankerma kuitenkin vaimentaa tulisuuden raivoisampia liekkejä. 

Omenasuikaleet mehevöittävät

Hapankerma on asia johon olen fajitasten, tacojen ja quesadillojen kanssa olen Guacamolen lisäksi tottunut syömään, ja siitä en mielelläni luovu vaikkei se välttämättä olekaan meksikolaista ollenkaan vaan enemmän Amerikanisoitua meksikolaisruokaa. Hapankermana käytän joko ranskan kermaa, creme fraichea tai smetanaa. Kermaviili se sijaan ei mielestäni tähän oikein sovellu, se on liian löysää ja juoksevaa varsinkin jos sitä vähän sekoittaa.

Kahdesta kolmeen Quesadillaa riittää hyvin noin neljälle naposteluun joten tarvitset niihin kuusi tortillaa, kun taas pääruokana tortilloja menee noin kaksi per nuppi joka tarkoittaa kahdeksaa tortillaa neljälle ruokailijalle. Muuten reseptin määrät ovat samat.

Quesadillat joulukinkusta

300 g joulukinkkua

6 tortillaa

1 iso sipuli

2 omenaa

2 sellerin vartta

1 tl juustokuminaa (jeeraa)

1-2 tl chilitahnaa

1 tl korianteria

½ tl kanelia

½-1 tl savupaprikajauhetta

1 valkosipulinkynttä

(suolaa)

(2 tomaattia)

1 prk hapankermaa

2-3 dl juustoraastetta

öljyä paistamiseen

Huuhtele selleri ja anna sen kuivahtaa. Kuori sipuli ja suikaloi se. Tee samoin sellerinvarsille. Lämmitä pannu ja lisää sille tilkka öljyä ja chili. Jauha kokonaiset mausteet morttelissa jauheeksi ja lisää pannulle. Leikkaa kinkku suikaleiksi ja ruskista se pannulla sipulin kanssa. Sekoita kinkkua aika ajoin sitä ruskistaessasi. Suikaloi omenat ja lisää ne sellerin kanssa kinkun sekaan pannulle kun sipuli ja kinkku ovat saaneet halutun kauniin värin pintaan. Kuori valkosipuli ja hienonna se. Lisää valkosipuli pannulle ja sekoita kinkkua pannulla kunnes valkosipulin tuoksu levittäytyy keittiössä. Ota pannu lämmöltä. Levitä tortillalle kinkkua ja lusikoin sinne tänne nokareita hapankermasta. Lisää päälle juusto raastetta ja lisää kanneksi toinen tortilla. Paista tortillaa miedolla lämmöllä puhtaalla paistinpannulla öljytilkassa, käännä Quesadilla ja paista tortilla kauniin ruskeaksi toiseltakin puolelta. Nosta Quesadilla leikkuulaudalle ja leikkaa se kuuteen osaan. Asettele Quesadillakolmiot kauniisti lautasille tai tarjoiluvadille ja tarjoile sormisyötävinä tapaksina raikkaan vihreän Guacamolen kera.

Perunablinit

Blinejä, perunablinejä perinteisistä blineistä poiketen perunasta valmistettuja blinejä kirjolohen mädin, lumivalkoisen hapatetun smetanan ja kauniin vihreän kevätsipulin kanssa. Lämpimiä paksuja ja vasta paistettuja hapatettuja perunablinejä. Ihanaa paastoruokaa Laskiaisena ja ennen pääsiäistä ja tällä kertaa mädin lisäksi perunablinien päällä oli toisena vaihtoehtona itse kotona savustettua kylmäsavulohta. Ja aina kun on kyse blineistä voi niitä myös herkutella kaviaarin tai taraman kanssa.

Keskustelimme juuri yhden ystävän kanssa imelletystä perunalaatikosta, miten se minulla toissa jouluna meni aivan metsään ja miten imelletty perunalaatikko kuivui uuniin ja hänellä taas jouluna jostain syystä perunat happani. Pohdimme tovin tätä mysteeriä ettei perunalaatikko joka oli valmistettu kaikkine konstien mukaan kuitenkaan ei ollut imeltynyt. Ystäväni kertoi myös että hänen äitinsä oli myös kerran saanut aikaan tällä samalla tavalla pieleen mennyttä hapanta perunalaatikkoa. 

Kuoriperunat

Ongelma oli ettei jouluaattona ei enää ehdi imeltämään perunalaatikkoa samaksi päiväksi, vaikka perunoita olisi, joten hänellä joulu jäi vajaaksi. Joulusta puuttui se oikean makuinen imelletty perunalaatikko. Ymmärrän tämän ”jotain puuttumisen” hyvin hyvänä esimerkkinä se vuosi jolloin vahingossa ostin vadelmia karpaloiden sijaan karpalokastikkeeseen. Sinä vuonna ei ollut itsenäisyyspäivää koska sinä vuonna ei meillä saatu mitään karpalokastiketta kalkkuna lisukkeena joten turhan olin uurastanut sen kalkkunan kimpussa.

Mutta tämä imelletystä perunalaatikosta käyty keskustelu pani päässäni rattaat raksuttamaan ja pyörimään. Ja vaikka nyt ei oikeastaan vielä ole paastonaika, se alkaa vasta laskiaisesta sain kuitenkin tästä pieleen menneestä imelletystä perunalaatikosta idean tehdä perunablinejä. 

Perunasta ja tattarista valmistettuja blinejä jotka saisivat piimän kanssa hapattua yön yli. Nämä blinit ovat gluteenittomia ja ne valmistetaan melkein samalla tavalla kuin perinteiset blinit tai hapatetutkarjalaiset blinit joiden taikina myös saa hapantua ja tekeytyä yön yli. Mutta, nämä perunablinit voi myös valmistaa nopeammin, parin tunnin huoneenlämmössä hapatuksen jälkeen.

Perunablini kylmäsavulohella

Keitä perunat kuorineen

Blineihin käytetin keitettyjä perunoita sekä tattarijauhoja piimän lisäksi. Perunat keitetään vain kuorineen, kuoritaan ja soseutetaan, survotaan soseeksi tai puristetaan perunalumeksi perunapuristimella samalla tavalla kuin imellettyä perunalaatikkoa varten. Siksi näihin perunalinneihin kannatta käyttää jauhoisia perunoita, samoja joita käyttäisit valmistaessasi perunamuusia. Survotun perunan sekaan lisätään hieman jauhoja, joko blineihin perinteisesti käytettyjä tattarijauhoja tai ohrajauhoja. Huomaa vain että ohrajauhot, jos niitä käytät, eivät sovi keliaakikoille.

Hapatettu piimällä

Nämä perunablinit saavat happaman makunsa piimästä, jonka voit itse valmistaa ohjeeni mukaan mutta voit tähän myös hyödyntää hapantunutta maitoa, tai kermaa. Hapanta kermaa ja maitoa voi käyttää huoletta siksi että siksi että se lämmitetään blinejä paistaessa. Piimää lisätään perunasurvokseen kunnes se on kuin paksua perunamuusia, vielä paksua mutta juoksevaa. Tämän jälkeen kulho peitetään puhtaalla liinalla ja sen annetaan hapantua yön yli joko huoneenlämmössä tai vähän viileämmässä. Seuraavana päivänä tarkistetaan taikinan juoksevuus kun sekaan lisätään kaksi vispattua munaa sekä mausteet. Jos taikinasta on tekeytynyt liian kovaksi lisätään piimää sen sekaan ja blinit ovat valmiita paistettaviksi.

Blinejä lettupannussa paistumassa

Paista blinit voissa

Paistamiseen kannatta käyttää voita, mutta sen voin taas korvata joko neutraalin makuisella öljyllä kuten rypsiöljyllä tai laktoosittomalla voilla jos on ongelmia laktoosin suhteen. Blinit paistetaan tähän tarkoitukseen erityisesti valmistetuilla linnipannuilla muttei hätään jollei sinulla vielä ole omaa. 

Voit paistaa blinit tavallisella paistinpannulla johon lusikoit blinit pieniä nokareina paistumaan, tai lettupannulla jossa ne tulevat sopivan kokoisiksi. Nämä blinit ovat valmistettu keitetystä perunasta, ja ne soveltuvat myös keliaakikoille koska ne eivät sisällä ollenkaan gluteenia. Laktoosia ne sen sijaan sisältävät piimän muodossa ja jos paista ne voissa. 

Blinit pussissa valmiina pakastimeen

Blinit ovat aina parhaimmillaan juuri paistettuina ja niin on näidenkin perunablinien suhteen. Mutta, niitä voi lämmittää leivänpaahtimessakin jos olet pakastanut niitä. Tällä reseptillä saat alkupalaa noin neljästä kuudelle hengelle lettupannussa paistettuna, ja pienempiä suupalan kokoisia paistettuja lämpimiä blinejä riittää lisukkeineen isommallekin joukolle esimerkiksi seisovan pöydän antimien jatkeeksi juhliin.

Perunablinit

400g jauhoista perunaa

1 dl tattarijauhoja tai ohrajauhoja

2-3 dl piimää

2 kanan munaa

1 munan keltuainen

1 tl soodaa

½-1 tl suolaa

voita paistamiseen

Lisukkeeksi:

150 g kirjolohen mätiä

2 dl smetanaa

2 kevätsipulia

150 g kylmäsavulohta

Keitä perunat kuorineen kypsiksi. Valuta vesi pois ja anna perunoiden jäähtyä kunnes voit käsitellä niitä. Kuori perunat ja purista tai survo ne muusiksi kulhoon. Lisää sekaan osa piimästä kunnes perunasurvos on paksua mutta jo juoksevaa. Älä tee muusista liian juoksevaa. Anna muusin jäähtyä kokonaan ennen kuin peität sen puhtaalla liinalla. Anna sen hapattua vähintään pari tuntia huoneenlämmössä mutta peitä kulho muovikelmulla jos hapatat taikinan jääkaapissa yön yli. Riko munat pienen kulhoon ja vispaa ne rikki keskenään. Lisää munat perunaseokseen suolan ja ruokasoodan kanssa ja sekoita kaikki kunnolla keskenään. Lusikoi blinitaikinaa pannulle ja paista blinejä keskilämmöllä voinokareessa. Käännä blinit kun ne alkavat saada ruskeaa väriä reunoihin ja paista toinenkin blinin puoli kauniin kullan ruskeiksi. Pidä valmiit blinit lämpiminä kunnes saat kaikki paistettua valmiiksi.

Lisukkeet:

Valmista Tarama ohjeen mukaan. Huutele kevätsipuli ja anna sen kuivahtaa kunnolla. Valuta mädistä liika neste kahvifiltterissä jos se on liian kosteaa. Leikkaa kevätsipuli hienoiksi noin vajaan puolen sentin renkaiksi. Leikkaa kylmäsavulohesta ohuita viipaleita ja asettele kaikki lisukkeet tarjolle kulhoihin ja vadille ottimineen. Tarjoile lämpimät perunablinit heti lisukkeineen.

Wieninleike

Wienerschnitzel tai Wieninleike perinteisine lisukkeineen Choronmajoneesin ranskanperunoiden kera. Rapeaksi paistettua kaksi kertaa leivitettyä vasikanleikettä sitruunaviipaleen, anjoviksen ja kapristen kera. Ruokaa jota ei joka päivä pidä syödä vaan hartaasti harvoin herkutellen.

Sardellia vai anjovista

Leikkeistä on monta variaatiota ja niiden lisukkeet ja viimeistely kertovat mikä leike on kyseessä ja mitä leikettä se sama lihan pala milloinkin on olevinaan. Wieninleike on viimeistelty leikkeleen päälle asetetulla sitruunanviipaleella jonka päällä on anjovisfileen sisään asetettu kapriksia. Ranskassa Wienin-leike tarjoilla yleensä vain sitruunaviipaleen kera, joskus harvemmin sen mukana saa myös kaprista tai oliiveja sekä sardelleja. 

Anjovista ja kapriksia sitruunaviipaleella

Meillä täällä pohjoismaissa Wieninleike taas viimeistellään aina anjoviksella, ja se usein mielletään samaksi kuin englannin anchovy, joka taas on sardelli. Ne eivät ole sama asia, ja niiden maussa on suuria eroja, ne usein myös sekoitetaan toisiinsa, asia jota olen parikin kertaa käsitellyt aikaisemmin muun muassa kanaa omenalla ja sardellikastikkeella josta voit lukea lisää aiheesta.

Totta kuitenkin on että kumpaakin voi käyttää, sanoisin että se riippuu omasta mausta mutta myös siitä mitä on kotona kaapissa. Anjovis jota kaupoissa myydään on hieman pienempää kuin sardellit tuppaavat olemaan, joten tähän tarvitset noin kaksi anjovisfileetä jokaista ruokailijaa kohden kun taas vähän isompia sardelleja tarvitset vain yhden henkeä kohden. 

Liha nuijitaan ohueksi

Tämä lihan ohueksi nuijiminen, tai oikeastaan kaikki nuijittava liha on hyväksi, ainakin kokille. Se on erinomainen tapa saada purettua mahdollisia aggressioita. Lihanviipaleet vain muovikelmun sisään ja lihanuijalla niitä ponkuttamaan alakerran naapureiden iloksi leikkuulauta lattiaa vasten. Aloitetaan aamulla varhain sunnuntaina eilisten yömyöhään juhlimisten kostoksi.

Porsaan ulkofileetä

Lihan nuijiminen on myös hyvä tapa saada päästää höyryjä ja meillä tiedetään jo pitkään etukäteen ruoasta ja sen valmistustavasta milloin kokilla on ollut rankka päivä kun lihaa nuijitaan ohuemmaksi olan takaa. Nuijittua ohueksi hakattua lihaa on sitten ihan kivaa ponkuttelun jälkeen lempeästi leivittää. Lihaa nuijiessa sitä ei kuitenkaan saa löydä liian kovaa, tai jatkaa sitä liian kauan kunnes liha menee rikki. Lihaa nuijitaan vain kevyesti, sitä ei hakata murhan himossa. Vaan lempeästi taputellaan lihanuijalla. Jälkikasvu oli aikoinaan hyvin kärkäs avustamaan tässä liha ponkuttamisessa, ja arkena tämä kaksoisleivitetty voissa rapeaksi paistettu lihaviipale valmistettiin meillä porsaanlihasta vaikka Wienin-leike oikeasti valmistetaan aina vasikanlihasta. 

Poista kaikki kalvot ja rasvat

Sen voi myös halutessaan valmistaa häränlihasta, mutta jotenkin possunliha sopii tähän leivitykseen paremmin korvaamaan vasikan kuin häränliha. Noin 500 grammaa vasikan tai possunulkofileetä riittää leikkeisiin, leivityskin lisää ruoan määrää jolloin jokainen ruokailija saa reilun sadan gramman leikkeen. Huomaa että lihan tulee olla ulkofileetä eikä siinä saa olla kalvoja tai rasvareunaa vaan poista nämä ennen lihan leivittämistä.

Vaaleilla korppujauhoilla leivitetty wieninleike

Juuri Suomeen muutettuani reilut kymmenen vuotta sitten minulla oli karppaus eniten päällä, ja sisareni tarjoili kuten vielä nykyäänkin Wienin-leikettä vieläkin ravintolassaan. Liha oli aina kahdesti lievitetty, ensiksi jauhotettu vehnäjauhoilla, kastettu munassa ja tämän jälkeen vielä leivitetty toisen kerran korppujauhoissa, joten tämä ruoka ei sitten mitenkään sovi karppaajalle, eikä keliaakikolle. Söin kuitenkin Wienin-leikettä, useimmiten lisukkeen oli kaalisalaattia sekä choronmajoneesia, sii ketsupilla maustettua punaista majoneesia. Kaalisalaatti koostui ohueksi suikaloidusta kaalista vinaigrettekastikkeessa, joten ainakin lisukkeet olivat karppaajalle sopivia, itse leike leivityksineen taas ei, joten voit varmaan arvata miten sen karppauksen kanssa kävi.

Mausta ennen leivittämistä

Mausta snitselit tai leikkeet ennen niiden leivitystä, näin takaat että kaikki liha saa tarpeeksi mausteita. usein neuvotaan maustamaan jauhot mutta olen todennut että tällöin mausteet joskus kasaantuvat jos on huono tuuri ja yhdestä leikkeestä tulee liian maustettu. Maustamalla ne ennen leivitystä takaat että ne ovat kaikki yhtä paljon ja hyvin maustettuja. 

Kaksinkertainen leivitys

Korppujauhojen koostumus tai pikemminkin niiden väri voi joskus olla hämäävää, itse käytän useimmiten tummia ruiskorppujauhoja jotka olen valmistanut kotona leivotusta kuivatusta leivästä sen raastamalla tai jauhamalla. Ruisjauholeivitys on tummempaa kuin ne vaaleat leivitykset kun tienvarsiravintoloissa nähdään ja jotka yleensä ovat vehnäleivästä valmistettuja vaaleita korppujauhoja.

Leivitys

Wieninleikkeisiin käytetään niin sanottua kaksinkertaista leivitystä. Tämä tarkoittaa sitä että leikkeet leivitetään ensin vehnäjauhoilla, kastetaan kevyesti rikki vispattuun kanamunaan ja leivitys viimeistellään leivittämällä leike korppujauhoissa. Tämän Llivityksen menekki vaihtelee sen mukaan miten ohueksi olet lihan saanut nuijittua, mitä ohuempi leike sitä enemmän leivitystä tarvitset. Ja usein yksi kanamuna ei välttämättä riitä vaan neljään leikkeleeseen menee noin puolitoista munaa. 

Paneeraus oikealla tavalla tehtynä takaa mehevän lihan ja sen pinta paistuu kauniin kullankeltaiseksi ja rapeaksi, ja salaisuutena tähän on kaksinkertainen paneeraus, tai leivitys.Myös se että annat leikkeleiden tekeytyä paneerauksen jälkeen auttaa asiassa, tällöin paneeraus kiinnittyy paremmin lihaan kun se saa aikaa hieman kuivahtaa. Tämän tarkoittaa vain viidestä kymmeneen minuuttiin, leikkeleet kuivuvat taas jos niiden antaa leikkeleiden kuivua liian pitkään. Leikkeleet voi tietenkin paneerata valmiiksi ja säilyttää jääkaapissa hyvissä ajoin tunteja etukäteen ja paistaa kun on aika sille.

Öljyä ja voita paistamiseen

Paista öljy-voiseoksessa

Parhaimman tuloksen kun paistat leikkeet voi-öljy seoksessa, öljy kestää paremmin lämpöä ja maustaa leikkeen pähkinäiseksi ja antaa sen oikean maun sekä rapean kauniin ruskean pinnan leivitykselle. Toiseksi voi-öljyseos roiskuu jostain syystä vähemmän kuin kumpikaan yksikseen paistinpannulla paistaessa, asia jonka syystä olen jo jonkin vuoden miettinyt. Suosittelen että kokeilet joskus paistaa leikkeet joko laardissa tai ankanrasvassa, varsinkin jos leikkeleet ovat vasikanlihasta, leikkeet saavat aivan toisen maun ja nousevat kotikeittiössäkin tehtyinä korkeammalle tasolle. Valmiita paistettuja leikkeitä voi pitää lämpiminä miedolla lämmöllä uunissa, varsinkin jos niitä paistaa isommalle seurueelle. Tällä reseptillä saat viininleikkeet neljälle ja ranskan perunat valmistat helposti ohjeen mukaan ja löydät sen tekstistäni ranskan perunat.

Wieninleike

500 g vasikan tai porsaan ulkofileetä

suolaa

pippuria

Kaksinkertainen leivitys

½ dl vehnäjauhoja

1-2 kananmuna

1 dl korppujauhoja

voita paistamiseen

Choronmajoneesi

1 dl majoneesia

3-4 rkl ketsuppia

suolaa

valkopippuria

Wieninleikkeen viimeistelyyn

1 sitruuna

1-2 rkl kapriksia

8 anjovista tai 4 sardellia

Ota liha ulos hyvissä ajoin esiin jääkaapista huoneenlämpöön ennen ruoan valmistusta jotta sillä on aikaa temperoitua huoneenlämpöiseksi. Mittaa majoneesi pieneen kulhoon ja lisää ketsuppia. Tarkista maku ja mausta sitä lisää valkopippurilla ja suolalla jos sille on tarvetta. Peitä kulho muovikelmulla ja anna sen tekeytyä jääkaapissa kunnes ruoka on valmista tarjoiltavaksi. Kuivaa lihan pinta talouspaperilla ja poista lihasta kaikki kalvot. Leikkaa kalvoton liha neljäksi samankokoiseksi palaksi. Ota iso pala muovikelmua ja asettele palat yksitellen kerrallaan muoville, taita päälle toinen puoli väljästi niin että lihalla on tilaa liikkua sitä nuijiessa ja nuiji fileetä kevyesti ohuemmaksi. Kaada vehnäjauhoja yhdelle lautaselle ja toisella korppujauhoja. Riko muna joko syvälle lautaselle tai lakeaan kulhoon ja vispaa se kevyesti rikki. Mausta leikkeleet suolalla ja valkopippurilla kummaltakin puolelta ja jauhota tämän jälkeen leikkeleet yksikerrallaan. Aloita kääntämällä leikkele jauhoissa peittäen sen kokonaan jauhoilla kummaltakin puolelta. Nosta tämän jälkeen leikkele munaan ja anna sen peittyä vispatulla munalla. Munan jälkeen leikkele peitetään korppujauhoissa kummaltakin puolelta. Toista tämä jokaisen leikkeleen kanssa ja anna leikkeleiden levähtää kymmenisen minuuttia ennen kuin paistat ne. Paista leikkeleet miedolla lämmöllä voinokareessa jottei leivitys tummu liikaa. Paista liha aivan läpikypsiksi jos se on possua, tai kevyemmin jos ne ovat vasikanlihaa. Vasikanlihan voi jättää puolikypsäksi.  Leikkaa sitruunasta neljä ohutta viipaletta, ja valuta kaprikset pienessä lävikössä. Asettele Wienerleikkeet lämpimille lautasille ja asettele sitruunaviipale sen päälle. Asettele anjovis tai sardelli renkaaksi sitruunaviipaleen päälle ja täytä tämä rengas kapriksilla. Leikkaa loppu sitruuna viipaleiksi ja tarjoile lämpimät leikkeet oitis Choronmajoneesin, ranskanperunoiden ja vihreän salaatin kanssa. Äläkä unohda sitruunaviipaleita jotta jokainen voi puristaa lisää sitruunamehua leikkeen päälle sitä syödessään.

Chilinen simpukkakeitto

Chilillä ryyditettyä simpukkakeittoa. Kuohkeaa kookosmaitoon keitettyä thaityyliin maustettua simpukkakeittoa jonka tulisuuden voit itse säädellä. Äyriäiskeitto jossa on aromaattinen kaukoidän makumaailma sekä chilin monta eri ulottuvuutta, tulisesta chilistä aromaattisempaan miedompaan chiliin.

Tämä chilillä maustettu simpukkakeitto on oivallista talvisyötävää, chilillä on verenkiertoa vilkastuttava vaikutus mutta se myös lisää lämpöä joten keitto sopii hyvin vaikkapa hiihtolomalle. Keitto on aivan taivaallisen ihanaa syödä höyryävänä pakkasäässä vietetyn hiihtolenkin jälkeen ja se millä osallistun kuukauden ruokahaasteeseen. Chilisimpukkakeittoani voi käydä äänestämässä Keitiössä, kotona ja puutarhassa blogissa.

Simpukoiden käsittely

Simpukoiden käsittelyyn olen syventynyt reseptissäni Moules Marinièremerimiehen simpukat joka sinun kannatta lukea mutta pääsääntöisesti sen voi ytimekkäästi sanoa, raa’at aukinaiset simpukat heitetään pois. Kun simpukkaa lempeästi kopauttaa tiskipöydän reunaa vasten simpukat sulkeutuvat hitaasti jos ne ovat vielä eläviä. Simpukat aukeavat kypsennyksen aikana, joten myös kypsennyksen jälkeen kiinni olevat simpukat heitetään roskiin. Tällä helpolla säännöllä säästyy ruokamyrkytyksiltä. Jos pidät simpukoista kannatta sinun myös kokeilla reseptejäni Spagetti marinara, uunissa gratinoidut sahramisimpukat tai gratinoidut simpukat karppaajalle. 

Tämä chilinen simpukkakeitto on parhaimmillaan kun valmistat sen tuoreista kotona keitetyistä simpukoista, pakastetut simpukat myös sopivat tähän. Mutta säilöttyihin simpukoihin käytetään useimmiten säilöntäaineen sitruunahappoa ja niiden maku on erilainen joten ne eivät mielestäni sovellu tähän ollenkaan. Simpukoiden hienovarainen maku hukkuu tällöin sitruunahapon makuun.

Simpukat voi perata ja keittää valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen keiton valmistusta ja vain lämmittää simpukat keiton seassa ennen sen tarjoilua. Joten kyllä tämä keitto sopii ihan hyvin jopa sille hiihtolomalle josta jo mainitsinkin. Jäähtyneet keitetyt simpukat voi jopa pakastaa ja sulattaa keiton seassa samalla kun uuttaa mausteet keittoon.

Monen väristä chiliä ja moneen lähtöön

Tulista vai mietoa chiliä

Chiliä on moneen lähtöön ja niiden maku ja aromaattisuus vaihtelee niiden lajin mukaan. Myös väri vaikuttaa tähän ja suosittelen että käytät tähän jotain miedompaa chiliä pikemminkin kuin erittäin tulista jos haluat keitosta vielä kaikille, jopa lapsillekin, sopivaa syötävää. Värillä ei ole niinkään väliä kunhan vain saat chilien eri sävyt ja maut mukaa keittoon. Vain ja ainoastaan hyvin harjaantuneet chilin syöjät käyttäkööt tätä määrää tulista habaneroa keittoon. Keitto kuitenkin vaatii hieman tulisutta, siinä pitää olla potkua mutta se ei saa olla liian joten käytä pari erilajista chiliä toinen miedompaa jotta saat keittoon vähän syvyyttä ja chilin eri sävyjä keittoon ja lisää vain yksi tulinen chili sen tulisuuden saamiseksi. 

Makuja Thaimaasta

Sipulin valitsin salottisipulin koska nyt ei ole kevätsipulin aikaa. Keitto maustetaan thaimaalaisittain, inkiväärillä, galangaljuurella kalakastikkeella sekä palmusokerilla. Keitto on lämmittävä hapan imelä thaimaalaisittain maustettu simpukkakeitto. Jollet mistään löydä galangalia voit jättää sen keitosta pois ja limetin voi hätätapauksessa korvata sitruunalla.

Korianterin lehtiä ja varsia

Laktoositon kookoskermalla

Keitto on laktoositon koska siihen käytetään kookosmaitoa ja se on myös gluteeniton ja sopii täten keliaakikoille koska keiton kermainen paksuus tulee kookoskermasta. Saat keitosta oikein vaahtoavan ja kuohkean jos annostelet reikäkauhalla keitosta kaikki simpukat ja mausteet kuivina valmiiksi lämpimille lautasille ja vaahdotat keiton sauvasekoittimella ja vasta tämän jälkeen kaadat keiton vaahtoineen lautasille. Tällä reseptillä saat joko lämpimän ruoan neljälle hengelle tai alkuruoaksi sopivan keiton.

Chilinen simpukkakeitto

6 dl kalalientä

1 kg simpukoita

1 tulinen chili

2 mietoa chiliä

3 dl kookosmaitoa

½ nippu korianteria

2 salottisipulia

2-3 cm tuoretta galangalia

3-4 cm tuoretta inkivääriä

3-5 tl palmusokeria

3-4 rkl kalakastiketta

½ limetti

Huuhtele korianteri ja anna sen kuivahtaa puhtaalla keittiöliinalla. Huuhtele ja harjaa simpukat huolellisesti ja heitä pois auki olevat simpukat. Mittaa kalaliemi kattilaan ja kiehauta se ylös. Lisää kattilaan simpukat ja peitä kattila kannella. Anna simpukoiden kypsyä kannen alla noin kuutisen minuuttia. Ota kattila pois lämmöltä ja nosta simpukat ylös liemestä lävikköön. Kaada kalaliemi takaisin kattilaan. Lajittele kiinni olevat simpukat pois syötävien seasta ja poista auenneet simpukat kuoristaan. Leikkaa korianterin varret irti lehdistä ja hienonna ne hienon hienoksi. Kuori sipulit sekä valkosipulinkynsi ja hienonna nekin hienon hienoksi. Halkaise myös chilit ja poista niiden sisustasta siemenet ja kalvot jollet halua keitostasi tulista. Ota sivuun osa chilistä ja säästä se keiton viimeistelyyn. Kuori inkivääri ja galangal ja raasta kummatkin hienosti, ota talteen kaikki mehu mutta älä turhaa ota mukaan kaikista isoimpia kuituja. Lisää kattilaan kookosmaito kalaliemen sekaan. Lisää keittoon myös korianterin varret, sipuli, valkosipuli, inkivääri sekä galangal. Kiehut keitto ylös ja peitä taas kannella ja anna keiton hautua miedolla lämmöllä reilun vartin verran jolloin keittoon uuttuu kaikkien mausteiden maku. Raasta palmusokeria ja lisää se kalakastikkeen ja simpukoiden kanssa keittoon. Anna simpukoiden lämmetä keitossa. Ota keitto lämmöltä. Halkaise limetti ja purista noin puolet sen mehusta keiton sekaan. Tarkista keiton maku, keiton tulee olla tasapainottuneesti samalla sekä hapan, imelä että suolainen.  Limetistä saat happamuutta keittoon, palmusokerista makeutta ja kalakastikkeesta lisäsuolaa. Annostele soppakauhalla lämmintä keittoa lämpimiin keittokulhoihin tai syville lautasille ja viimeistele annokset hienonnetulla chilillä sekä korianterinlehdillä. Tarjoile keitto oitis höyryävänä rapean patongin kera.

Tuplasuklaa chilicookies

Tummia chilisuklaakeksejä kahdesta suklaasta. Salakavalasti näkymättömissä maitosuklaalla täplitettyjä muhkean kokoisia suklaapikkuleipiä.

Pidän isoista pikkuleivistä ja ne harvat kerrat kun leivon pikkuleipiä oma itseni vuoksi on niiden paras olla isoja. Syön mieluummin yhden ison kuin kaksitoista pienen pientä pikkuleipää vaikka niiden nimi on pikkuleipiä. Sain pyynnön tehdä Milka-suklaasta reseptin ja löysin kuin löysinkin Milkan suklaata Tampereelta. 

Milka suklaa

Milkan Alpenmilch maitosuklaalevy

Milkan suklaa on minulle ennestään tuttua ulkomailta, mutta se tekee vasta nyt tuloaan Suomeen. Ainoa MIlkan suklaa jota kaupasta toistaiseksi löysin oli vaaleaa ja hyvin makeaa maitosuklaata, ja koska olen enemmän tumman suklaahan mieltynyt jouduin miettimään tovin mitä siitä keksisin tehdä. Onneksi suklaalevy oli runsaan kokoinen, jopa 300 grammaine,n joten siitä riitti pariinkin kokeiluun ennenkuin lopulta päädyin tuplasuklaa kekseihin johon lisäsin Milkan maitosuklaata pieninä paloina salaiseksi yllätykseksi joten voin nyt ylpeästi teille täten taas esitellä reseptin josta saan palkkiota.

Chiliä antamassa potkua

Chili sopii oivallisesti suklaan kanssa, ja mitä tummempi suklaa sitä tulisempaa chiliä se kestää, ongelmana tässä oli vain se chili jota halusin käyttää niihin. Mietin miten saisin uutettua joko tuoretta tai kuivattua chiliä lisäämättä sitä sekaan tuoreena paloina tai jauhamatta kuivattua chiliä jolloin chilin maku olisi kekseissä hieman epätasaisesti chilipalojen muodossa. Keksin kuitenkin että osaan voita voisi uuttaa chilin maun, jolloin kekseissä ei periaatteessa olisi chiliä ollenkaan, vain chiliä sen makuna voissa. Voisula jäähtyy ja kovettuu ja sen voi lisätä muun voin sekaan ja vaahdottaa samalla.

Sokerina käytin tapani mukaan tähän ruokosokeria mutta Muscovadosokeri on sille hyvä vaihtoehto. Suosittelen melkein aina lisäämään ripauksen suolaa sekä makeisiin jälkiruokiin että leivonnaisiin tasapainottamaan liiallista makeutta, lisää noin puolikas teelusikallisen suolaa taikinaan vaikka käyttäisit näihin tavallista suolattua voita.  Näissä suklaakekseissä makeutta on myös maitosuklaan muodossa joten pienellä suolaripaukselle on tarvetta. 

Kuivattua chiliä uuttamiseen

Laktoositon ja gluteeniton

Jos sinulla on ongelmia laktoosin herkkyyden kanssa voit tähän yhtä hyvin käyttää laktoositonta voita tavallisen meijerivoin sijaan. Jos tarvitset gluteenittoman version voit hyvin käyttää kekseihin gluteenittomien inkiväärikeksien reseptiä. Jätät vain inkiväärin pois ja korvaat osan jauhoista kaakaolla taikinasta, muuten menetelmä on aivan sama. Suklaata pitäville voin myös suositella reseptiäni suklaata tihkuvat muffinssit jotka myös ovat tuplasuklaata mutta vain tummasta suklaasta ja kaakaojauheesta leivottuja.

Näitä tuplasuklaachili cookies'it voit joko pakastaa valmiiksi kypsennettyinä tai taikinana vierasvaraksi pakastimeen samalla tavalla kuin Schweizernöt cookies. Pakastimesta niitä saa nopeasti paistettua uunissa kun vieraat tai makean himo yllättää. Valmista taikina valmiiksi ja lusikoi pane se voipaperille, kääri voipaperi rullalle, ja kierrä kummatkin päädyt samanaikaisesti kireästi makkaran päin. Kierrä päädyt kireästi ja tiivisti kiinni, pane pikkuleipätaikina pakkaseen. Voit hyvin veitsellä leikata jopa jähmeästä pikkuleipätaikinasta viipaleita ja antaa pikkuleipien sulaa pellillä ennen niiden uunissa kypsytystä.

Tuplasuklaa chilicookies

Pikkuleivät säilyvät myös viikon päivät tiiviissä rasiassa huoneenlämmössä, jos niitä ei ole syöty salaa. Parhaimpia pikkuleivät kuitenkin ovat parin päivän sisään niiden leipomisesta. Tällä reseptillä saat leivottua reilun tusinan reilumman kokoisia muhkeita amerikancookies’eja mutta voit myös tehdä taikinasta pienempiä pikkuleipiä kunhan vain muista ottaa huomioon niiden hieman isoja pikkuleipiä lyhyemmän uunissa kypsennysajan.

Tuplasuklaa chilicookies

100 g Milka maitosuklaata

2 kuivattua punaista chiliä

250 g voita

2½ dl sokeria

1 iso kanamuna

1 tl leivinjauhetta

5 dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

½ dl kaakaojauhetta

Ota voi ulos jääkaapista pehmenemään ja pane samalla ovenavauksella suklaalevy jääkaappiin jäähtymään ja kovettumaan. Ota voista pari ruokalusikallista sivuun ja pane se pieneen kattilaan. Lisää kattilaan pari kuivattua chiliä ja anna voin sulaa kattilassa kaikista miedoimmalla lämmöllä. Ota voisula sivuun ja anna voin maustua chilillä kannen alla noin reilut puolituntia. Nouki chilit ylös voisulan seasta ja kaada chilillä maustettu jäähtynyt voisula isoon kulhoon. Lisää kulhoon loput voista sokerin kanssa ja vispaa kaikki pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita kuivat ainekset toisessa kulhossa. Lisää voin ja sokerin sekaan kananmuna kunnolla sekoittaen ja tämän jälkeen jauhot pienissä osissa sekoittaen kunnolla joka kerran jälkeen. Paloittele suklaalevy pieniksi paloiksi tai nokareiksi. Lisää suklaapalat taikinaan kunnolla sekoittaen ne taikinan sekaan. Muovaile taikinasta paksu reilun kokoinen taikinapötkö, kääri se voipaperiin ja pane se jääkaapin kylmään puoleksi tunniksi kovettumaan. Leikkaa rullasta noin sentin paksuisia viipaleita ja asettele viipaleet voipaperille uunipellille. Tasoittele pikkuleipiä joko paistinlastalla tai käsin hieman litteämmiksi. Pikkuleipien on tarkoitus olla kotona käsintehdyn näköisiä. Paista pikkuleivät uunissa 175 asteessa 15–20 minuuttia kunnes ne ovat saaneet hieman rapeutta pintaan. Anna pikkuleipien jäähtyä joko pellillä tai voipaperilla ritilän päällä. 

Vegaanit vuokaleivokset

Vihreät vegaanit vuokaleivokse superfoodia täynnä. Vegaanit vihreäteekuorrutetut gojimarja ja raakasuklaamuffinit. Vuokaleivonnaiset ilman kananmunaa, maitoa, voita tai gluteenia.

Joulu oli jo ovella ja loppiaisena se meni jo ja nyt on aika palautua vegaanin keskiviikon pariin. Jokin aika sitten osallistuin reseptikilpailuun jossa piti käyttää vähintään kahta gojimarjoista, kookosrasvasta, Kalaharin suolasta sekä raaka kaakao nibsejä. Ennen kuin päädyin gojimarjaherkkupalat reseptiin jolla osallistuin kilpailuun, kokeilin joitakin versioita jälkiruokia, ja sain muun muassa aikaiseksi nämä vegaanit vihreällä japanilaisella macha teellä maustetut gojimarjamuffinssit.

Machakuorrutettu gojimarjavuokaleivos

Tämä resepti on alkujaan tavallisen muffinssin ja sen kuorrutuksen reseptin mutta jonka sovelsin vegaaniksi, joten siinä ei ole mitään eläinperäistä, ei kanan munia, voita eikä maitoa. Nesteenä käytin mantelimaitoa, ja munan korvasin hieman isommalla määrällä leivinjauhetta kuin käytetään resepteissä joissa on kanamunaa. Vuokaleivostenhan ei pidä nousta yhtä paljon kuin muffinssien vaan vuokaleivokset ovat matalampia kuin isot muhkean korkeat amerikkalaiset muffinssit.

Reseptissä lukee maitoa, ja tämän tarkoittaa joko soijamaitoa jos sitä pidät tai mantelimaitoa. Öljynä sopii käyttää jotain neutraalimman makuista öljyä kuten esimerkiksi rypsiöljyä tai auringonkukkaöljyä jollet pidä oliiviöljyn hieman karvaasta mausta leivonnaisissa. Gojit ja suklaanibsit vain sekaan taikinaan ilman mitään liotusta.

Gojit ja suklaanibsti muffinssitaikinaan

Kuorrutteen valmistin kookosrasvasta tomusokerin kanssa ja muastoin sen vihreällä machateelle ja tulos oli mielestäni aivan loistavia. Mahdollisesti tähän voisi myös lisätä hienoksi raastettua sitruunankuorta. Vuokaleivokset ovat siitä hyviä että ne voi säilyttää huoneenlämmössä ja ne säilyvät noin pari päivää ihan hyvinä. Jos ongelmasi vielä laktoosin ja kanan munan lisäksi on keliakia voit käyttää joko valmista gluteenitonta jauhoseosta tai korvata ne riisi ja maissijauhoilla. Tällä reseptillä saat leivottua 12 isoa vuokaleivosta, ja noin tulpamäärän pienempiä tavallisia vuokaleivoksia.

Vegaanit vuokaleivokset

5 dl speltjauhoja

1 ¾ dl sokeria

½ tl machateetä

1½ tl leivinjauhoja

½ tl suolaa

2½ dl maitoa

¾ dl oliiviöljyä

1 dl gojimarjoja

½ dl suklaa nibsejä

Kuorrutus:

5 dl tomusokeria

60 ml kookosrasvaa

2 rkl mantelimaitoa

½ tl machateetä

Viimeistelyyn:

raakasuklaa nibsejä

Sekoita kaikki vuokaleivosten kuivat ainekset kulhossa. Lisää sekaan maito, öljy, gojimarjat sekä suklaanibsit ja sekoita. Älä vaivaa taikinaa liikaa vaan sekoita kaikki vain kunnolla keskenään. Kaada taikina paperivuoilla vuorattuihin muffinivuokiin. Älä täytä vuokia ylös asti vaan täytä ne vain noin 2/3 osaa täysiksi. Paista vuokaleivokset kypsiksi 190 asteen lämmössä noin 20–22 minuuttia. Anna vuokaleivosten jäähtyä kokonaan ritilällä enne niiden kuorrutusta. Mittaa kookosrasva Machan kanssa kulhoon ja lisää tomusokeri päälle. Lisää sekaan lusikallinen maitoa ja sekoita kaikki keskenään sähkövispilällä tasaiseksi kuorrutukseksi. Lisää lusikallinen maitoa lisää jos kuorrutus on kuivaa tai ei tule tasaiseksi. Lusikoin kuorrutus pursotuspussiin ja pursota kuorrutusta vuokaleivosten päälle. Viimeistele vuokaleivosten kuorrutus ripottelemalla sen päälle noin teelusikallinen suklaa nibsejä.